Kuva: Microsoft kuvapankki
Tiedämme, että älylaitteet ovat mullistaneet ja helpottaneet elämäämme viimeisten vuosien ajan, ja teknologia kehittyy jatkuvasti, uusia älylaitteita suunnitellaan sekä kehitellään lisää. Mutta miten tämä vaikuttaa meihin ihmisiin, ja meidän keskinäiseen kommunikointiimme muiden ihmisten kanssa?
Älylaitteiden tarkoitus on muun muassa tuottaa iloa, viihdykettä, kokemuksia, helppoutta ja turvaa käyttäjilleen. Se on nykypäivää ja se on normaalia. Usein älylaitteiksi mielletään älypuhelimet ja muut tämänkaltaiset älylaitteet, kuten älykellot, tabletit sekä esimerkiksi muu teknologia, kuten erilaiset pelit, jotka toimivat muun muassa internetin välityksellä verkossa. Älylaitteita on kuitenkin paljon enemmän mitä ehkä osaamme ajatellakaan.
Nämä laitteet mahdollistavat helpon yhteydenpidon ystävien ja muiden läheisten ihmisten kanssa. Erilaiset videopuhelut ja ääniviestit voivat helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja tehdä yhteydenpidosta mutkatonta. Miten mukavaa on, että pystyy esimerkiksi videopuhelujen välityksellä pitämään yhteyttä esimerkiksi kaukana asuvaan läheiseen, jota ei usein näe. Nämäkin hetket ovat tärkeitä.
Myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten WhatsApp, Signal ja Snapchat ovat yleisiä yhteydenpidon kanavia, joissa pystyy tavallisten viestien lisäksi lähettämään videoita ja kuvia. Helppo tavoitettavuus ja yhteyden muodostaminen toisiin ihmiseen on tehty käteväksi ja helpoksi, sekä ihmiset ovat aiempaa helpommin tavoitettavissa älylaitteilla. Tämä on nykyaikaa.
Myös sosiaaliset tapahtumat, esimerkiksi verkon välityksellä erilaisilla pelialustoilla pelattavat pelit mahdollistavat sosiaalisen yhteydenpidon muihin pelaajiin. Tämäkin on yhtä lailla merkittävä tapa olla yhteydessä ihmisiin. Mikäli ihminen kokee sosiaaliset tilanteet vaikeiksi, niin internetin välityksellä tapahtuva yhteydenpito voi laskea kynnystä muiden kanssa keskusteluun ja kommunikointiin ja se tarjoaa väylän löytää elämään uusia ihmisiä. Erilaiset pelit ovat oiva väline tähän. Se yhdistää ihmisiä ja myös etäyhteydenpidolla ihmiset voivat saada positiivisia onnistumisen kokemuksia muiden kanssa. Pelit kehittävät myös ihmisen kognitiivisia taitoja. Myös älypuhelimiin saa ladattua erilaisia hyödyllisiä pelejä ja muita sovelluksia, jotka tuovat iloa ja viihdykettä arkeen. Miten on käynyt perinteisten lautapelien? Pelataanko niitä enää niin paljon mitä aiemmin?
Älykellot ovat käteviä, sillä niistä pystyy seuraamaan omia terveystietoja, kuten askelmääriä, sykkeitä, kalorikulutusta, palautumista, nukkumista sekä muita tärkeitä asioita. Älykelloihin on myös mahdollista saada viesti-ilmoitukset, jotka tulevat myös puhelimeen, sekä niillä voi mahdollisesti soittaa. Näitä tuotteita on monipuolisesti saatavilla kuluttajille erilaisilla ominaisuuksilla ja hinnoilla.
Älylaitteistoa ovat myös erilaiset älylukot, -alustat, -kodinkoneet, -turvajärjestelmät, -televisiot ja erilaiset älyelektroniikat, kuten älykuulokkeet sekä virtuaalilasit (VR-lasit).
Kuva: Maaria Koskelo/Aamulehti
Entä mitä huonoa älylaitteissa on?
Kolikolla on aina kääntöpuolensa, tässäkin. Vaikka älylaitteiden tarkoitus on tuoda mukavuutta ja iloa käyttäjilleen, sekä helpotusta arkeen, se myös vääjäämättä aiheuttaa erilaisia haittoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin lapsilla liika älylaitteiden käyttö aiheuttaa muun muassa keskittymisen haasteita, lisää levottomuutta sekä erilaisia uniongelmia.
Miten käy ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden, jos suuri osa kommunikaatiosta tapahtuukin ruudun välityksellä? Korona-aikana jouduimme totuttelemaan ja opettelemaan etäyhteyksien välityksellä tapahtuvia yhteydenpitoja muihin, ja siihen, että kommunikointi tapahtui erilaisten verkostotapaamisten muodossa, ja lähikontakteja ei niinkään ollut, sillä niitä pyrittiin välttämään. Tämä etänä toimiminen jäi monella ihmisellä tavaksi vielä korona-ajan jälkeenkin. Etäyhteyksillä sovitut tapaamiset, palaverit sekä viestittely tulivat tällöin enemmän osaksi normaaliin arkeemme.
Viesteissä ihmiset saattavat esimerkiksi yli tulkita ja väärinymmärtää vastapuolen viestejä, sillä emme kuule tavallisissa viesteissä erilaisia äänensävyjä emmekä äänenpainoja. Myös hymiöitä voidaan tulkita monella eri tapaa. Siinä missä toiselle joku hymiö näyttää hauskalta, voikin toiselle näyttää ihmettelevältä tai muulla tavoin ikävältä. Tämä voi lisätä erilaisia väärinkäsityksiä, jotka voivat aiheuttaa kiusallisia ja ikäviä tilanteita ihmisten välille. Mutta onneksi useissa puhelimissa on ääniviestien lähetystoiminto.
Koen, että liialla älylaitteiden välityksellä tapahtuvalla kommunikoinnilla on riski siihen, että kasvotusten tapahtuvan kommunikoinnin merkitys voi vähentyä, ja tositilanteissa kun näkee jonkun henkilön kasvotusten, niin omat sosiaaliset taidot voivat heikentyä ja kärsiä, ja voi olla hankalaa olla ja jutella kun ei tiedä miten reagoisi ja käyttäytyisi, jos älylaitteet ovat tulleet liian hallitsevaksi omaksi elämää.
Mikäli ihminen tulee liian riippuvaiseksi älylaitteistaan, se on huono asia. Mitä sitten tapahtuu, kun älylaite hajoaa, eikä enää toimikaan, kun on aiemmin voinut tottua siihen, että älylaite miettii ja ehkä jopa tekee nämä asiat meidän puolestamme. Osaako ihminen enää ajatella ja toimia itse siinä määrin mitä pitäisi? Aiheuttaako tämänkaltainen tilanne mahdollisesti käyttäjälleen stressiä ja ahdistusta?
Entä miten käy ihmisten väliselle läsnäololle sosiaalisissa tilanteissa? Älylaitteet saattavat helposti viedä huomiomme, kun näemme erilaisten ilmoitusten, kuten viestien vilahtavan kännykän näyttöön ja kuulemme kännykän eri ilmoitukset. Tällöin huomio voi helposti kiinnittyä älylaitteeseen, eikä vieressämme tai vastapäätä istuvaan henkilöön, jonka kanssa olisi tarkoitus viettää aikaa. Tämä voi tuoda vastapuolelle epäkunnioittavan olon ja tunteen siitä, että älypuhelin olisi kiinnostavampi kuin itse henkilön seura. Älylaitteet ovat lisänneet etänä tapahtuvaa viestintää entisestään, ja tämä on myös vaikuttanut siihen, että esimerkiksi kirjeiden ja postikorttien lähettely on vähentynyt.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että älylaitteista on paljon apua ja se on mahdollistanut laajasti uusia erilaisia ja monipuolisia asioita ja antanut meille paljon kokemuksia lisää. Elämä olisi kovin erilaista ilman kaikkea tätä älyteknologiaa, jota meillä on käytettävissämme, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. On kuitenkin tärkeää ottaa tässäkin asiassa huomioon eri ihmiset ja– ikäluokat, ja annettava apua ja ohjausta niillekin henkilöille älylaitteiden käytössä, jotka eivät täysin hallitse niiden käyttöä. On myös olemassa ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi älypuhelinta, eikä välttämättä tietokonetta. Nämä ihmiset täytyy myös ottaa huomioon, kun mietitään älypuhelimien välityksellä tapahtuvia toimintoja ja palveluja, että miten nämä palvelut saavuttaisivat kaikki niitä tarvitsevat henkilöt.
Kuva: Mikrosoft-kuvapankki
Lähteet:
Kuva 1: Mikrosoft kuvapankki
Kuva 2: Maaria Koskelo / Aamulehti (kuva Helsingin Sanomien sivuilta) https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000010603803.html
Kuva 3: Mikrosoft kuvapankki