Fitneksen varjopuolet
Ensimmäisenä haluamme korostaa, että monet seuraavista asioista, joita käsittelemme, perustuvat urheilijoiden omiin kokemuksiin sekä osa tiedoista on viitattu lähteeseen. Jokainen kokee lajin omalla tavalla ja jokaisella on varmasti omanlaisensa haasteensa lajin parissa, jos niitä esiintyy. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei varjopuolia aina esiinny! Haluamme tuoda vain esille mahdolliset varjopuolet, jotka on hyvä olla tiedossa, kun lajin pariin lähteen.
Off-kaudella en ole kokenut mitään negatiivista ja kaikki sujui kuten piti. Suurin ongelma off-kaudella lähinnä oli se, että kuinka jaksan syödä kaiken ruoan, mitä piti 😀 Kokemusta kisadieetin varjopuolista ei vielä ole, sillä ensimmäistä kisadieettiäni on kulunut vasta reilu 5 viikkoa. Kaikki on sujunut tähän mennessä hyvin ja paino on lähtenyt laskuun tasaisesti. Ensimmäiset kaksi viikkoa tunsin enemmän nälkää, sillä kehoni ei ollut vielä tottunut miinuskaloreihin. Nyt kuitenkin tilanne on tasaantunut ja nälkä ei enää vaivaa. Kaloreita on pudotettu kohdallani vasta 300 kaloria treenipäivien kohdalla verrattuna off-kauteen eli muutos ei ole vielä suuri. Lepopäivinä kaloreita on pudotettu 600 kalorilla.
Lajin vuoksi on riski sairastua syömishäiriöön, sillä ulkonäkö ja ruoka ovat niin suuressa roolissa lajissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että lähtökohdat ovat kunnossa lajin pariin siirtyessä! Syömishäiriön riski on suuri muissakin urheilulajeissa kuten voimistelussa. Tiedän voimistelun kautta usean tytön, jotka sairastuivat voimistelu aikana anoreksiaan tai muuhun syömishäiriöön. Syömishäiriöoireiluun altistavia tekijöitä voivat olla muun muassa täydellisyyden tavoittelu, kehonkuvaan liittyvät paineet sekä valmentajan urheilijalle luomat paineet (Juntunen, 2019, s. 13). Lajeissa, joissa tavoitellaan vähärasvaista vartaloa, on havaittu olevan enemmän häiriintyneen syömiskäyttäytymisen piirteitä kuin lajeissa, joissa kehon rasvaprosentilla ei ole merkitystä (Juntunen, 2019, s. 14). Fitness kuuluu tietysti niihin lajeihin, joissa tavoitteena on vähärasvainen vartalo.
Erityisesti naisilla kisadieetillä voi olla negatiivisia vaikutuksia hormonitoimintaan. Olen kuullut, kuinka osalla kuukautiset ovat jääneet kokonaan pois dieetin loppuvaiheilla, mutta tulleet takaisin painon palautuessa omaan normaaliin. Hormonitoiminnan häiriöiden ja syömishäiriön sairastumisriskin lisäksi varmasti jokainen dieettiläinen kokee enemmän tai vähemmän väsymystä. Väsymyksen vuoksi energiatasot ovat alhaalla ja energiaa ei riitä enää kaikkeen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Esimerkiksi joutuu mahdollisesti jättämään joitain juhlia välistä ja muutenkin sosiaalinen elämä jää mahdollisesti pienemmälle. Keskittyminen on vain dieetissä, treeneissä ja kisoissa. Tämä kaikki on kuitenkin väliaikaista, eikä ole tervettä ylläpitää kisakuntoa kauaa. Eikä kisakunto ole sellainen, mistä pitäisi haaveilla tai ajatella, että haluaisi saavuttaa samanlaisen kunnon muuten vain. Dieetin etenemisestä ja dieetin jälkeisestä palautumisesta pitää huolen ammattitaitoinen valmentaja.
Usein itse dieetti on monelle helpompi kuin reverse-dieetti kisadieetin jälkeen. Reverse-dieetillä aloitetaan palautuminen kisakaudesta ja maltilla aloitetaan nostamaan kaloreita takaisin jokaisen omaan normaaliin. Ongelmia voi siis vasta esiintyä reverse-dieetin kohdalla, kun kunto pehmenee ja oma silmä on tottunut kireään kisakuntoon. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää valmentajan tuki ja tietotaito. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että naisurheilijan keho toipuu kilpailuista noin 3–4 kuukaudessa. Tutkimuksessa kerrottiin myös, että urheilijoiden paino ja kaikki hormonit lukuun ottamatta T3:a ja testosteronia palasivat 3-4 kuukauden jälkeen normaalille tasolle. (Hulmi ym., 2016)
Suurin osa negatiivisista puolista liittyy terveyteen, mutta lisäksi rahan käyttö on melko suurta läpi vuoden, kuten aikaisempien haastattelujen perusteella tuli ilmi. Lajia ei voi harrastaa, jos rahaa ei ole riittävästi, sillä jo pelkästään valmennusmaksuihin kuluu vähintään 150 €/kk. Kallein yksittäinen ostos itsellä on ehdottomasti tällä hetkellä olleet kisabikinit, jotka maksoivat 495€. Alla on myös kuva kyseisistä kisabikineistä.
Fysioterapeutti pystyy auttamaan fitnessurheilijoita samalla tavalla kuin muidenkin lajien urheilijoita mahdollisissa urheiluvammoissa. Fysioterapeutilla on myös oma osuutensa syömishäiriöpotilaiden hoidossa. Fysioterapeutti tutkii syömishäiriöpotilailta heidän toimintakykynsä. Tutkimukseen sisältyy mm. nivelten liikkuvuuden testaus, voiman ja kestävyyden testaus, painon mittaus, sykkeen mittaus ja sykkeen nousun mittaus rasituksessa sekä kävelykyvyn, tasapainon ja vartalon hallinnan tarkkailu. (Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus 2014.) Fysioterapeutti voi tehdä erilaisia harjoitteita, joissa keskitytään positiivisella tavalla omaan kehoon ja koitetaan sulkea ulkopuolelle kaikki negatiiviset ajatukset. Mindfulness-harjoittelu on yksi tapa auttaa potilasta. Harjoituksen aikana yritetään olla tarkoituksellisesti ja arvostelematta läsnä kyseisessä hetkessä. (Kumlin & Väntti, 2015, s. 17.) Fysioterapeutti ei ole kuitenkaan ensimmäinen terveydenalan ammattilainen, jonka luokse mennään sairastuessaan syömishäiriöön. Fysioterapeutti on ennemmin hyvä apu siinä vaiheessa, kun sairaus on jo paranemaan päin.
Tämä oli viimeinen postaus blogisarjastamme, toivottavasti blogisarjaa oli mielekästä lukea ja ymmärrätte nyt enemmän fitneksestä urheilulajina. Lopuksi vielä muutamat kuvat minusta ennen kuin kunto alkaa muuttumaan kohti kisakuntoa.
Ideointi, kirjoitus ja suunnittelu: Sarianna Virtanen, Suvi Rantala & Heini Lehtiranta
Osa asiasisällöstä: Sarianna Virtanen
Lähteet
Hulmi, J., Isola, V., Suonpää, M., Järvinen, N., Kokkonen, M., Wennerström, A., Nyman, K., Perola, M., Ahtiainen, J. & Häkkinen, K. (2016). The effects of intensive weight reduction on body composition and serum hormones in female fitness competitors. Pubmed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28119632/
Juntunen, T. (2019). Bikini Fitness-urheilijoiden syömiskäyttäytyminen. [Pro gradu- työ, Itä- Suomen yliopisto]. UEF//EREPOSITORY http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190576
Kumlin, E. & Väntti, J. (2015). Rentoutustuntien kehittäminen HUS:n syömishäiriöklinikalla. [AMK-opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218899
Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus. (2014). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50101?tab=suositus