MITÄ TAPAHTUU SAMK:IN MYSTEERIHUONEESSA?

MIKÄ ON PELISELLI?

Olemme molemmat toisen vuoden opiskelijoita sosiaalialan ja fysioterapian tutkinto-ohjelmista, mutta ennen Soteekki-harkkaa tila ei ollut meille tullut tutuksi syystä tai toisesta. Kysymys on siis meillekin lähihistoriasta tuttu. Peliselli on lähtökohtaisesti RoboAI tutkimuskeskuksen toimintaa, eikä se aikaisemmin ole ollut näkyvä osa opintojamme. Onneksi nyt Soteekissa pääsimme tutustumaan Peliselliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen hieman harmittaa, ettemme ole kuulleet tästä aiemmin. Olipa jopa tubettaja Roni Back ollut paikalla Pelisellin avajaisjuhlissa

No mikä Peliselli sitten on? Tässä suora lainaus SAMK:in sivuilta ”Peliselli on luovaan työskentelyyn suunniteltu muunneltava tila, jossa yhdistyy monen toimialan osaaminen. Ympäristö tarjoaa teknologiat sisällöntuotantoon, hyötypelien kehittämiseen, testaamiseen ja pelaamiseen. Pelisellissä voidaan tuottaa myös moniaistillisia elämyksiä, virtuaalimatkoja ja palveluprototyyppejä aktivointi- tai rentoutustarkoituksiin sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tueksi. Laboratorio toimii myös linkkinä muihin kehittämisympäristöihin ja tutkinto-ohjelmiin. Pelisellin kautta on mahdollista saada kontakteja, tukea ja ideoita teknologian ja uusien tapojen kokeilemiseen, testaamiseen ja soveltamiseen omalle toimialalle.”  (Samk, n.d.)

Pelisellin avulla monialaisuutta voidaan hyödyntää vielä laajemmin ottamalla mukaan myös teknologian osaajat. Näimme, miten sote-alaan liittyvät ideat toteutuvat ja heräävät henkiin insinöörien käsissä. Luovia ideoita voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi asiakkailta, mitä voidaan lähteä työstämään monialaisesti. Esimerkiksi yksi asiakasryhmä halusi tehdä mielikuvamatkan Kreikkaan. Pelisellissä aiotaan tällainen matka järjestää heille, joille matka ei olisi muuten mahdollinen. Pelisellissä voi järjestää moneen eri tarkoitukseen tapahtumia eri ikäryhmille. Tapahtumia voi järjestää myös koulun sisällä, niin että opiskelijat voivat hyödyntää sitä opiskelussaan. Pelisellin tilaa voidaan muokata monin eri tavoin, kuten säätelemällä tilan valaistusta ja tilan keskellä olevaa suurta maisemaikkunaa. Valaistukset ja kuvat voidaan asettaa yhteensopiviksi, jonka avulla saadaan yhtenäisempi tunnelma. Esimerkiksi maisemaikkunaan voidaan laittaa halloween tai jouluteemainen kuva, jota voidaan hyödyntää teemajuhlissa ja tapahtumissa.

Kuvassa halloween juhlat ja maisemaikkunat valaistuksineen.

ANNAN JA IINAN TOP PICKS PELISELLISSÄ

Olemme molemmat päässeet tutustumaan Peliselliin sekä asiakkaan että palveluntuottajan roolissa. Pelisellissä on useita toiminallisia osioita, joita hyödynsimme meidän järjestämässä ohjauksessa koskien Pelisellin toimintoja. Peliselli on mitä mainioin tila rentoutumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Pelisellistä löytyy aistinurkka, aistiluola sekä monia rentoutumiseen sopivia välineitä. Aistivälineet, miten ihana lisä rentoutumishetkeen. Miltä kuulostaisi uppoutua välineiden ihmeellisen maailmaan? Entä sitten tärisevä tyyny, joka rauhoittaa hetkeen ja vie ajatukset ympäristöstäsi nykyhetkeen? Miltä tuntuisi rentoutuminen painopeiton alla lintujen laulun säestämänä? Tai aistiluolassa Taikofon-tyynyn ja sen kautta soivan äänikirjan luoman oman kuplan sisällä? Pysähtymisen ja rentoutumisen merkitystä ei varmaan kenellekään opiskelijalle tarvitse erikseen korostaa kiireisen arjen keskellä.

Kuvassa Pelisellin aistiluola ja aistinurkan halloween teemaan sopiva valaistus.

Neurosonic ja sen värähtelyt vievät sinut uusin ulottuvuuksiin. Sinun ei tarvitse kuin maata patjalla ja sulkea silmäsi, ja autonominen hermostosi kiittää!

Entä pelaaminen ja mitä kaikkea se voi olla? Oletko aikaisemmin nähnyt välkkyviä laattoja ja päässyt hyppimään niillä Roni Bäckin kanssa? No emme mekään ja olemme ikuisesti katkeria siitä😊. No siitä huolimatta, Moto Tiles -laatat ovat mitä erinomaisin tapa aktivoida kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Moto Tiles -laattojen avulla voidaan parantaa liikkuvuutta, voimaa, motoriikkaa ja tasapainoa (Meditas, n.d).

Moto Tiles -laattojen lisäksi uutta ulottuvuutta pelaamiseen antaa VR-lasit! Pelaaminen vie sinut mennessään, ja ajantaju katoaa. Kehon käyttäminen pelaamisessa herättää sisäisen lapsen uudelleen henkiin! Laseilla voi pelata erilaisia pelejä eri vaikeusasteilla, jonka avulla peleistä voi tehdä myös tavoitteellisia ja voit kilpailla kaverisi kanssa.

Kuvassa Vr-lasit kokeilussa ja Mototiles -liikuntalaatat.

MITEN HYÖDYNTÄÄ PELISELLIÄ OPINNOISSA?

Soteekki on antanut mahdollisuuden hyödyntää peliselliä harjoittelussamme ja täten myös opinnoissamme! Pääsimme järjestämään esimerkiksi Peliselli esittelyn, jossa näytimme ja ohjasimme erilaisia aktiviteettejä Pelisellin välineitä hyödyntäen. Käytimme sekä pelialuetta, rentoutumisaluetta ja niiden välineistöä hyväksi ohjauksessamme. Asiakkaat antoivat tästä positiivista palautetta ja kertoivat olleensa tyytyväisiä siihen, että Peliselli kehittyy koko ajan. Asiakkaat kertoivat jäävänsä odottamaan innolla, mitä uutta Pelisellissä on seuraavalla kerralla tarjolla!

Olisi mahtavaa, että Peliselliä hyödynnettäisiin enemmän, jotta se tavoittaisi enemmän ihmisiä. Tässä koulussa on varmasti paljon ihmisiä (kuten me), jotka eivät Pelisellistä ole aiemmin kuulleet. Toivottavasti tämä blogitekstimme tuo edes vähän lisää näkyvyyttä Pelisellille, joka on oikeasti niin mahtava, kun tästä postauksesta voi päätellä!

Lähteet:

Meditas. (n.d). Moto Tiles -liikuntalaatat. https://www.meditas.fi/moto-tiles

Samk. (n.d). Hyötypeli- ja elämyslaboratorio. https://www.samk.fi/palvelut/laboratoriot-ja-simulaatiot/peliselli/

Soteekki – Yksinkertaistettuna

Soteekin konsepti

Soteekki on monipuolinen, monikäyttöinen oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat voivat kokea erilaisia ​​tosielämän tilanteita, joita opiskelijat saattavat kohdata tulevissa ammateissaan. Se on avoin hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalityön opiskelijoille. Tämä harjoitteluympäristö sisältää useita palveluita ja asiakkaita lapsista ikääntyneisiin, jolloin opiskelijat voivat kokea monenlaisia erilaisia ​​skenaarioita.

Soteekin ideana on integroida käytännön harjoittelu osaksi jo valmiiksi olevaa teoreettista tietoa. Opiskelijat pääsevät kokemaan yrittäjyyttä ja sen hallintoa. Soteekki auttaa opiskelijoita ymmärtämään, millaista on suunnitella ja toteuttaa toimintaa oikeiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

Jakautuminen Soteekissa

Soteekki toimii sekä harjoittelupaikkana että palveluntarjoajana. Siellä työskentelevät opiskelijat opettajien valvonnassa. Opiskelijat hankkivat kokemusta työskentelystä moniammatillisissa ryhmissä ja myötävaikuttavat samalla ihmisten arkeen tarjoamalla terveys- ja sosiaalipalveluja.

Roolit:

Soteekin opiskelijat on jaettu kahteen ryhmään – siniseen ja punaiseen tiimiin. Sininen joukkue keskittyy pääteemanaan fyysinen toimintakyky sekä terveyden edistäminen ja punaisen on mielen hyvinvointi ja sosiaalinen toimintakyky. Näissä ryhmissä kussakin on kaksi tiiminvetäjää, ja loput opiskelijat toimivat palvelujen suorittajina eli “rivijäseninä”, jotka käyvät suorittamassa palveluita todellisuudessa.

Tiiminvetäjien tehtäviin kuuluu opiskelijoiden aikataulujen laatiminen ja yhteydenotto asiakkaisiin sekä heidän sopimusten hallinta. He voivat keskittyä vain hallinnollisiin tehtäviin tai halutessaan myös suorittaa myös joitain palveluita. Rivijäsenet taas suunnittelevat palveluja ja lähtevät toteuttamaan niitä. He työskentelevät myös minitiimeissään ja voivat suunnitella työpajojaan tai projektejaan.

Tiimeille on tarjolla myös tiettyjä vastuualueita. Näitä ovat sosiaalinen media, blogi, podcast, työhyvinvointi, terveysteknologia ja mahdollinen workshop -tiimi (vaikka jokainen voi suunnitella sellaisen).

Soteekissa on myös palveluohjaajat, jotka seuraavat ja arvioivat opiskelijoiden edistymistä realistisessa ympäristössä. He käyvät läpi asiakkaiden suunnitelmat ennen niiden toteuttamista ja antavat vinkkejä sekä parannusideoita.

Arki Soteekissa + vinkit:

Opiskelijat palvelevat keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Tämä tarkoittaa, että niiden suunnittelu tapahtuu yleensä maanantaina ja tiistaina – suunnitteluajat päättävät opiskelijaryhmät itse.

Maanantaisin järjestetään myös tiimikokous, jossa käydään läpi viime viikon palvelut ja tiimiläiset kertovat etenemisestään sekä tulevista suunnitelmista omissa pienryhmissään.

Joissakin palveluissa, jonkun palvelussa olevan on ajettava tiimiläiset asiakkaan luo. Siksi Soteekki kysyy ennen aloittamista autokortteja – joskus voi joutua käyttämään opiskelijoiden omia autoja (matkakulut maksetaan takaisin).

Palvelu ja roolit usein jakautuvat suunnitteluvaiheessa – fysiot yleensä keskittyvät harjoitusosien suunnitteluun, esimerkiksi ”tuolijumppa” on osana useaa palvelua. Silloin sosiaalityöntekijät työskentelevät usein asiakkaiden laadunvalvojina, kuten huolehtivat siitä, että koti näyttää turvalliselta. He ovat myös esimerkiksi tehneet tietokilpailuja asiakkaille tai isännöineet bingoa. Sairaanhoitajat ovat usein vastuussa keskustelusta ja asiakkaan terveydentilasta palveluiden aikana.

Sosiaalinen media ja Sotealan ammattilaiset

Jos nyt olisi vuosi 2014, sanoisin, että Some on nouseva trendi. Vuonna 2024 se on jotain paljon vaikeammin määriteltävää. Se on jotain, mitä osa ihmisistä hengittää huomaamattaan. Toiset suhtautuvat siihen uteliaasti (arastellen tai innoissaan), osa taas turhakkeena. Sukupolvi vaikuttaa suhtautumiseen, mutta ei välttämättä siten, kuin luulisi. Nuori työntekijä ei ole automaattisesti innoissaan, eikä viisikymppinen välttämättä suhtaudu uuteen torjuvasti. Erot ovat myös yksilöllisiä. Virkaikä (kuten fyysinen ikäkin) vaikuttaa silti väistämättä siihen, onko työntekijällä kokemus maailmasta ja työelämästä ilman somen vaikutusta.

Soteekin podcastin jaksossa 9/2024 haastatellaan Satasairaalan synnytysosaston somevastaavaa, kätilö Suvi Kyyröä (linkki tekstin lopussa). Suvi kertoo siitä, kuinka ihmisillä on erilaisia odotuksia sairaalan sometilien sisältöä kohtaan. Tämä haastaa työntekijöitä, joiden tehtävä on tunnistaa tuottamansa sisällön sopivuus ja asiallisuus. Ei ole ihme, että joku kysyy sairaalan sometililtä neuvoja omaan tilanteeseensa. Tällöin tilin ylläpitäjän tulee ymmärtää, että somen kautta ei anneta terveysneuvontaa ja kehottaa henkilöä kääntymään vastaanoton puoleen.

(Soteekkipodcast: Hertta Aalto, Suvi Kyyrö, Katariina Mäkinen ja Alina Ala-Tuori)

Jäin miettimään sen haastavuutta, että kaikkiin tilanteisiin ei ole, eikä voi olla, sääntöä. Minkä verran sisällöntuottaja antaa itsestään? Miten vedetään raja ajankäytön suhteen? Jos alkuinnostuksessa vastaillaan ihmisten kommentteihin vielä juuri ennen nukkumaanmenoakin, onko siihen velvollisuutta innostuksen laannuttua? Jossain mielessä sisällöntuottamisen maailmaan tuleminen vastaa uuteen työyhteisöön saapumista. On olemassa yhteisiä sääntöjä, mutta myös yhteisön omia sosiaalisia lainalaisuuksia, käyttäytymiskoodeja, jotka opitaan ajan myötä.

Sote-alan näkökulmasta lisähaaste tulee siinä, että sisällöntuottaja ei saa unohtaa rooliansa. Hänellä on vastuu, vaikka tilien seuraajat eivät sitä ymmärtäisikään. Ajatellaan vaikka potilaiden tietoturvaa. Suomessa ihmisillä on oikeus olettaa, että heidän potilastietojaan käsitellään äärimmäisen huolellisesti. Vastaamon tietomurron kaltaisista skandaaleista huolimatta tietoturva ja siihen liittyvät ammattilaiskäytännöt ovat varmasti yleisesti ottaen Suomessa hyvällä tolalla.

Henkilö, joka on tottunut toimimaan someympäristössä voi omaksua saman toimintaympäristön luontevasti osaksi työelämää. Tietoturvan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, millä alustalla milloinkin operoidaan. Voit kysyä Chat GPT:ltä ideoita potilaan kanssa kohtaamiisi vuorovaikutushaasteisiin, mutta et voi kertoa yksilöitäviä potilastietoja tekoälyrobotille. Jäin miettimään sitä, että mitä enemmän työ- ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy sometilien äärellä, sitä tärkeämpää on tehdä itselleen selväksi ne rajat, joita ei voi ylittää. Epäilykseni ei kohdistu sotealan työntekijöiden ammattietiikkaan vaan inhimillisten virheiden mahdollistumiseen epähuomiossa.

Onneksi nykyään myös työnantajat suhtautuvat usein, sotealallakin, myönteisesti sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tämä näkyy mielestäni mm. siinä, että työpaikoilla tunnistetaan työntekijöiden halu osallistua sisällöntuottamiseen ja myönteisen kuvan luomiseen omasta työstä. Sotealalla tämä on erityisen tärkeää, koska sen palveluita käyttävät kaikki ihmiset eri elämänvaiheissa. Myönteisellä somesisällöllä voidaan madaltaa kynnystä hakeutua avun piiriin ja tuoda lakisääteisiä palveluita saavutettavammiksi.

Tommi Törnroos

Sosionomiopiskelija
Satakunnan Ammattikorkeakoulu

Kuuntele Suvi Kyyrön haastattelu: https://open.spotify.com/episode/7CyO8miJ8VI84UwbhlJ4Jo?si=78c38ed9d7564ea3

Kirkasvalolamput

Kirkasvalolamput, tarvitsenko niitä?

Kun kuulin ulkomaalaisena kirkasvalolampuista ensimmäistä kertaa, suhtauduin siihen skeptisesti. En uskonut, että näiden lamppujen pitäisi todella auttaa väsymykseeni, koska en edes hyväksynyt sitä, että uneliaisuus johtui auringonvalon puutteesta. Siitä huolimatta aloin lukea kirkasvalohoidosta ja aloin nähdä sen takana olevan logiikan. Lopulta aloitin työskentelemään tällaisen lampun edessä ja se auttoi minua todella paljon pääsemään yli väsymyksestäni. Joten seuraavaksi näet kaikki tiedot, jotka saivat minut kokeilemaan kirkasvalolamppua ja selityksen sen käyttöön, jotta vakuutut!

Aloitetaan alusta, jokaisella ihmisellä on erilaisia rytmejä, mitkä vaikuttavat kehomme säätelymekanismeihin sekä toimintoihimme. Monet näistä toteutuvat päivästä toiseen itsestään. Tästä syystä niitä kutsutaan vuorokausirytmiksi. Yksi tämän tekstin kannalta tärkeimmistä vuorokausirytmeistä on uni-valve-sykli.

Uni-valve-sykli vaikuttaa ihmisen energia- ja aktiivisuustasoihin. Myös ympäristö ja siitä saatavat viitteet, kuten auringonvalo vaikuttaa tähän sykliin. Kun ihminen saa auringonvaloa, alkaa keho tuottamaan serotoniinia, joka auttaa meitä pysymään hereillä ja aktiivisena. Öisin auringonvalo vähenee ja kehon sisäinen kello käynnistää melatoniinin tuotannon. Melatoniini auttaa elimistöämme nukahtamaan ja pysymään unessa.

Mutta mitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta, kun auringonvaloa ei ole paljoa ja suurin osa päivästä vietetään sisätiloissa? Loogisesti, me emme saa tarpeeksi auringonvaloa. Vähäinen auringonvalon saanti aiheuttaa serotoniinin ja melatoniinin riittämätöntä tuotantoa, mikä voi johtaa väsymykseen, uupumukseen, motivaation puutteeseen ja vakavimmissa tapauksissa jopa masennukseen ja unettomuuteen.

Tässä vaiheessa esiin tulee kirkasvalo terapia. Kirkasvalolamput jäljittelevät luonnollista auringonvaloa ja voivat siten auttaa käynnistämään serotoniinin ja melatoniinin tuotantoa. Lamput auttavat siis korvaamaan menetetyn auringonvalon määrän ja auttavat meitä saamaan enemmän energiaa ja positiivisuutta päivällä, sekä auttavat meitä nukahtamaan helpommin illalla. Kirkasvalolamppuja voidaan siis käyttää syys- ja talvikaudella menetettyä auringonvaloa, mutta myös auttamaan erilaisissa häiriöissä, kuten masennuksessa, dementiassa tai jopa aikaerorasituksessa.

Lopuksi miten lamppuja kannattaisi käyttää?

Aiheesta tehdään vielä paljon tutkimusta, ja käyttötapa riippuu myös siitä mikä vaikutus halutaan saavuttaa. Auringonvalon korvaamiseksi ja kehon järjestelmän aktivoimiseksi on suositeltavaa istua joka aamu vähintään 30 minuuttia lampun edessä. Pitää kuitenkin muistaa, että lamppuun ei saa koskaan katsoa suoraan, vaan niiden läheisyydessä on tarkoitus tehdä jotakin, esimerkiksi työskennellä, lukea tai syödä. Lampun läheisyydessä on kuitenkin pidettävä silmiä auki, jotta saadaan vaikutus.

Jos haluat itse testata kirkasvalolamppuja, löydät ne SAMK:n kirjastosta joka arkipäivä (maanantaista perjantaihin) 08:00-10:00. Keskiviikosta perjantaihin lampun läheisyydessä on luvassa myös ohjelmaa.

https://www.sleepfoundation.org/circadian-rhythm

https://www.day-lights.com/homepage/how-light-therapy-works/

Kirjoittajat: Anna Hagmann, Vilma Kaisla & Jemina Nurminen

Vanhemmuus hoitoalalla 

Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen saattaa olla haasteellista monille perheille sekä yksinhuoltajille. Moni miettii perheellistymisestä polttavia kysymyksiä kuten ”Haluanko lapsia?”, ”Riittääkö raha elättämään lasta?”, ”Mitä tapahtuu työlleni?” tai ”Minkälainen tulevaisuuteni tulee olemaan?”. Monesti luullaan, että lapsen saamisen jälkeen koko muu elämä niin sanotusti loppuu eikä ole aikaa ja jaksamista käydä enää töissä, opiskella tai nähdä ystäviä. Näistä syistä sosiaalisessa mediassa usein kuvataan lapsen saaminen negatiiviseen ja kielteiseen sävyyn. On kuitenkin mahdollista sovittaa yhteen opiskelu, työ ja lapsiperhearki. Uran, perheen ja opiskelun yhteensovittamiseen tarvitaan perheystävällistä ja syrjimätöntä työelämää, tasavertaista vastuuta hoivasta, kodista ja niihin liittyvästä metatyöstä ja laadukasta varhaiskasvatusta sekä muita perheiden palveluita ja tukiverkkoja. On siis mahdollista lapsiperhearjessakin haaveilla uudesta työurasta ja muusta itselle tärkeästä asiasta. Vanhemmuus saattaa luoda lisää uusia ja erilaisia tavoitteita ja unelmia. Perheellistymisen ei tarvitse merkitä uran katkeamista tai haaveilun lopettamista.  

Teetimme tätä tekstiä valmistellessamme pienimuotoisen kyselyn, johon vastasi vanhemmat, jotka opiskelevat saman aikaisesti. Ensimmäinen kysymyksemme liittyi hoitoalalle hakeutumiseen. Kaikki vastanneet olivat samaa mieltä, että hoitoalalla on hyvä työllistymistilanne, oma kiinnostus alaan ja myös ihmisläheisyys nousi vastauksissa esille. Lapsen saamista opintojen aikana ei ole koettu suureksi ongelmaksi, vaikka opinnot ovatkin lykkäytyneet. Osa oli suorittanut kursseja jo etukäteen. Suurin osa vastaajista ei ollut tällä hetkellä työelämässä opiskeluiden ja perhe-elämän ohella. Suurin osa vastaajista koki oman jaksamisensa tyydyttäväksi ja 25 % hyväksi.  

Kysyimme myös ajan käytöstä ja avun tarvitsemisesta. Kaikki vastanneet tarvitsivat apua lasten hoidossa paljon. Apua saadaan esimerkiksi omilta vanhemmilta. Ajankäytön hallinta on koettu sujuvan hyvin, vaikka omien ystävien ja muu sosiaalinen elämä on jäänyt vähäiseksi. Hoitoalalla palkkaus on noussut viime aikoina otsikoihin mediassa. Vastaajista suurin osa oli sitä mieltä, että hoitoalan palkka ei riitä elättämään perhettä. Omat ja puolison tulot yhteenlaskettuna rahat kuitenkin riittävät hyvin elättämään perheen. Lapsen kehityksestä koetaan jäävän paitsi, kun itse käy koulussa ja työelämässä.  

Alla vielä vinkkilista ruuhkavuosista selviytymiseen 

  1. Vahvista itsetuntoasi esimerkiksi listaamalla onnistumisiasi. 
  1. Tunnista rajasi ja vahvista voimavarojasi esimerkiksi tunnistamalla mikä lisää omaa jaksamistasi ja tekee sinusta energisen. 
  1. Lisää itsetuntemustasi esimerkiksi tekemällä lista omista vahvuuksistasi. 
  1. Kasvata itsemyötätuntoa ja huomaa asioiden hyvä puoli esimerkiksi pitämällä päiväkirjaa, johon kirjoitat päivittäin kolme asiaa, joista olet kiitollinen tai on mielestäsi mennyt hyvin. 
  1. Älä jää yksin vaan hae tukea lähipiiristä, verkostoista tai yhteiskunnalta. 

Lähteet: 

https://www.mothersinbusiness.fi/tyo-ja-perhe-eri-elamantilanteissa

Syksyn 2023 ensimmäinen Soteekkiryhmä

Tätä postausta kirjoittelee kolme sosionomiopiskelijaa ja haluamme tuoda esille, että mitä kaikkea Soteekissa suoritettavaan moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun kuuluu. Sosionomilla yrittäjyysharjoitteluun on varattu yhteensä 133 tuntia, johon sisältyy myös alkuinfot, loppupalautteet, perehtyminen sekä harjoitteluraportin kirjoittaminen.

Soteekissa toimitaan moniammatillisessa tiimissä yhdessä sairaanhoitajien ja fysioterapeuttien kanssa. Soteekissa harjoitteluaan suorittavat myös englanninkielisellä linjalla olevat opiskelijat, joten pääset varmasti myös keskustelemaan ja toteuttamaan suunnitelmia englanniksi ja Soteekkissa onkin oiva tilaisuus päästä oppimaan sosiaalialan sanastoa englanniksi.

Sosionomit työskentelevät eri asiakasryhmien kanssa, joita voivat olla esimerkiksi vanhukset, lapset ja kehitysvammaiset. Työpäiviin kuuluu palveluiden suunnittelu sekä toteutus. Nykyään Soteekissa maanantai ja tiistai on varattu palveluiden suunnittelulle ja muut päivät palveluiden toteuttamiselle. Sosionomin näkökulmasta asiakaskäynneillä tulee toimia aina asiakaslähtöisesti, kuunnella asiakkaan toiveita sekä toimia yhteistyössä muiden tiimin jäsenten kanssa.

Niin kuin varsinaisella työkentällä, myös Soteekissa pääsee suunnittelemaan ja kirjaamaan, joten jos olet ajatellut esimerkiksi ohjaajana työskentelyä, niin täällä pääset tutustumaan paperitöihin. Opiskelijat ovat pääasiassa itse vastuussa palveluiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Apua saa toki kysymällä!

Haastattelut

Haastattelimme eri alan opiskelijoita liittyen harjoittelun suorittamiseen Soteekissa.

Kaksi sosionomiopiskelijaa:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelunne kestää? – opiskelemme sosionomeiksi ja harjoittelumme kestää viisi viikkoa.

Miten tuotte esille oman alan osaamista Soteekissa? – lähestymme asiakasta huomioimalla hänet  kokonaisvaltaisesti ja tuomme esiin sosiaalisia taitojamme. Tuomme myös hyvää energiaa työyhteisöön.

Mikä on parasta Soteekissa? – ehdottomasti porukka sekä ilmainen kahvi. Myös mukavat asiakkaat ja palvelut ovat aika parhaita.

Sairaanhoitajaopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen sairaanhoitajaksi ja harjoitteluni kestää viisi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Panostan aina asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuteen.

Mikä on parasta Soteekissa? – Parasta Soteekissa on työskentely eri alan opiskelijoiden kanssa, koska nyt pääsee näkemään ja jakamaan eri näkökulmia yhdessä muiden kanssa.

Fysioterapeuttiopiskelija:

Mitä alaa opiskelet ja kuinka kauan harjoittelu kestää? – Opiskelen Fysioterapiaa ja harjoitteluni kestää kuusi viikkoa.

Miten tuot esille oman alan osaamista Soteekissa? – Yritän aina keksiä jotain fyysistä tekemistä asiakkaan kanssa ja koitan tuodaa omaa osaamista palveluihin

Mikä on parasta Soteekissa? – Olemme opiskelijoina vastuussa kaikesta suunnittelusta ja palveluiden tekemisestä, joten siinä oppii paljon ja pääsee työskentelemään eri alan opiskelijoiden kanssa.

Soteekin syyskausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja palveluita toteutetaan ja suunnitellaan hyvää vauhtia. Harjoittelu Soteekissa menee tosi nopeasti, kun on paljon tekemistä. Toivotamme kaikille hyvää syksyn jatkoa!

Sosionomin koulutus ja työnkuva

Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Tämän kirjoittajina toimii kolmannen vuoden sosionomi opiskelijat Anni, Emma ja Sanni. Olemme aloittaneet opinnot vuonna 2020 syksyllä Satakunnan ammattikorkeakoulussa.

Sosionomin työnkuva on laaja. Sosionomin työssä pääset edistämään asiakkaiden hyvinvointia, ohjaamaan, ehkäisemään syrjäytymistä sekä tukemaan sosiaalista kuntoutumista.

Sosionomikoulutus antaa pätevyyden toimia koko sosiaalialalla eri asiakasryhmien kanssa. Koulutuksessa valitaan lisäksi neljästä eri suuntautumisvaihtoehdosta itseä kiinnostava vaihtoehto, joka syventää osaamista tiettyyn asiakasryhmään. SAMKissa suuntautumisvaihtoehdot ovat varhaiskasvatus, lastensuojelu ja nuorisotyö, erityiskasvatus sekä aikuissosiaalityö. Sosionomiopinnot sisältää 210 opintopistettä ja kestää keskimäärin 3,5 vuotta.

”Valitsin sosionomi koulutuksen, koska tiesin haluavani työskennellä ihmisten kanssa ja auttaa ja edistää ihmisten hyvinvointia. Sosionomin työpaikka mahdollisuudet ovat niin laajat, joten luotin siihen, että oma kiinnostuksen kohde löytyy opintojen aikana. Olen ollut tyytyväinen Satakunnan ammattikorkeakoulun opetukseen, mutta olisin kuitenkin kaivannut itsenäisesti tehtäviä suorituksia enemmän. Opinnoissa lähes kaikki on tehty erilaisissa ryhmissä. Opinnot on antanut mahdollisuuden myös työntekoon koulun ohella. Työn kautta on varmistunut oma fiilis siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä.”  – Sanni

Työpaikkamahdollisuuksia on runsaasti eri paikoissa, esimerkiksi koulussa voit työskennellä kuraattorina, koulusosionomina tai koulun perhetyöntekijänä. Varhaiskasvatuksessa työskennellään nimellä varhaiskasvatuksen sosionomi, johon vaaditaan varhaiskasvatuksen erilliset opinnot. Varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelet perheiden kanssa yhteistyössä ja olet tukemassa perheiden hyvinvointia matalalla kynnyksellä. Toteutat varhaiskasvatusta kasvatuskumppanuutena vanhempien kanssa. Kaksi meistä on valinnut suuntautumisekseen varhaiskasvatuksen.

”Valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksessa pääsee työskentelemään iloisessa työympäristössä, koska lapset ovat pääsääntöisesti iloisia ja hyvän tuulisia. Työssä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan monipuolista toimintaa. Koen työn todella tärkeäksi ja työssä tärkeää itselleni on lasten ja vanhempien aito kohtaaminen ja kuunteleminen. Minulle on tärkeää, että lapset viihtyvät varhaiskasvatuksessa ja voivat luottaa kasvattajiin ja kokea olonsa turvalliseksi.” – Sanni

”Valitsin varhaiskasvatuksen opinnot, koska haluaisin tulevaisuudessa työskennellä lasten parissa ja mahdollisesti päiväkodissa. Koska varhaiskasvatuksen sosionomin työ vaatii riittävät opintopistemäärät varhaiskasvatuksen opintoja pätevyyden saamiseksi, valinta tuntui helpolta. Varhaiskasvatuksessa pidän erityisesti siitä, että työtä tehdään tiimeissä ja että työ on luovaa.” – Anni

Lastensuojelussa sosionomi voi työskennellä esimerkiksi sosiaaliohjaajana tai perhetyöntekijänä. ”Lastensuojeluammattilaiset tekevät neuvonta- ja ohjaustyötä sekä asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä vahvistavaa muutostyötä ammatillisen osaamisensa puitteissa.” (THL)

Erityiskasvatuksessa pääset työskentelemään eri ikäisten erityistukea vaativien ihmisten parissa.

Aikuissosiaalityössä voi työllistyä muun muassa päihdetyöhön, vankilaan tai mielenterveystyöhön, erilaisiin ohjaus ja neuvontatehtäviin. ”Aikuisten parissa tehtävä työ sisältää hyvinvoinnin edistämistä, pulmallisten elämäntilanteiden ennalta ehkäisemistä ja vaikeiden elämäntilanteiden ratkaisemista.” (DIAK)

”Aikuissosiaalityön opinnoissa on laaja mahdollisuus opiskella eri kursseja rikosseuraamustyöstä päihdetyöhön ja työelämässä on monia asiakasryhmiä, joiden kanssa työskennellä. Aikuissosiaalityön opinnoista on hyötyä työskennellessä muuallakin kuin aikuissosiaalityön työpaikoissa, sillä myös esimerkiksi lastensuojelussa työskennellään tiiviisti yhdessä vanhempien kanssa.” – Emma

Sosionomina voit olla myös töissä vanhusten parissa. Osaat arvioida palveluntarvetta ja toteutat viriketoimintaa. Sosionomi näkee ikääntyneet osana yhteiskuntaa ja osaa tukea ikääntyneitä ja ajaa heidän etuaan, silloin kuin he eivät enää itse siihen kykene. Sosionomin vastuulla on usein vanhustyön kehittäminen. (Vesanen & Vähätalo, 2017).

Sosionomina kohtaat työssäsi erilaisia ihmisiä. Sosionomina voit työskennellä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Sosionomin työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Työtä hakiessa siis valinnan varaa löytyy.

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lastensuojelun-sosiaalityontekijan-kelpoisuus-ja-tehtavat

https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammatit-ja-patevyydet/ammatit-ja-tutkinnot/sosionomi-amk/

https://dialogi.diak.fi/2019/12/18/aikuisten-parissa-tyoskenteleva-sosionomi-edistaa-hyvinvointia-ja-osallisuutta/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/129938/Vesanen_Veera_Vahatalo_Kiira.pdf;jsessionid=74721451FEE77899C537569845A2C834?sequence=1

Sosionomina Soteekissa 

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Millaista on olla sosionomina Soteekissa? On varmasti kysymys, joka pyörii monen Soteekki-harjoitteluun tulevan sosionomiopiskelijan mielessä. Pyrin nyt oman kokemukseni kautta tässä blogikirjoituksessa hieman vastaamaan tuohon kysymykseen. Sosionomien harjoitteluhan kestää Soteekissa neljä viikkoa, jonka aikana pitäisi saada kasaan 133 työtuntia. Vaikka harjoittelu onkin suhteellisen lyhyt, voin omasta kokemuksesta sanoa, että harjoitteluun mahtuu silti yllättävän paljon kaikenlaista. Soteekissa sosionomiopiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhdessä sairaanhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden kanssa tuoden tiimiin sosionomin näkökulmaa ja osaamista. Omaa osaamistaan pääsee näyttämään myös erilaisissa kehittämistiimeissä. 

Mielestäni sosionomina Soteekissa oleminen on ollut todella kiintoisaa ja opettavaista. Me sosionomithan erikoistumme johonkin tiettyyn asiakasryhmään ja harjoittelut suoritetaan tämän asiakasryhmän parissa. Soteekissa kuitenkin erilaisten palveluiden kautta pääsee olemaan tekemisissä kaikenlaisten asiakasryhmien kanssa aina vauvasta vaariin, mikä ainakin omasta mielestäni on tuonut paljon lisää omaan ammatillisuuteeni. On myös ollut todella hienoa saada ”maistiainen” moniammatillisesta yhteistyöstä, joka on todella tärkeää nykyajan sosiaalialan kentälläkin. Enkä ole vain ollut mukana tiimeissä vaan erityisesti olen kokenut ylpeyttä  siitä, että olen saanut jakaa tiimiin meidän sosionomien osaamista ja samalla saanut oppia muiden osaamisesta. Esimerkiksi itse, kun olen erikoistunut varhaiskasvatukseen ja tiedän lasten kanssa työskentelystä paljon niin koen, että minulla on ollut paljon annettavaa lasten kanssa tehtäviin palveluihin ja niiden suunnitteluun. Olen voinut jakaa tietouttani heidän kanssa joilla ei ole lasten kanssa työskentelystä mitään kokemusta. Toisaalta sitten olen saanut paljon oppia esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta vanhusten kanssa työskentelyyn, josta itsellä ei juuri ole kokemusta. 

Koen Soteekin opettaneen minulle paljon sosionomin työlle tärkeitä asioita. Kuten vaikka erilaisten asiakkaiden kohtaamista. Sosionomit tulevat ammatissaan kohtamaan kaikenlaisia erilaisia asiakkaita ja kaikki heistä pitää osata kohdata ammatillisesti. Tämän lisäksi Soteekki on opettanut minulle vastuun ottamista ja sen kantamista. Vastuun ottaminen ja sen kantaminen on tärkeää työssä kuin työssä mutta varsinkin sosionomin työssä, koska työskennellään ihmisten kanssa ja työllä on vaikutusta oikeitten ihmisten oikeisiin elämiin. Näiden lisäksi Soteekki on myös opettanut minulle reflektointia itsen ja muiden toiminnasta, kirjaamista, ohjaamista, epävarmuuden sietämistä ja oma aloitteisuutta. Reflektointi on tärkeää sosionomin työssä oman ammatillisuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta. Sosionomin työhön kuuluu paljon kirjaamista ja ohjaamista, joten näiden asioiden pitää hoitua hyvin. Sosionomin työssä on myös paljon epävarmuutta, joten sitäkin on tärkeä oppia sietämään. Oma-aloitteisuus on sekin tärkeää työssä kuin työssä mutta koen, että se on erityisen tärkeää sosionomin työssä, jotta hommat hoituvat. Olen myös joutunut käyttämään paljon englannin kieltä, mikä varmasti pitää joskus käyttää nykyisessä työelämässä.  

Koen siis, että sosionomina oleminen Soteekissa on ollut todella antoisaa ja antanut itselle paljon ajatellen tulevaa sosionomin ammattiani. Kyselin myös muilta samaan aikaan Soteekissa harjoittelussa olevilta sosionomiopiskelijoilta millaista heistä on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä he kokevat Soteekin antaneen heille ajatellen sosionomin ammattia. 

Millaista sinusta on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä koet Soteekin antaneen sinulle ajatellen sosionomin ammattia? 

”Soteekki on ollut kiva ja mielenkiintoinen. Soteekki on antanut mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan eri asiakasryhmistä.” 

”Soteekki on tuonut itselle hyviä haasteita ja opettanut paljon sosiaalisuutta sekä antanut hyvän kuvan siitä millaisia juttuja kuuluu sosionomin ammattiin.” 

”Soteekki on ollut uutta ja erilaista. Soteekissa kivointa on ollut se, että on saanut työskennellä eri asiakasryhmien kanssa ja moniammatillisesti. Se on antanut paljon tulevaisuutta ajatellen.” 

”Soteekissa on ollut kivaa. Soteekki on tuonut itselle lisää tietoa siitä, mikä oikeastaan on sosionomin osaamista.” 

”Soteekissa on ollut mukavaa. Soteekki on antanut itselle hienon mahdollisuuden työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.” 

”Soteekissa on ollut tosi mukavaa ja ollut hienoa, että olen saanut hyödyntää tiimeissä omaa osaamistani. Soteekissa on ollut kivaa työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa ja tehdä tiimityötä.” 

Antoisaa harjoittelua kaikille tuleville sosionomiopiskelijoille! 🙂

Työpaikkakoulutuksen helmiä

Sanaton viestintä

Viimeviikolla työpaikkakoulutus- tiimin aiheena oli non- verbaalinen, eli sanaton viestintä. Aihe oli monelle tuttu jo entuudestaan, mutta tarkoituksena oli muistuttaa sanattoman viestinnän tärkeydestä työyhteisössä. Tiimi toteutti pienen esityksen aiheesta, sekä toiminnallisen ”leikin”. Sanaton viestintä on suuri osa vuorovaikutusta ja voi luoda ristiriitoja sanallisen viestinnän kanssa. Ilmeet ja eleet voivat tulla vaistomaisesti ja kertoa mielipiteesi hyvinkin tarkasti. Soteekissa toimimme erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä, jolloin vuorovaikutus nousee keskeiseen rooliin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Hyvä ryhti & vielä parempi mieli

Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota myös Soteekissa työskennellessäsi. Tiimi korosti mm. ”taukojumpan” merkitystä, oikeaa asentoa työskennellä, nostaa ja siirtää. Ergonomian avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Työpäivä Soteekissa on aina erilainen, toisinaan voidaan istua ja suunnitella monta tuntia, jolloin tulisi huomioida hyvät työskentely asennot. Soteekki toteuttaa myös Liikkuvaa taukoa etäyhteydellä, jossa ohjattua jumppaa arkisin klo 10 – 10.10. Se tauottaa mukavasti päivän kulkua. Mukaan liikkuvaan taukoon pääset CampusMoWen HILLssä ja/tai Instagram liven kautta. Ohjattu liikkuva tauko jatkuu taas syksyllä.

Työpaikkakoulutuksen toisessa osuudessa keskityttiin kirjaamaan ylös asioita, joilla työhyvinvointia voidaan edistää päivittäisellä tasolla. Ryhmät miettivät vuorollaan vastauksia esimerkiksi siihen, että mitä työkaverin suusta olisi mukavaa kuulla useammin, miten voi osoittaa arvostusta toiselle ilman sanoja, sekä esimerkiksi sitä että mitä itse toivoisi työyhteisöltä hyvinvoinnin ja yhteishengen edistämiseksi. Lopuksi käytiin yhteisesti läpi kertyneet tulokset ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Tämä työpaikkakoulutuksen osuus vahvisti sitä tosiasiaa, että hyvä työyhteisö on iso osa työhyvinvointia ja ihan jo pienilläkin sanoilla ja teoilla on mahdottoman suuret ja kauaskantoiset vaikutukset. Tuloksissa toistui, että esimerkiksi lounaalle pyytäminen ja kahvikupin tuominen olivat toisaalta pieniä mutta arjessa kuitenkin hyvin merkityksellisiä asioita.  

Opiskelijat leipoivat työpaikkakoulutuksen innoittamana pullaa koko Soteekin porukalle!

Soteekki international day 29.4.2022

Kansainvälisyys aiheena on puhuttanut meitä paljon Soteekin aikana. Se nousee jatkuvasti pintaan, jos jonkinlaisesta näkökulmasta. Haluamme tarjota Soteekissa tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua niin palveluihin, kuin Soteekin sisäiseen toimintaan ja sen kehittämiseenkin. Edistymme pienin askelin ja yhdessä ylläpidämme tätä ajatusta. 

Perjantaina 29.4. vietettiin Soteekissa kansainvälistä päivää. Päivän suunnitteli Soteekin oma KV-tiimi. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen niin kansainvälisiä opiskelijoita, kuin myös Soteekin henkilöitä. Toiveenamme oli luoda helposti lähestyttävä tapahtuma, jossa tarjolla oli monikulttuurisuutta, yhteistä hauskanpitoa ja mahdollisuus lähestyä Soteekkia ennen oman harjoittelun aloittamista.  

Kuvassa vietnamilaisia nukkeja sekä tasapainottelevia korentoja.

Päivä lähti liikkeelle kello 10, kun Agora- salin ovet avautuivat. Tarjolla oli tutustumista edistäviä leikkejä, Suomalaista kulttuuria juhlivia pelejä sekä muista kulttuureista tuotuja kauniita muistoja. Aloitimme päivän yhdessä tuttujen Soteekkilaisten kanssa ja vaikka kolme viikkoa olemme jo yhdessä viettäneet, aina voi oppia jotain uutta toisesta.

Lounastauon jälkeen saimmekin vieraaksemme kansainvälisiä opiskelijoita. Tutustuttuamme hieman toisiimme siirryimme maistelemaan Suomalaisia “herkkuja”. Tarjolla oli mämmiä, leipäjuustoa, salmiakkia ja tietenkin vapun kunniaksi simaa ja pikku donitseja. Ohjelmassa oli myös sopivan kilpahenkistä pelailua, Aliasta, perinteistä saappaan heittoa ja lopuksi köydenvetoa. 

Kelpaisko nää herkut sulle?
Suomalaisia vappuperinteitä kunnioittaen tarjolla oli tietenkin myös munkkeja ja simaa!

Tarjolla olevista herkuista suosikeiksi nousivat leipäjuusto ja sima. Yllätykseksi myös mämmiä maistettiin rohkeasti ja jakoihan se tuttuun tapaan mielipiteitä. Kiivasta keskustelua käytiin niin puolesta, kuin vastaan. Suunnitellessamme tapahtumaa kävimme läpi myös muiden kulttuurien perinneruokia. Mikään ei olisi ollut niin mahtavaa, kuin saada myös näitä ruokia ja herkkuja tarjolle.

Monikulttuurisuus loisti myös pukeutumisessa. Jokainen KV- tiimin jäsen toi mukanaan jotain omaan kulttuuriinsa liittyvää päällään, oli se sitten kansallispuku tai oman suvun perinteitä. Paikalla nähtiin niin Afrikkalaista ja Vietnamilaista muotia, kuin myös supisuomalainen saunatakki ja kurasaappaat. Näitä esittelimme tietenkin catwalk tunnelmissa musiikin pauhatessa.

Mahtavinta koko tapahtumassa oli yhteishenki ja reipas heittäytyminen hauskanpitoon! Kaikki lähtivät mukaan upeasti ja naurulta, sekä hauskoilta tilanteilta ei voitu välttyä. Nauru raikasi aina Soteekin toimistolle asti! Perjantai oli myös sairaanhoitaja- opiskelijoiden viimeinen päivä Soteekissa, eikä parempaa viimeistä päivää olisi voinut toivoa. Olemme kiitollisia mahdollisuudesta järjestää tällainen tapahtuma, kiitollisia niin muille KV- tiimin jäsenille, osallistujille, kuin myös esihenkilöillemme, joiden avulla tämä oli mahdollista.

Muistetaan vetää aina yhtä köyttä! Strong together!