Kategoria: Soteekki, SAMK & Opiskelu

Mistä on opiskelijaelämä tehty? No, mielenkiintoisista opinnoista, kivoista koulukavereista ja hauskoista opiskelijatapahtumista tietenkin! MUTTA – todellisuudessa opiskelijaelämä on paljon muutakin. Opiskelijan arki voi nimittäin koostua opintojen lisäksi monesta eri asiasta samanaikaisesti, kuten töiden teosta, ihmissuhteiden ylläpitämisestä ja omien harrastusten parissa puuhastelusta. Jokaisella opiskelijalla on myös oma päivärytmi ja arki, johon sisältyy kauppareissuja, kotitöitä, lasten tai/ja lemmikkien hoitamista sekä muita menoja ja velvollisuuksia. Huolena eivät ole vain tenttipäivät, vaan myös koulun ulkopuolella tapahtuvat asiat. Tehtävää ja muistettavaa saattaa joskus olla opiskelijalla niin paljon, että aikaa ei tunnu riittävän mihinkään, eikä ainakaan palautumiseen.

Opiskelijan on hyödyllistä oppia hallitsemaan omaa elämäänsä ja suunnittelemaan omaa aikaansa. Tasapainon löytäminen opintojen, töiden, ihmissuhteiden ja oman ajan välille mahdollistaa niin opintojen etenemisen, taloudellisesta tilanteesta huolehtimisen, rakkaiden ihmisten tapaamisen kuin omien harrastusten parissa puuhastelunkin. Sinulta saattaa jo ehkä löytyä jokin ajanhallintakeino, jolla saat arjen toimimaan mutkattomasti – hienoa! Jos kuitenkin vielä etsit sopivaa menetelmää itsellesi, tämä blogikirjoitus on tarkoitettu juuri sinulle! Haluan kuitenkin muistuttaa, että sopivan ajanhallintamenetelmän löytäminen itselle voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. Mutta ei hätää! Ajan kuluessa sinäkin voit löytää itsellesi sopivan arjen- ja ajanhallintamenetelmän!

Seuraavaksi kerron teille ajanhallintamenetelmistä, jotka olen kokenut parhaimmiksi tavoiksi suunnitella elämääni. Toivon niiden antavan ideoita ja vinkkejä oman menetelmän löytämiseen!

TEHTÄVÄLISTAT

Tehtävälistat auttavat hahmottamaan pieniä osia isosta kokonaisuudesta. Hyödynnän tehtävälistoja erityisesti silloin, kun minulla on monta rautaa tulessa. Tehtävälistoja voi löytää usein valmiina jo kalentereista, mutta itse tykkään käyttää erillistä muistivihkoa tai muistilappuja. Tehtävälistojen kannattaa olla mahdollisimman yksinkertaisia. Voit tehdä tehtävälistan seuraavalle päivälle tai vaikkapa tulevalle viikolle. 

KALENTERI

Rakastan käyttää kalenteria oman elämäni suunnittelussa. Kalenteri on mielestäni riittävän selkeä, ja siitä on kätevää seurata tulevia tapahtumia. Voit käyttää joko paperi- tai/ja digikalenteria. Itse käytän molempia! Molemmissa kalentereissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Voit itse valita, millainen kalenteri sopii juuri sinulle!

Paperikalenterin valinnassa on hyvä pohtia seuraavia asioita:

1. Iso vai pieni kalenteri? Pieni kalenteri mahtuu kätevästi taskuun. Isoon kalenteriin taas voi olla mukavampi kirjoittaa.
2. Mitä haluat merkitä kalenteriin? Kellonajat sisältävä kalenteri voi helpottaa koulu- ja työaikojen suunnittelua. Jos kuitenkin haluat merkitä kalenteriin muutakin, suosittelen kalenteria, johon saat merkitä kellonajat itse. 
3. Yksinkertainen vai monipuolinen kalenteri? Yksinkertaisen kalenterin käytössä ei tarvi murehtia esteettisyydestä. Monipuolinen kalenteri taas voi ilahduttaa hauskoilla tehtäväsivuilla tai haasteilla.

Paperikalenterin käyttö saattaa alussa tuottaa haasteita. Tässä vinkit, miten päästä alkuun:

1. Avaa kalenterista vuosiaukeama. Voit merkitä sivulle esimerkiksi perheenjäsenesi, ystäviesi ja läheisesi syntymäpäivät. Voit merkitä myös muut merkittävät tapahtumat, kuten lomat, reissut tai juhlat.
2. Avaa kalenterista kuukausiaukeama. Voit kirjoittaa kuukausiaukeamalle keskeisimmät tapahtumat, kuten tehtävien palautuspäivät, tentit, työvuorot ja koulupäivät sekä syntymäpäivät.
3. Avaa kalenterista viikkoaukeama. Viikkoaukeamalle voit kirjoittaa yksityiskohtaisemmin menoistasi jokaisen viikonpäivän kohdalle.

Digikalenterin voit myös valita itse. Voit käyttää puhelimesi omaa kalenteria tai ladata erikseen kalenterisovelluksen, joka vastaa omiin tarpeisiisi. Itse käytän kuitenkin Google kalenteria. Tässä pienet vinkkini Google kalenterin käyttöön:

1. Valitse 5–10 kategoriaa, esim. Opinnot, Työasiat, Liikunta, Omat jutut ja Talousasiat.
2. Valitse jokaiselle kategorialle oma värikoodi, esim. Opinnot = Sininen, Työasiat = Vaaleanpunainen, Liikunta = Vihreä, jne.
3. Merkitse tapahtumat kalenteriin.

Jos haluat lisätietoa paperi- tai digikalenterin käyttöön, suosittelen etsimään YouTubesta ohjevideoita, miten voit saada kalenteristasi omannäköisen! Pinterestistä voi myös saada inspiraatiota sopivien värikoodien löytämiseen.

ARKIRUTIINI

Selkeä arkirutiini helpottaa elämääni huomattavasti. Itse tykkään jakaa rutiinit kolmeen osaan: Aamu-, päivä- ja iltarutiiniin. Arkirutiini muodostuu mielestäni niistä asioista, joita arjessa pidät tärkeimpinä. Tässä vinkkejä arkirutiinin muodostamiseen (HUOM! Muista tehdä arjesta sellainen, joka sopii sinun elämäntilanteeseesi!):

1. Aamurutiini: Aamurutiinin kannattaa olla samanlainen joka päivä. Tutut ja toistuvat toiminnot rauhoittavat stressaavanakin päivänä. Suosittelen rutiinin toimintojen toistuvan myös samassa järjestyksessä, niin ne jäävät paremmin mieleen ja minkään asian tekeminen ei unohdu. Aamurutiini voisi sisältää muun muassa nämä asiat: i) Herätys ja suihku (voit halutessasi käydä myös illalla suihkussa). ii) Hampaiden ja kasvojen pesu. iii) Aamupala ja kahvi. iv) Vaatteiden vaihto. v) Kouluun tai töihin lähtö.
2. Päivärutiini: Päivärutiini voi muuttua paljonkin riippuen siitä, mitä sinulla on ohjelmassa. Päivärutiinin muodostamisessa ei siis kannata olla tarkka, sillä tilanteet voivat muuttua yllättäen. Päivärutiini voisi sisältää esimerkiksi seuraavia asioita: i) Koulu- tai työpäivä. ii) Päivällinen kotona. iii) Kuntosali tai lenkki. 
3. Iltarutiini: Iltarutiinit ovat mielestäni rentoutumista ja palautumista varten. Silloin on tärkeää puuhastella sellaisten asioiden parissa, joista pitää. Illalla olisi myös hyvä valmistautua seuraavaan päivään. Iltarutiini voisi sisältää nämä asiat: i) Rentoutuminen hyvän kirjan tai Netflix sarjan parissa. ii) Vaatteiden katsominen valmiiksi seuraavalle päivälle. iii) Suihkuun ja pyjama päälle. iv) Hyvissä ajoin nukkumaan.

PÄÄTÖSTEKSTI

Nämä arjen- ja ajanhallintakeinot ovat vain muutamia esimerkkejä eri tavoista suunnitella, ennakoida ja hallita omaa arkea. Jos siis nämä eivät kolahtaneet juuri sinulle, netistä voit löytää vielä lisää erilaisia keinoja ja vinkkejä, joilla voit suunnitella omaa elämääsi.

Toivon teille mukavaa lukuvuotta ja paljon opiskeluintoa tuleviin opintoihin!

Kuvat: Milla Koskinen

6–12. lokakuuta 2025 vietetään Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla ”Onni kasvaa yhteisössä”. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin vielä sosionomiopintoihin lähteneenä ikäihmiset ovat aina itselle lähelle sydäntä. Yli 70-vuotiaiden ikäluokat ovat pitkälti eläneet elämäänsä yhteisöissä, missä kanssakäyminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. Tämä on korostunut maatalousvaltaisissa ympäristöissä, missä useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan malli ja yhteisöt sen sisällä kuitenkin muuttuvat. Ikääntyessä ihmisen sosiaalinen verkosto tyypillisesti pienenee. Ensin vanhemmat ikäpolvet poistuvat lähipiiristä, minkä jälkeen oma ikäluokkakin alkaa vähetä. Mahdollisen jälkipolven merkitys korostuu. Tällöin kokemus omasta yhteisöstä, mihin voi kokea luontevasti kuuluvansa, vähintäänkin kapenee. Yhteisön merkitys ei kuitenkaan korostu ainoastaan ihmisen viimeisten elinvuosien aikana.

Myös nuorempien ikäpolvien luontainen tarve kuulua johonkin yhteisöön on merkittävä. Toisille sitä voi edustaa enemmän sähköisen maailman tarjoama yhteisö, mutta moni kaipaa ympärilleen fyysisesti tunnistettavaa ”perinteisempää” verkostoa. Olennaista on tuntemus siitä, että on yhteisö, joka on aina tarvittaessa lähellä. Tässä vaiheessa itsellä on takana runsas viikko Palvelukeskus Soteekin harjoittelusta. Omasta tutusta tutkintoryhmästä hyppääminen itsenäistä yrittäjyyttä painottavaan väliaikaiseen työyhteisöön voi olla jollekin aluksi shokki. Asiat ovat kuitenkin itsellä jo alkaneet paremmin selkiytyä ja palvelun tarjoamat erilaiset mahdollisuudet avautuvat enemmän. Osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulu kuvastaakin meille erilaisten yhteisöjen kokonaisuutta. Suomenkielisten tutkintojen päiväopiskelijat ovat ehkä lähtökohtaisesti homogeenisin ryhmä, mitä tulee ryhmien keski-ikään ja kulttuuritaustoihin. Monimuoto-opinnot sekä avoimen amk:n muut erilaiset opintorytmit mahdollistavat työn ohessa opiskelun monelle sellaiselle, joille päiväopinnot asettaisivat enemmän taloudellisia ja aikataulullisia paineita. Aivan oman lukunsa yhteisöjen keskellä muodostavat kansainväliset opiskelijat. SAMK ilmoittaa oppilaitoksessaan opiskelevan vuosittain yli 1000 nimenomaan kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Esim. suositut turismi- ja hoitotyön opinnot houkuttelevat tulijoita erityisesti Aasian maista. Viime vuosien taloudellinen kehitys Suomessa ei välttämättä annan kuvaa, missä kaikille halukkaille voisi helposti löytyä paikka työelämässä. Toisaalta taloussuhdanteet muuttuvat aika ajoin, ja esim. hoitoala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä.  SAMKin tehtävä on kouluttaa heidät osaaviksi oman alansa ammattilaisiksi. Kielitaito on usein tulijoiden suurin haaste, missä niin jokaisella yksilöllä kuin ympäröivällä yhteisölläkin on oma vastuunsa. Yksilön pitää panostaa kielen harjoitteluun riittävästi ja haastaa itseään sen päivittäisessä käytössä. Toisaalta myös yhteisöllä, mikä on uusille tulijoille aluksi täysin vieras, on oma korvaamaton roolinsa. Kun uusi yhteisö antaa tervetulleen vaikutelman, voi motivaatio ja usko itselle täysin vieraan kielen oppimiseen kasvaa. Dualingon kaltaiset aplikaatiot eivät tässä edusta sitä ”tervetulleeksi toivottavaa yhteisöä”, vaikka antavatkin ehkä pieniä apuja kielen joissain osa-alueissa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa kummasti mahdollisuuksien siltoja ihmisten välille eri suuntiin. Itse Suomen Punaisen Ristin monikulttuurityön vapaaehtoisena toimiessani mm. suomen kielen opiskelun ohjauksessa ulkomaalaisille, on ilokseen saanut huomata, että monilla SAMKin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on varsinkin opintojen alkuvaiheessa intoa kielen oppimiseen. Partitiivin, KPT-sääntöjen ym. kieliopillisten tekijöiden liika painotus voi puolestaan pelästyttää joitain tulijoita. Kielen arkikäyttö, myös virheitä tehden, tuo helpommin opiskelijoita lähemmäksi suomalaista yhteisöä. Kyse ei ole siitä, että koulutusympäristö välttämättä painottaisi näitä liikaa, vaan miten ymmärrämme yhdessä luontevimman tavan käyttää arkikieltä. Kukaan ei pure, vaikka ääntäisitkin sanan väärin. Ei edes syntyperäinen porilainen.

Usein negatiivissävytteisesti uutisoitavassa maailmantilanteessa voi syntyä vaikutelma, missä eri yhteisöjen nähdään olevan aina liian etäällä toisistaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin tarkastella tilanteita omin silmin niiden yhteisöjen kautta, mihin itsellä on mahdollisuus syventyä. Ja aina voi syventää tuntemustaan myös lisää toisista, aluksi itselleen ehkä vieraammista yhteisöistä.  Kulttuurienvälinen oppiminen on varsin suositeltava kokemus. Yhteisön kaksisuuntainen merkitys toimii niin, että molemmilla osapuolilla, suomalaisilla ja uusilla tulijoilla, on aina jaettavaa toisilleen jokapäiväisessä arjessa. Me emme loppujen lopuksi ole lainkaan niin erilaisia, kuin helposti voi uskoa. Annetaan toisillemme mahdollisuus ja luotetaan valoisaan yhteiseen tulevaisuuteen. Onni kasvaa yhteisössä.

Petteri Ramstedt

Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla haasteellista monille perheille sekä yksinhuoltajille. Moni miettii perheellistymisestä polttavia kysymyksiä kuten ”Haluanko lapsia?”, ”Riittääkö raha elättämään lasta?”, ”Mitä tapahtuu työlleni?” tai ”Minkälainen tulevaisuuteni tulee olemaan?”. Monesti luullaan, että lapsen saamisen jälkeen koko muu elämä niin sanotusti loppuu eikä ole aikaa ja jaksamista käydä enää töissä, opiskella tai nähdä ystäviä. Näistä syistä sosiaalisessa mediassa usein kuvataan lapsen saaminen negatiiviseen ja kielteiseen sävyyn. On kuitenkin mahdollista sovittaa yhteen opiskelu, työ ja lapsiperhearki. Uran, perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan perheystävällistä ja syrjimätöntä työelämää, tasavertaista vastuuta hoivasta, kodista ja niihin liittyvästä metatyöstä ja laadukasta varhaiskasvatusta sekä muita perheiden palveluita ja tukiverkkoja. On siis mahdollista lapsiperhearjessakin haaveilla uudesta työurasta ja muusta itselle tärkeästä asiasta. Vanhemmuus saattaa luoda lisää uusia ja erilaisia tavoitteita ja unelmia. Perheellistymisen ei tarvitse merkitä uran katkeamista tai haaveilun lopettamista.  

Teetimme tätä tekstiä valmistellessamme pienimuotoisen kyselyn, johon vastasi vanhemmat, jotka opiskelevat saman aikaisesti. Ensimmäinen kysymyksemme liittyi hoitoalalle hakeutumiseen. Kaikki vastanneet olivat samaa mieltä, että hoitoalalla on hyvä työllistymistilanne, oma kiinnostus alaan ja myös ihmisläheisyys nousi vastauksissa esille. Lapsen saamista opintojen aikana ei ole koettu suureksi ongelmaksi, vaikka opinnot ovatkin lykkäytyneet. Osa oli suorittanut kursseja jo etukäteen. Suurin osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä työelämässä opiskeluiden ja perhe-elämän ohella. Suurin osa vastaajista koki oman jaksamisensa tyydyttäväksi ja 25 % hyväksi.  

Kysyimme myös ajan käytöstä ja avun tarvitsemisesta. Kaikki vastanneet tarvitsivat apua lasten hoidossa paljon. Apua saadaan esimerkiksi omilta vanhemmilta. Ajankäytön hallinta on koettu sujuvan hyvin, vaikka omien ystävien ja muu sosiaalinen elämä on jäänyt vähäiseksi. Hoitoalalla palkkaus on noussut viime aikoina otsikoihin mediassa. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että hoitoalan palkka ei riitä elättämään perhettä. Omat ja puolison tulot yhteenlaskettuna rahat kuitenkin riittävät hyvin elättämään perheen. Lapsen kehityksestä koetaan jäävän paitsi, kun itse käy koulussa ja työelämässä.  

Alla vielä vinkkilista ruuhkavuosista selviytymiseen 

1. Vahvista itsetuntoasi esimerkiksi listaamalla onnistumisiasi. 

2. Tunnista rajasi ja vahvista voimavarojasi esimerkiksi tunnistamalla mikä lisää omaa jaksamistasi ja tekee sinusta energisen. 

3. Lisää itsetuntemustasi esimerkiksi tekemällä lista omista vahvuuksistasi. 

4. Kasvata itsemyötätuntoa ja huomaa asioiden hyvä puoli esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, johon kirjoitat päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen tai on mielestäsi mennyt hyvin. 

5. Älä jää yksin vaan hae tukea lähipiiristä, verkostoista tai yhteiskunnalta. 

Lähteet: 

https://www.mothersinbusiness.fi/tyo-ja-perhe-eri-elamantilanteissa