{"id":920,"date":"2025-11-20T14:44:37","date_gmt":"2025-11-20T12:44:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.soteekki.fi\/blogi\/?p=920"},"modified":"2025-11-20T14:44:38","modified_gmt":"2025-11-20T12:44:38","slug":"lapsen-oikeuksien-paiva-20-11","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.soteekki.fi\/blogi\/lapsen-oikeuksien-paiva-20-11\/","title":{"rendered":"Lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4 20.11."},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n vietet\u00e4\u00e4n Lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4\u00e4!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4list\u00e4 lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4\u00e4 (eng. World Children\u2019s Day<\/em>) on vietetty jo 70-vuotta ja sen tarkoituksena on ollut edist\u00e4\u00e4 lasten asemaa ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Lasten oikeuksien p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on vietetty vuodesta 1954 l\u00e4htien, kun YK:n yleiskokouksessa ensimm\u00e4isen kerran suositeltiin kaikille maailman valtioille vietett\u00e4v\u00e4ksi lasten p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Virallisena lasten oikeuksien p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n 20. marraskuuta, sill\u00e4 tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1959 YK:n yleiskokous hyv\u00e4ksyi lapsen oikeuksien julistuksen.<\/em> Kuitenkin vasta 30 vuotta my\u00f6hemmin vuonna 1989, hyv\u00e4ksyttiin lapsen oikeuksien sopimus<\/em>, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimus onkin maailman laajimmin hyv\u00e4ksytty YK:n ihmisoikeussopimus. Voit lukea lis\u00e4\u00e4 tietoa Lapsen oikeuksien sopimuksesta t\u00e4\u00e4lt\u00e4: https:\/\/www.unicef.fi\/tyomme\/lapsen-oikeudet\/lapsen-oikeuksien-sopimus\/lapsen-oikeuksien-sopimus-tiivistettyna\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 viikolla (17.11.-23.11.2025) olemme viett\u00e4neet my\u00f6s Lapsen oikeuksien viikkoa<\/strong>, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 erityisesti lasten ja nuorten parissa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen tuttuutta. T\u00e4m\u00e4n vuoden teemana on: \u201dJokaisella lapsella on oikeus kuulua\u201d. Lapset ovat aikuisten tavoin yhteiskunnan j\u00e4seni\u00e4. Siksi my\u00f6s heid\u00e4n ajatuksensa, n\u00e4kemyksens\u00e4 ja \u00e4\u00e4nens\u00e4 ovat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. Lapsilta voikin oppia paljon el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ihmisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mit\u00e4 lapsen oikeudet ovat?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan kaikille lapsille oikeus suojeluun, osallisuuteen ja mahdollisuuteen el\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja onnellista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sopimukseen on asetettu jokaiselle valtiolle vastuu huolehtia lapsen oikeuksien tuntemisesta ja sopimuksen noudattamisesta. Noudattamista valvookin YK:n lapsen oikeuksien komitea. Erillisen lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa lapsen ihmisoikeuksia, koska he tarvitsevat enemm\u00e4n suojelua ja tukea oikeuksiensa toteuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Lapsen oikeuksien sopimuksessa esitet\u00e4\u00e4n 4 yleisperiaatetta ja ne voidaan jakaa 1) syrjinn\u00e4n kieltoon, 2) lapsen edun ensisijaisuuteen, 3) lapsen oikeuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, henkiinj\u00e4\u00e4miseen ja kehittymiseen sek\u00e4 4) lapsen n\u00e4kemyksen kunnioittamiseen. \u00a0Yleisperiaatteiden tarkoituksena on varmistaa, ett\u00e4 kaikkia lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti ilman syrjint\u00e4\u00e4 ja lasten asioissa ratkaisut tehd\u00e4\u00e4n heid\u00e4n etunsa mukaan. Jokaiselle lapselle t\u00e4ytyy taata my\u00f6s oikeus el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja turvalliseen kasvuun. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n mielipiteit\u00e4ns\u00e4 kuunnellaan ja kunnioitetaan heid\u00e4n ik\u00e4- ja kehitystasonsa mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lasten oikeudet eiv\u00e4t kuitenkaan aina ole olleet itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4. K\u00e4sitykset lapsuudesta, lapsen kehityksest\u00e4, oikeuksista ja yhteiskunnallisesta asemasta ovat muuttuneet historian aikana paljon ja onneksi parempaan suuntaan. My\u00f6nteisist\u00e4 muutoksista huolimatta on kuitenkin tiedostettava, ett\u00e4 lapsen oikeudet eiv\u00e4t toteudu kaikkialla maailmassa t\u00e4ydellisesti esimerkiksi sotien, eriarvoisuuden, sorron ja lapsiavioliittojen vuoksi. Vaikka edell\u00e4 mainitut teemat eiv\u00e4t koskettaisi juuri sinun tai l\u00e4heisesi el\u00e4m\u00e4\u00e4, monelle ne ovat tavallista arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Lapsen oikeuksista puhuminen on edelleen ajankohtainen aihe.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi olemmekin koonneet sinulle tietoa lapsen oikeuksista, lapsen asemasta Suomen historiassa sek\u00e4 erilaisista keinoista puhua lapsille heid\u00e4n omista oikeuksistaan, jotta sin\u00e4kin voit pienin teoin lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 lasten hyvinvointia ja yhteiskunnallista asemaa!<\/p>\n\n\n\n

Lasten asema ja oikeudet Suomessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lasten asema ja – oikeudet ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti Suomessa 1800\u20131900-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. 1800-luvulla lapset ovat olleet jo nuoresta i\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien t\u00f6iss\u00e4 esimerkiksi teollisuudessa ja maataloust\u00f6iss\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n koulunk\u00e4yntiin ja yleisestik\u00e4\u00e4n koulutukseen ei silloin ollut mahdollisuuksia monellakaan lapsella. Jos lapsi p\u00e4\u00e4si kouluun 1800-luvulla, se oli harvinaisuus ja erityinen asia. Tuolloin monesti vain varakkaiden perheiden lapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kouluun. Vaikka kansakoulu-uudistus tuli 1860-luvulla, koulunk\u00e4ynti oli kuitenkin tuolloin vapaaehtoista. Yleinen oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 1921, jolloin loputkin lapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kouluun.<\/p>\n\n\n\n

Aikanaan lapsia sai my\u00f6s fyysisesti kurittaa, eik\u00e4 se ollut silloin laitonta. 1800-luvulla lapsien lapsuutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suojeltu samalla tavalla mit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n. Vanhemmilla ja silloisilla ty\u00f6nantajilla oli laajasti valtaa tehd\u00e4 erilaisia lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4 koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna lastensuojelua m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t lait puuttuivat 1800-luvulta l\u00e4hes kokonaan tai ne olivat todella v\u00e4h\u00e4isi\u00e4. Huutolaislapset ovat esimerkki siit\u00e4, miten lasten asema on merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttunut 1800-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tuolloin kunta myi huutokauppamaisessa tilaisuudessa lapsen sille perheelle, joka oli valmis ottamaan lapsen pienint\u00e4 kunnalta saatua elatussummaa vastaan. T\u00e4llainen lapsi saattoi olla elatusta vailla, j\u00e4\u00e4nyt orvoksi tai lapsen vanhemmat eiv\u00e4t mahdollisesti voineet el\u00e4tt\u00e4\u00e4 lasta.<\/p>\n\n\n\n

1900-luvulla alkoi v\u00e4hitellen muodostumaan lasten ty\u00f6olosuhteita ja ty\u00f6aikaa koskevia lakeja. My\u00f6s oppimiseen liittyen peruskoulutus tuli pakolliseksi useimmissa l\u00e4nsimaissa. 1900-luvulla muun muassa eri viranomaiset ja j\u00e4rjest\u00f6t, joita tuolloin perustettiin, pitiv\u00e4t huolta siit\u00e4, ett\u00e4 lasten laiminly\u00f6miseen sek\u00e4 kaltoinkohteluun puututtiin.  Neuvolaj\u00e4rjestelm\u00e4 tuli Suomeen 1920-luvulla ja t\u00e4m\u00e4 laki tarkentui 1940-luvulla niin, ett\u00e4 se tuli lakis\u00e4\u00e4teiseksi palveluksi Suomen jokaisessa kunnassa.  My\u00f6s \u00e4itiys-ja lapsilis\u00e4t tulivat 1900-luvulla osaksi yhteiskunnallisia tukia. Lastensuojelun kehitys tapahtui n. 1950\u20131980-luvulla. Vasta vuodesta 1984 alkaen lasten ruumiillinen kuritus on kielletty laissa.<\/p>\n\n\n\n

YK (Yhdistyneet kansakunnat) julisti vuonna 1959 Lasten oikeuksien julistuksen, joka oli ensimm\u00e4isen kansainv\u00e4linen asiakirja, mik\u00e4 tunnusti lasten erityisen suojelun tarpeen. T\u00e4m\u00e4n sopimuksen my\u00f6t\u00e4 lasten asema muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti ja heist\u00e4 tuli t\u00e4ysivaltaisia oikeudenhaltijoita.<\/p>\n\n\n\n

2000-luvulla on tapahtunut suurin muutos lasten asemassa ja oikeuksissa sek\u00e4 niist\u00e4 on tultu viel\u00e4 enemm\u00e4n tietoiseksi. Useissa kehittyneiss\u00e4 maissa on laaja lastensuojelulains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. My\u00f6s ik\u00e4rajoja on s\u00e4\u00e4detty enemm\u00e4n, esimerkiksi ty\u00f6paikoille, sek\u00e4 ty\u00f6aikoihin liittyen, avioliittoik\u00e4\u00e4n ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.<\/p>\n\n\n\n

Lapsille on my\u00f6s suunnattu enemm\u00e4n heit\u00e4 koskevia palveluja, kuten terveydenhuoltoa, p\u00e4iv\u00e4hoitoa sek\u00e4 varhaista tukea. Lasten hyvinvointia ja kehityst\u00e4 seurataan ja tuetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tarkasti. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s korostetaan lasten osallisuutta erilaisissa asioissa, esimerkiksi koulussa, lastensuojelussa, sek\u00e4 nuorisoty\u00f6ss\u00e4.  T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n yksil\u00f6in\u00e4 ja osana hyvinvointiyhteiskuntaa sek\u00e4 heid\u00e4n koulutukseensa panostetaan.<\/p>\n\n\n\n

Miten voit puhua lapsille heid\u00e4n oikeuksistaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lapsia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osallistaa ihmisoikeuskeskusteluun. Keskusteleminen lasten kanssa voi vahvistaa lapsen tunnetaitoja ja kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n mielipiteill\u00e4\u00e4n on merkityst\u00e4. Siksi t\u00e4h\u00e4n olemmekin koonneet muutamia keinoja, joilla voit puhua lapsille heid\u00e4n oikeuksistaan. Muistutamme kuitenkin, ett\u00e4 keskustelussa on keskeist\u00e4 ottaa huomioon lapsen ik\u00e4- ja kehitystaso!<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Arkisten asioiden kautta pystyt\u00e4\u00e4n ottamaan lapsi mukaan keskusteluun.<\/strong> Keskustelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pienenkin lapsen kanssa. Arkiset asiat ovat konkreettisia ja lapsen on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niit\u00e4, kun niist\u00e4 annetaan esimerkkej\u00e4. Teemat ja asiat ovat ajankohtaisia, joten keskustelun voi aloittaa niiden avulla.<\/li>\n\n\n\n
  2. Lapselta voidaan kysy\u00e4, ett\u00e4 milt\u00e4 tietyt asiat, kuten oikeus leikkimiseen, lep\u00e4\u00e4miseen ja uusien asioiden oppimiseen h\u00e4nest\u00e4 tuntuvat.<\/strong> Kielteisten tunteiden her\u00e4tess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 auttaa lasta sanoittamaan niit\u00e4 ja saamaan h\u00e4nelle turvallinen olo. Toisaalta lapsi voi saattaa alkaa pohtimaan muiden lasten oikeuksia, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toteudu.<\/li>\n\n\n\n
  3. Kun lapselle her\u00e4\u00e4 huoli tai negatiivisia tunteita, on hyv\u00e4 pohtia yhdess\u00e4, miten h\u00e4n voisi edist\u00e4\u00e4 lapsen oikeuksia.<\/strong> Lapsen kanssa voidaan kerrata esimerkiksi sellaisia asioita, kuten \u201dKet\u00e4\u00e4n ei saa kiusata tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ulkopuolelle, koska kaikki ovat saman arvoisia\u201d. Lapselle on hyv\u00e4 kertoa, ett\u00e4 oikeuksien edist\u00e4minen ei vaadi suuria vaan pieni\u00e4 arkisia tekoja, joilla voi vaikuttaa toisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n
  4. Keskustelu voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 erilaisten tunteiden lis\u00e4ksi lapselle ajatuksia, mielipiteit\u00e4 ja kysymyksi\u00e4. Kysymyksiin tulee vastata ik\u00e4tason mukaan.<\/strong> Tietoa voi my\u00f6s etsi\u00e4 yhdess\u00e4 lapsen kanssa. Lapselta voi kysy\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4kysymyksi\u00e4 lapsen oikeuksiin liittyen, jotka n\u00e4kyv\u00e4t esimerkiksi leikeiss\u00e4, koulussa tai kotona.<\/li>\n\n\n\n
  5. Keskustelun p\u00e4\u00e4tteeksi lasta on hyv\u00e4 muistuttaa, ett\u00e4 aikuiset ovat vastuussa lasten oikeuksien toteutumisesta.<\/strong> On erityisen keskeist\u00e4, ett\u00e4 lapsi ei ota yhteiskunnallisia ongelmia tai lapsen oikeuksiin liittyvi\u00e4 haasteita murheekseen \u2013 se on aikuisten velvollisuus.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Loppusanat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Olemme kaikki joskus olleet lapsia. Olemme my\u00f6s kokeneet erilaisia lapsuuksia. Joskus pakenemme sit\u00e4, mutta toisaalta palaamme muistoihimme ik\u00e4v\u00e4st\u00e4. Muistamme ehk\u00e4 vanhempiemme tai sisarustemme nuoret kasvot ja naurun. Muistamme ehk\u00e4 lapsuuden kodin: miten lattia narisi jalkojemme alla, miten oven karmit narisivat tai miten auringons\u00e4teet loistivat verhojen l\u00e4pi lattialle. Muistamme ehk\u00e4 yst\u00e4v\u00e4t ja lempileikit koulun pihalla. Muistamme ehk\u00e4 oppitunnit ja opettajan kirjoittamassa liitutaululle. Muistamme ehk\u00e4 paljon lapsuudestamme: kauniita siroja palasia. Kaikille t\u00e4t\u00e4 kaunista kuvaa lapsuudesta ei kuitenkaan ole syntynyt. Joillekin se voi olla synkk\u00e4 ja pime\u00e4, pelottava ja turvaton.<\/p>\n\n\n\n

    Siksi Lapsen oikeuksien p\u00e4iv\u00e4 onkin niin merkityksellinen p\u00e4iv\u00e4. Se muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja toiveikkaaseen huomiseen \u2013 ja meill\u00e4 aikuisilla onkin vastuu rakentaa se heid\u00e4n kanssaan. Jokainen lapsi ansaitsee lapsuuden, joka on v\u00e4rik\u00e4s, valoisa ja leikkis\u00e4. Lapsuuden, jossa voi oppia, kasvaa, kehitty\u00e4, unelmoida ja olla oma itsens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet ja lis\u00e4tietoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \n
    Tietoa lapsen oikeuksista<\/a><\/blockquote>