6\u201312. lokakuuta 2025 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla \u201dOnni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin viel\u00e4 sosionomiopintoihin l\u00e4hteneen\u00e4 ik\u00e4ihmiset ovat aina itselle l\u00e4helle syd\u00e4nt\u00e4. Yli 70-vuotiaiden ik\u00e4luokat ovat pitk\u00e4lti el\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, miss\u00e4 kanssak\u00e4yminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. T\u00e4m\u00e4 on korostunut maatalousvaltaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, miss\u00e4 useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan malli ja yhteis\u00f6t sen sis\u00e4ll\u00e4 kuitenkin muuttuvat. Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ihmisen sosiaalinen verkosto tyypillisesti pienenee. Ensin vanhemmat ik\u00e4polvet poistuvat l\u00e4hipiirist\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen oma ik\u00e4luokkakin alkaa v\u00e4het\u00e4. Mahdollisen j\u00e4lkipolven merkitys korostuu. T\u00e4ll\u00f6in kokemus omasta yhteis\u00f6st\u00e4, mihin voi kokea luontevasti kuuluvansa, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kapenee. Yhteis\u00f6n merkitys ei kuitenkaan korostu ainoastaan ihmisen viimeisten elinvuosien aikana.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s nuorempien ik\u00e4polvien luontainen tarve kuulua johonkin yhteis\u00f6\u00f6n on merkitt\u00e4v\u00e4. Toisille sit\u00e4 voi edustaa enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isen maailman tarjoama yhteis\u00f6, mutta moni kaipaa ymp\u00e4rilleen fyysisesti tunnistettavaa \u201dperinteisemp\u00e4\u00e4\u201d verkostoa. Olennaista on tuntemus siit\u00e4, ett\u00e4 on yhteis\u00f6, joka on aina tarvittaessa l\u00e4hell\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa itsell\u00e4 on takana runsas viikko Palvelukeskus Soteekin harjoittelusta. Omasta tutusta tutkintoryhm\u00e4st\u00e4 hypp\u00e4\u00e4minen itsen\u00e4ist\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 painottavaan v\u00e4liaikaiseen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n voi olla jollekin aluksi shokki. Asiat ovat kuitenkin itsell\u00e4 jo alkaneet paremmin selkiyty\u00e4 ja palvelun tarjoamat erilaiset mahdollisuudet avautuvat enemm\u00e4n. Osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulu kuvastaakin meille erilaisten yhteis\u00f6jen kokonaisuutta. Suomenkielisten tutkintojen p\u00e4iv\u00e4opiskelijat ovat ehk\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti homogeenisin ryhm\u00e4, mit\u00e4 tulee ryhmien keski-ik\u00e4\u00e4n ja kulttuuritaustoihin. Monimuoto-opinnot sek\u00e4 avoimen amk:n muut erilaiset opintorytmit mahdollistavat ty\u00f6n ohessa opiskelun monelle sellaiselle, joille p\u00e4iv\u00e4opinnot asettaisivat enemm\u00e4n taloudellisia ja aikataulullisia paineita. Aivan oman lukunsa yhteis\u00f6jen keskell\u00e4 muodostavat kansainv\u00e4liset opiskelijat. SAMK ilmoittaa oppilaitoksessaan opiskelevan vuosittain yli 1000 nimenomaan kansainv\u00e4list\u00e4 tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Esim. suositut turismi- ja hoitoty\u00f6n opinnot houkuttelevat tulijoita erityisesti Aasian maista. Viime vuosien taloudellinen kehitys Suomessa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 annan kuvaa, miss\u00e4 kaikille halukkaille voisi helposti l\u00f6yty\u00e4 paikka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Toisaalta taloussuhdanteet muuttuvat aika ajoin, ja esim. hoitoala tarvitsee tulevaisuuden tekij\u00f6it\u00e4. SAMKin teht\u00e4v\u00e4 on kouluttaa heid\u00e4t osaaviksi oman alansa ammattilaisiksi. Kielitaito on usein tulijoiden suurin haaste, miss\u00e4 niin jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ll\u00e4 yhteis\u00f6ll\u00e4kin on oma vastuunsa. Yksil\u00f6n pit\u00e4\u00e4 panostaa kielen harjoitteluun riitt\u00e4v\u00e4sti ja haastaa itse\u00e4\u00e4n sen p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Toisaalta my\u00f6s yhteis\u00f6ll\u00e4, mik\u00e4 on uusille tulijoille aluksi t\u00e4ysin vieras, on oma korvaamaton roolinsa. Kun uusi yhteis\u00f6 antaa tervetulleen vaikutelman, voi motivaatio ja usko itselle t\u00e4ysin vieraan kielen oppimiseen kasvaa. Dualingon kaltaiset aplikaatiot eiv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 edusta sit\u00e4 \u201dtervetulleeksi toivottavaa yhteis\u00f6\u00e4\u201d, vaikka antavatkin ehk\u00e4 pieni\u00e4 apuja kielen joissain osa-alueissa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa kummasti mahdollisuuksien siltoja ihmisten v\u00e4lille eri suuntiin. Itse Suomen Punaisen Ristin monikulttuurity\u00f6n vapaaehtoisena toimiessani mm. suomen kielen opiskelun ohjauksessa ulkomaalaisille, on ilokseen saanut huomata, ett\u00e4 monilla SAMKin kansainv\u00e4lisill\u00e4 tutkinto-opiskelijoilla on varsinkin opintojen alkuvaiheessa intoa kielen oppimiseen. Partitiivin, KPT-s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ym. kieliopillisten tekij\u00f6iden liika painotus voi puolestaan pel\u00e4stytt\u00e4\u00e4 joitain tulijoita. Kielen arkik\u00e4ytt\u00f6, my\u00f6s virheit\u00e4 tehden, tuo helpommin opiskelijoita l\u00e4hemm\u00e4ksi suomalaista yhteis\u00f6\u00e4. Kyse ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 koulutusymp\u00e4rist\u00f6 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 painottaisi n\u00e4it\u00e4 liikaa, vaan miten ymm\u00e4rr\u00e4mme yhdess\u00e4 luontevimman tavan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arkikielt\u00e4. Kukaan ei pure, vaikka \u00e4\u00e4nt\u00e4isitkin sanan v\u00e4\u00e4rin. Ei edes syntyper\u00e4inen porilainen.<\/p>\n\n\n\n
Usein negatiiviss\u00e4vytteisesti uutisoitavassa maailmantilanteessa voi synty\u00e4 vaikutelma, miss\u00e4 eri yhteis\u00f6jen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan aina liian et\u00e4\u00e4ll\u00e4 toisistaan. T\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi kuitenkin tarkastella tilanteita omin silmin niiden yhteis\u00f6jen kautta, mihin itsell\u00e4 on mahdollisuus syventy\u00e4. Ja aina voi syvent\u00e4\u00e4 tuntemustaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 toisista, aluksi itselleen ehk\u00e4 vieraammista yhteis\u00f6ist\u00e4. Kulttuurienv\u00e4linen oppiminen on varsin suositeltava kokemus. Yhteis\u00f6n kaksisuuntainen merkitys toimii niin, ett\u00e4 molemmilla osapuolilla, suomalaisilla ja uusilla tulijoilla, on aina jaettavaa toisilleen jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa. Me emme loppujen lopuksi ole lainkaan niin erilaisia, kuin helposti voi uskoa. Annetaan toisillemme mahdollisuus ja luotetaan valoisaan yhteiseen tulevaisuuteen. Onni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Petteri Ramstedt<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
6\u201312. lokakuuta 2025 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla \u201dOnni kasvaa yhteis\u00f6ss\u00e4\u201d. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin viel\u00e4 sosionomiopintoihin l\u00e4hteneen\u00e4 ik\u00e4ihmiset ovat aina itselle l\u00e4helle syd\u00e4nt\u00e4. Yli 70-vuotiaiden ik\u00e4luokat ovat pitk\u00e4lti el\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, miss\u00e4 kanssak\u00e4yminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. T\u00e4m\u00e4 on korostunut maatalousvaltaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, miss\u00e4 useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan … <\/p>\n