Tunnetaidot ovat taitoja tunnistaa, näyttää ja ymmärtää sekä omia, että muiden tunteita. Ne ovat tärkeitä itsetuntemukselle, ihmissuhteille sekä mielenterveydelle. Muiden tunteiden ymmärtäminen ja niiden huomioiminen parantaa ihmissuhteita. Tunnetaidot parantavat empatiakykyä ja muiden kanssa toimeen tulemista. Ne parantavat vuorovaikutustaitoja ja suhteiden ylläpitämistä.
Tunnetaidot auttavat hyväksymään tunteita, myös niitä negatiivisia ja vaikeita. Tunteiden hyväksyminen luo ihmiselle miehenrauhan, koska ei koe niistä syyllisyyttä. Tunnetaidot auttavat myös rauhoittumaan tarvittaessa. Tunteiden tunnistamisessa on oleellista oppia näkemään miltä itsestä tuntuu (esim. Ilo tai viha). Tunteiden säätely on tunnetaitoja, jossa on kyky rauhoittua tunnekuohuissa ja ottaa itselleen aikalisä tunteiden hallinnassa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole tukahduttaa tunteita. Pikemminkin muistaa harkittu reagoiminen ja tunteiden esille tuonti. Tunteiden hyväksynnän haasteet voivat näkyä häpeänä tai syyllisyytenä, kiukkuna tai tunteiden välttämisellä.
Tunnetaitoja pystyy harjoittamaan. Tunnetaitojen kehittyminen vaatii tunteiden nimeämistä, hyväksymistä ja ennen kaikkea niiden tunnistamista. Tunteita voi harjoittaa myös hengitysharjoitteilla. On myös visuaalisempia vaihtoehtoja, jos kokee sen mieluisammaksi ja toimivammaksi. Tunnetaulu tai tunnekortit ovat oiva vaihtoehto siinä tapauksessa. On tärkeää osata pysähtyä tilanteessa, miettiä mitä tunnetta kokee ja tuntee kehossa ja mielessä. Se on osa tunteiden säätelyä.
Tunteiden nimeämisen lisäksi on tärkeää tiedostaa niiden syyt. Syiden tiedostaminen voi auttaa tunteen hyväksyntään ja itsehillintään tilanteessa. Tämä on osa itsetuntemusta. Itsetuntemus on sen takia tärkeää, että tietää miten mahdollisesti missäkin tilanteissa reagoi ja käyttäytyy. Ihminen oppii myös hieman ennakoimaan, mikä helpottaa tunteiden säätelyä.
Tiedämme, että älylaitteet ovat mullistaneet ja helpottaneet elämäämme viimeisten vuosien ajan, ja teknologia kehittyy jatkuvasti, uusia älylaitteita suunnitellaan sekä kehitellään lisää. Mutta miten tämä vaikuttaa meihin ihmisiin, ja meidän keskinäiseen kommunikointiimme muiden ihmisten kanssa?
Älylaitteiden tarkoitus on muun muassa tuottaa iloa, viihdykettä, kokemuksia, helppoutta ja turvaa käyttäjilleen. Se on nykypäivää ja se on normaalia. Usein älylaitteiksi mielletään älypuhelimet ja muut tämänkaltaiset älylaitteet, kuten älykellot, tabletit sekä esimerkiksi muu teknologia, kuten erilaiset pelit, jotka toimivat muun muassa internetin välityksellä verkossa. Älylaitteita on kuitenkin paljon enemmän mitä ehkä osaamme ajatellakaan.
Nämä laitteet mahdollistavat helpon yhteydenpidon ystävien ja muiden läheisten ihmisten kanssa. Erilaiset videopuhelut ja ääniviestit voivat helpottaa ihmisten välistä kommunikointia ja tehdä yhteydenpidosta mutkatonta. Miten mukavaa on, että pystyy esimerkiksi videopuhelujen välityksellä pitämään yhteyttä esimerkiksi kaukana asuvaan läheiseen, jota ei usein näe. Nämäkin hetket ovat tärkeitä.
Myös erilaiset viestintäpalvelut, kuten WhatsApp, Signal ja Snapchat ovat yleisiä yhteydenpidon kanavia, joissa pystyy tavallisten viestien lisäksi lähettämään videoita ja kuvia. Helppo tavoitettavuus ja yhteyden muodostaminen toisiin ihmiseen on tehty käteväksi ja helpoksi, sekä ihmiset ovat aiempaa helpommin tavoitettavissa älylaitteilla. Tämä on nykyaikaa.
Myös sosiaaliset tapahtumat, esimerkiksi verkon välityksellä erilaisilla pelialustoilla pelattavat pelit mahdollistavat sosiaalisen yhteydenpidon muihin pelaajiin. Tämäkin on yhtä lailla merkittävä tapa olla yhteydessä ihmisiin. Mikäli ihminen kokee sosiaaliset tilanteet vaikeiksi, niin internetin välityksellä tapahtuva yhteydenpito voi laskea kynnystä muiden kanssa keskusteluun ja kommunikointiin ja se tarjoaa väylän löytää elämään uusia ihmisiä. Erilaiset pelit ovat oiva väline tähän. Se yhdistää ihmisiä ja myös etäyhteydenpidolla ihmiset voivat saada positiivisia onnistumisen kokemuksia muiden kanssa. Pelit kehittävät myös ihmisen kognitiivisia taitoja. Myös älypuhelimiin saa ladattua erilaisia hyödyllisiä pelejä ja muita sovelluksia, jotka tuovat iloa ja viihdykettä arkeen. Miten on käynyt perinteisten lautapelien? Pelataanko niitä enää niin paljon mitä aiemmin?
Älykellot ovat käteviä, sillä niistä pystyy seuraamaan omia terveystietoja, kuten askelmääriä, sykkeitä, kalorikulutusta, palautumista, nukkumista sekä muita tärkeitä asioita. Älykelloihin on myös mahdollista saada viesti-ilmoitukset, jotka tulevat myös puhelimeen, sekä niillä voi mahdollisesti soittaa. Näitä tuotteita on monipuolisesti saatavilla kuluttajille erilaisilla ominaisuuksilla ja hinnoilla.
Älylaitteistoa ovat myös erilaiset älylukot, -alustat, -kodinkoneet, -turvajärjestelmät, -televisiot ja erilaiset älyelektroniikat, kuten älykuulokkeet sekä virtuaalilasit (VR-lasit).
Kuva: Maaria Koskelo/Aamulehti
Entä mitä huonoa älylaitteissa on?
Kolikolla on aina kääntöpuolensa, tässäkin. Vaikka älylaitteiden tarkoitus on tuoda mukavuutta ja iloa käyttäjilleen, sekä helpotusta arkeen, se myös vääjäämättä aiheuttaa erilaisia haittoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin lapsilla liika älylaitteiden käyttö aiheuttaa muun muassa keskittymisen haasteita, lisää levottomuutta sekä erilaisia uniongelmia.
Miten käy ihmisten välisten sosiaalisten suhteiden, jos suuri osa kommunikaatiosta tapahtuukin ruudun välityksellä? Korona-aikana jouduimme totuttelemaan ja opettelemaan etäyhteyksien välityksellä tapahtuvia yhteydenpitoja muihin, ja siihen, että kommunikointi tapahtui erilaisten verkostotapaamisten muodossa, ja lähikontakteja ei niinkään ollut, sillä niitä pyrittiin välttämään. Tämä etänä toimiminen jäi monella ihmisellä tavaksi vielä korona-ajan jälkeenkin. Etäyhteyksillä sovitut tapaamiset, palaverit sekä viestittely tulivat tällöin enemmän osaksi normaaliin arkeemme.
Viesteissä ihmiset saattavat esimerkiksi yli tulkita ja väärinymmärtää vastapuolen viestejä, sillä emme kuule tavallisissa viesteissä erilaisia äänensävyjä emmekä äänenpainoja. Myös hymiöitä voidaan tulkita monella eri tapaa. Siinä missä toiselle joku hymiö näyttää hauskalta, voikin toiselle näyttää ihmettelevältä tai muulla tavoin ikävältä. Tämä voi lisätä erilaisia väärinkäsityksiä, jotka voivat aiheuttaa kiusallisia ja ikäviä tilanteita ihmisten välille. Mutta onneksi useissa puhelimissa on ääniviestien lähetystoiminto.
Koen, että liialla älylaitteiden välityksellä tapahtuvalla kommunikoinnilla on riski siihen, että kasvotusten tapahtuvan kommunikoinnin merkitys voi vähentyä, ja tositilanteissa kun näkee jonkun henkilön kasvotusten, niin omat sosiaaliset taidot voivat heikentyä ja kärsiä, ja voi olla hankalaa olla ja jutella kun ei tiedä miten reagoisi ja käyttäytyisi, jos älylaitteet ovat tulleet liian hallitsevaksi omaksi elämää.
Mikäli ihminen tulee liian riippuvaiseksi älylaitteistaan, se on huono asia. Mitä sitten tapahtuu, kun älylaite hajoaa, eikä enää toimikaan, kun on aiemmin voinut tottua siihen, että älylaite miettii ja ehkä jopa tekee nämä asiat meidän puolestamme. Osaako ihminen enää ajatella ja toimia itse siinä määrin mitä pitäisi? Aiheuttaako tämänkaltainen tilanne mahdollisesti käyttäjälleen stressiä ja ahdistusta?
Entä miten käy ihmisten väliselle läsnäololle sosiaalisissa tilanteissa? Älylaitteet saattavat helposti viedä huomiomme, kun näemme erilaisten ilmoitusten, kuten viestien vilahtavan kännykän näyttöön ja kuulemme kännykän eri ilmoitukset. Tällöin huomio voi helposti kiinnittyä älylaitteeseen, eikä vieressämme tai vastapäätä istuvaan henkilöön, jonka kanssa olisi tarkoitus viettää aikaa. Tämä voi tuoda vastapuolelle epäkunnioittavan olon ja tunteen siitä, että älypuhelin olisi kiinnostavampi kuin itse henkilön seura. Älylaitteet ovat lisänneet etänä tapahtuvaa viestintää entisestään, ja tämä on myös vaikuttanut siihen, että esimerkiksi kirjeiden ja postikorttien lähettely on vähentynyt.
Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että älylaitteista on paljon apua ja se on mahdollistanut laajasti uusia erilaisia ja monipuolisia asioita ja antanut meille paljon kokemuksia lisää. Elämä olisi kovin erilaista ilman kaikkea tätä älyteknologiaa, jota meillä on käytettävissämme, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. On kuitenkin tärkeää ottaa tässäkin asiassa huomioon eri ihmiset ja– ikäluokat, ja annettava apua ja ohjausta niillekin henkilöille älylaitteiden käytössä, jotka eivät täysin hallitse niiden käyttöä. On myös olemassa ihmisiä, joilla ei ole esimerkiksi älypuhelinta, eikä välttämättä tietokonetta. Nämä ihmiset täytyy myös ottaa huomioon, kun mietitään älypuhelimien välityksellä tapahtuvia toimintoja ja palveluja, että miten nämä palvelut saavuttaisivat kaikki niitä tarvitsevat henkilöt.
Lähestytään joulua, vaikka ihan ei kelit ole vielä sen mukaisia. Joulun odotus on tunnelmallista aikaa. Eri maissa on erilaisia tapoja viettää joulua, mutta monen maan jouluun kuitenkin kuuluu perheen kanssa ajan viettäminen ja hyvä ruoka. Kyselin tietoa blogiin eri maiden perinteistä palvelukeskus Soteekin harjoittelijoilta.
Suomessa jouluaatto on 24.12. Perhe ja mahdollisesti muitakin tärkeitä ihmisiä tulee kylään, ja nautitaan seurasta ja ruuasta. Jouluaattoon kuuluu myös lahjojen avaamista ja joihinkin perheisiin saadaan joulupukki ilahduttamaan lapsia. Suomessa joulun perinteisiä ruokia on paljon. Reseptit ja valikoidut ruuat kuitenkin vaihtelevat perheittäin. Perinneruokiin kuuluu kinkku /kalkkuna, rosolli, lämminsavulohi, graavi / kylmäsavulohi, keitetty kananmuna, perunasalaatit tms., erilaiset laatikot kuten. perunalaatikko, maksalaatikko, porkkanalaatikko ja lanttulaatikko. Jouluna monet perheet syövät myös itse tehtyä puuroa, johon voidaan piilottaa yksi manteli. Mantellin löytäjälle hyvää onnea. Makeita herkkuja on suklaakonvehdit, leivotut piparkakut, joulutortut ja glögi. Joulun perinteisiin kuuluu myös hautausmaalla käyminen. Pimeään aikaan siellä on ihana valoloisto, kun ihmiset ovat vieneet läheistensä haudale kynttilöitä. Joulupäivänä 25.12 jotkut perheet jatkavat joulua ruuan ja perheen / suvun parissa. Ruokaa usein tehdään paljon, joten sitä jääkin hyvin vielä joulupäivään. 26.12 on Tapanin päivä, ja se on vielä vapaapäivä. Joillekin perheille joulusauna kuuluu myös perinteisiin.
Nigeriassa joulu on suuri perhejuhla. He käyvät kirkossa, vierailevat sukulaisilla ja vaihtavat lahjoja. Musiikki on myös suuressa roolissa, mutta ruoka sitäkin suuremmassa roolissa. Siellä tehdään paljon ruokaa, koska vieraitakin on paljon. Perinne ruokia ovat mm. Jollof-riisi, paistettu riisi, kana tai kalkkuna, vuohenlihapippurikeitto, jauhettu jamssi ketion kanssa. Nigeriassa jouluun kuuluu myös välipalat kuten chin chin, joka on friteerattu välipala. Joulu jatkuu usein uuteen vuoteen asti.
Vietnamissa jouluna on joulukirkko. Heillä on tapana mennä kaduille nauttimaan tunnelmasta. Joulussa tärkeää on viettää aikaa kavereiden ja perheen kanssa.
Tsekissä taas Illalliseksi on kalakeittoa ja karppia perunasalaatin kera. Jokaisella perheellä on oma reseptinsä, mutta siihen voidaan lisätä perunan lisäksi esimerkiksi porkkanaa, herneitä, kananmunaa, suolakurkkua ja majoneesia. 24.12 katetaan jouluillallinen ja se syödään, kun ensimmäinen tähti ilmestyy taivaalle. Kalasta otetaan yksi suomu ja laitetaan lautasen alle. Tällä toivotaan rikastumista. Pöydässä on yksi ylimääräinen paikka, jossa voi leikata omenoita. Jos leikkauspinnassa on tähti, on terve. Syömisen jälkeen avataan lahjat. Jouluun kuuluu toki aina makeisia. Joulun jälkeen heillä on kaksi vapaapäivää, jolloin ihmiset usein vierailevat sukulaisten luona.
Espanjassakin tärkeimmässä roolissa on perhe ja ruoka. 24.12 on ”pääpäivä” niin kuin Suomessakin. 24. päivänä on suuri illallinen, johon perhe kokoontuu. Ilta sisältää paljon laulua, pelejä ja yhteistä illan viettoa. 25. päivä syödään perheen kanssa. Silloin jotkut perheet saavat myös lahjoja joulupukilta. Kodit on koristeltu kauniiksi joulukuusella ja Belénillä, joka on seimi (joko yksinkertaisuudessaan tai monimutkaisuudessaan). Roscón de Reyes on kakku, jonka sisällä on kaksi piilotettua yllätystä (pieni kuningashahmo tai kuivattu papu). Kuninkaan löytäjää pidetään päivän ”kuninkaana” ja se, kuka löytää pavun, saa luvan maksaa kakun. Kuulostaa hauskalta perinteeltä. Muita nautittavia ruokia ovat mm. leikkeleet, merenelävät, lampaanliha, kalkkuna, kinkku, juustot..
Bangladeshissä joulua vietetään koristelemalla kotia, käymällä jumalanpalveluksessa ja jakamalla lahjoja. Siellä nautitaan erikoisruoista kuten kakusta, biryaniasta ja makeisista. Joulu on juhlavaa aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Keniassa taas perinteeksi on muodostunut vaatteiden ostaminen erityisesti lapsille. 24.12. järjestetään koko illan kestävä kirkko. Sitten on isot juhlat 25.12., jossa nautitaan mm. vuohenlihaa, pilau-riisiä ja leipää nimeltä chapati. Perhe syö yhdessä.
Liikunnan tiedetään vaikuttavan hyvinvointiin monella eri tapaa, niin fyysisesti, psyykkisestikin kuin sosiaalisestikin. Se on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Opiskelijan näkökulmasta kaikkien eri koulukiireiden ja mahdollisen töissä käymisen keskellä voi välillä tuntua siltä, ettei aikaa ja jaksamista riitä liikkumiseen, jolloin se saattaa jäädä vähemmälle ja innostusta siihen ei välttämättä ole.
Liikkumisen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla haastavaa tai mitään sen erikoisempaa. Esimerkiksi jo pieni kävelylenkki voi piristää mieltä, jolloin muusta tekemisestä voi saada taas mielekkäämpää ja esimerkiksi opiskeluihin tai muuhun tärkeään asiaan jaksaa keskittyä paremmin. Ulkoilu raittiissa ilmassa, esimerkiksi metsässä luonnon helmassa lisää ihmisen hyvinvointia ja siihen pystyy yhdistämään jonkun muun mukavan tekemisen, esimerkiksi marjastamisen tai sienestämisen.
Liikunta vaikuttaa myös positiivisesti omaan jaksamiseen ja usein unen pituus ja unen laatu myös paranee, jos päivän aikana on harrastettu liikuntaa.
Ihminen on tehty liikkumaan. Ei turhaan sanota, että liike on lääke, sillä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Säännöllinen liikunta, esimerkiksi, pyöräily, kävely, juoksu ja uinti vaikuttavat positiivisesti ihmisen terveyteen, esimerkiksi verenpaineen laskuun, erilaisten verisuoni- ja sydänsairauksien sairastumisen riskin vähenemiseen, hapenottokyvyn sekä verenkierron paranemiseen. Liikunta vaikuttaa myös rasva-arvoja alentavasti ja voi helpottaa erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita ja ehkäisee niitä.
Mielen hyvinvointiin liikunnalla on myös vaikutusta. On tutkittu, että säännöllinen liikunta voi ehkäistä masennusta ja masennusoireita sekä lievittää psyykkistä stressiä.
Tiedetään myös, että liikkumattomuus vaikuttaa haitallisesti terveyteen, esimerkiksi liiallisen istumisen tiedetään olevan huonoksi ihmiselle, ja tämänhän me tiedämme.
Kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja, jokaisella meistä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva tapa liikkua, joka itseä kiinnostaa. Ryhmäliikunta on esimerkiksi oivallinen tapa mennä kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja sieltä voi löytää itselleen parhaiten soveltuvan liikuntalajin. Tunneilla jumppien vetäjät ovat ammattilaisia, jotka osaavat auttaa liikkeiden tekniikoissa, jotta niiden tekeminen olisi sujuvampaa ja jotta vältyttäisiin erilaisilta mahdollisilta loukkaamisilta.
Ryhmäliikunnassa yhdistyy myös yhteisöllisyys, sillä liikunta tapahtuu ryhmässä muiden ihmisten kanssa, jolloin on myös mahdollista luoda uusia sosiaalisia suhteita ja tutustua uusiin ihmisiin, joka saattaa olla helpompaa, kun on löytynyt yhteinen sama mielenkiinnon kohde. Ryhmäliikuntatunneille osallistuminen voi olla joillekin ihmisille haastavaa, mutta on tärkeä muistaa, että jokainen osallistuja varmasti keskittyy tunneille pääosin omaan tekemiseen, eikä siihen, että arvostelee muiden tekemistä.
Jos ei pidä liikkumisesta muiden läsnä ollessa, niin siihenkin löytyy erilaisia vaihtoehtoja, kuten erilaisia internetistä löytyviä treenivideoita, joita voi katsoa ja joiden tahdissa voi treenata silloin kuin haluaa, missä haluaa, esimerkiksi kotona. Vaihtoehtoja erilaisista treeneistä on runsaasti saatavilla, ja niissä voi tehdä erilaisia variaatioita, jos haluaa helpottaa liikkeitä ja tehdä omaan tahtiin.
Liikunnassa yhdistyy sosiaalisuus myös siten, että erilaiset joukkuepelit opettavat ryhmätaitoja ja ne kehittävät koordinaatiokykyä. Lenkille lähteminen esimerkiksi kaverin kanssa, voi tehdä kävelystä mukavampaa ja mielekkäämpää, sekä se voi madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan.
Toisinaan voi tuntua kovin raskaalta ja vaivalloiselta lähteä liikkeelle, eikä liikkumiseen aina tunnu löytyvän aikaa kiireisen arjen keskellä. Kuitenkin jo pieni hyötyliikuntakin on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Olen myös itse huomannut, että vaikka olisinkin väsynyt ja minua ei huvittaisi mennä liikkumaan, niin kuitenkin päättäessäni lähteä esimerkiksi ryhmäliikuntatunneille tai juoksemaan, niin oloni virkistyy ja liikuntasuorituksen jälkeen oloni on niin hyvä, että koen, että olen jäänyt siihen koukkuun, eli liikunnasta aiheutuvaan hyvään oloon. Mutta kuten kaikessa, tässäkin tulee muistaa kohtuus kaikessa. Liika on liikaa.
Ajattelen, että jokainen tehty treeni on hyvä treeni, vaikka suoritus ei aina voikaan olla niin hyvä mitä toivoisi ja tavoittelisi. Itse olen saanut liikkumisesta paljon erilaisia onnistumisen kokemuksia ja yksi parhaista asioista on se, kun olen huomannut, että edistyn. Esimerkiksi painojen nostossa jaksan nostaa isompia määriä painoja mitä aikaisemmin, sekä se että jaksan tehdä kaikki toistot luovuttamatta kesken sarjan, kuitenkin niin että pyrin oikeaan tekniikkaan.
Jos yksin liikkeelle lähtö tuntuu haastavalta niin mukaan voi pyytää kaveria seuraksi vaikkapa kävelylenkille, tai mennä porukalla yhdessä pelaamaan erilaisia joukkuepelejä, esimerkiksi vaikka pallopelejä. Mahdollisuuksia on monia. Liikunnasta ei tarvitse tehdä pakonomaista pakkopullaa, eikä kilpailuhenkistä suorittamista. Sen tulee olla hauskaa ja mukavaa ajanvietettä yksin tai yhdessä.
On kuitenkin tärkeää kuunnella itseään, eikä pakottaa itseään liikkumaan, jos se ei tunnu yhtään omalta jutulta. Kaikki ihmiset eivät nauti esimerkiksi raskaasta liikunnasta tai hikiliikunnasta. Jo pienellä terveys- ja hyötyliikunnalla on terveyttä edistävä vaikutus. Voi esimerkiksi miettiä valitseeko portaat hissin sijasta, tai kulkeeko lyhyen matkan kävellen, pyörällä vai autolla. Nämä ovat arjen pieniä asioita, jotka eivät vaadi isoja toimia.
Liikuntaharrastusta aloittaessa kannattaa aloittaa pikkuhiljaa omaa kehoa ja vointia kuunnellen, jotta ei heti mene syvään päätyyn ja yritä liikaa, sillä silloin helposti voi tulla erilaisia loukkaamisia ja voi mahdollisesti tapahtua kyllästyminen. On myös normaalia, että välillä on päiviä, kun ihminen on kuormittuneempi erilaisista syistä, ja se voi olennaisesti vaikuttaa liikuntasuoritukseen ja sen sujuvuuteen. Silloin on hyvä kuunnella itseään ja kehoaan ja miettiä, millainen päivä minulla on tänään – tai tällä viikolla ollut, ja mitä minä jaksan ja pystyn tekemään tällä hetkellä juuri tässä hetkessä, ja tehdä sen mukaan.
Tärkein asia on se, että liikkuu juuri niin kuin itsestä tuntuu parhaalta, mikä tuntuu hyvältä, eikä se miten liikkuu, kuinka paljon tai miten pitkään kerralla.
”Mikä sinusta tulee isona?”, ystäväni kysyi pihaleikkien lomassa kymmeniä vuosia sitten päiväkodissa. Katsoin häntä ja vastasin itsevarmasti: ”Minusta tulee sairaanhoitaja!” Vuosien varrella samainen kysymys on seurannut minua aikuisikään asti. Vastaukseni kysymykseen ovat kuitenkin muuttuneet, sillä jos joku kysyisi minulta samaa kysymystä nyt, vastaisin rehellisesti: ”En ole täysin varma.”
Koulunkäynti ja opinnot ovat merkittävä osa elämäämme ja vaikuttavat suuresti käsitykseen omasta itsestämme. Olemme jo pienestä pitäen oppineet tarkastelemaan itseämme ensin opintomenestyksen, sitten toisen asteen koulutuksen, korkeakoulututkinnon tai ammattimme kautta. Emme kuitenkaan riittävästi puhu opinto- ja urapolkuun liittyvästä epävarmuudesta. Saatat esimerkiksi opiskella ensimmäistä vuotta unelmiesi tutkintoa, joka ei sittenkään tunnu omalta jutulta. Toisaalta saatat olla jo loppuvaiheen opiskelija, joka pohtii jatko-opintomahdollisuuksiaan. Tai ehkä sinulla ei ole minkäänlaista ajatusta siitä, mikä sinusta tulee isona.
Olipa tilanteesi sitten mikä tahansa, haluan muistuttaa, että ammatti-identiteetin pohdinta on pitkäaikainen prosessi. Sinun ei vielä tarvitse tietää kaikkea tai tuntea oloasi itsevarmaksi unelma-ammattisi tai -tutkintosi suhteen! Opintomahdollisuuksia on monia ja aina voi opiskella uudestaan. Myös urapolku rakentuu vähitellen erilaisten kokemusten kautta.
Tässä blogitekstissä pääset perehtymään minäkuvan ja ammatti-identiteetin käsitteisiin. Olen myös listannut alle erilaisia kysymyksiä ja tehtäviä, joita voit hyödyntää ammatti-identiteettisi tarkastelussa. Et ehkä heti löydä täydellistä ja varmaa vastausta kysymyksiisi tekstin lukemisen jälkeenkään, mutta ainakin olet uskaltanut lähteä pienelle matkalle ”opiskelija ja/tai ammatti-itseesi”!
Ammatti-identiteetti ja minäkuva
Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan käsitystä siitä, kuka olemme suhteessa ammattiimme liittyviin vaatimuksiin, arvoihin, ihanteisiin, merkityksiin ja normeihin. Se kehittyy koko työuran ajan ja liittyy elinikäiseen oppimiseen. Esimerkiksi aiemmat kokemukset, persoonallisuuden piirteet, motivaatio, opiskeluympäristön mahdollisuudet ja tahto kehittää omaa ammatti-identiteettiään vaikuttavat yksilöllisesti ammatti-identiteetin rakentumiseen. Ammatti-identiteetti ei siis ole lopullinen, vaan siihen voi itse vaikuttaa hyvinkin paljon!
Minäkuva tarkoittaa taas kokonaisvaltaisempaa käsitystä siitä, joka meillä on itsestämme. Minäkuva voidaan jakaa 1) ihanne-, 2) reaali- ja 3) normatiiviseen minäkuvaan, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin:
Kuka minä haluaisin olla?
Kuka minä olen?
Kuka minä olen muiden tai ympäristön näkökulmasta?
Minäkuva sisältää myös akateemisen-, sosiaalisen ja emotionaalisen minäkuvan käsitteet.
Kysymyksiä ammatti-identiteetin ja minäkuvan tueksi
Seuraavaksi olen listannut reflektoivia kysymyksiä ammatti-identiteettisi hahmottamiseksi. Voit kirjoittaa vastauksia ylös tai pohtia niitä mielessäsi.
Opinnot / Työt ja minä
Millainen ihminen olet?
Mitä vahvuuksia sinulla on?
Millaisia mielenkiinnonkohteita sinulla on?
Miten voisit hyödyntää mielenkiinnonkohteitasi opinnoissasi / työssäsi?
Mitkä asiat tuntuvat haastavilta?
Miten voit vielä kehittyä?
Mitä haluaisit vielä oppia? Miksi?
Nykyiset opinnot / Nykyinen työ
Mitä opiskelet tai teet työksesi?
Miksi opiskelet tai teet nykyistä työtäsi?
Mikä nykyisissä opinnoissasi tai työtehtävissäsi on parasta?
Mikä nykyisissä opinnoissasi tai työtehtävissäsi on raskasta tai kuormittavaa?
Minkälaiset muutoksen haluaisit nykyiseen tilanteeseesi?
Miksi haluat tehdä muutoksen?
Millä tavoin voisit saavuttaa kyseisen muutoksen?
Opintoihin / Töihin liittyvät haaveet
Mikä on ollut lapsuuden haaveammattisi?
Miksi halusit juuri tehdä tämän alan töitä?
Miten haaveesi ovat muuttuneet opintojen ja työkokemuksen myötä?
Minkälaisia haaveita sinulla on nykyisten tai opintojen suhteen?
Mistä nämä haaveet juurtuvat?
Onko haaveen saavuttamisessa haasteita / hidasteita tai esteitä? Mitä?
Miten voisit toimia, jotta voisit päästä edes askeleen lähemmäs kohti haaveitasi?
Opintoihin / Töihin liittyvä motivaatio
Oletko motivoitunut nykyisissä opinnoissasi / nykyisessä työssäsi?
Mitkä asiat motivoivat sinua (esim. ulkoiset tekijät, kuten arvostus ja hyväksyntä ja/tai sisäisistä tekijöistä, kuten intohimosta, arvoista tai mielenkiinnonkohteista)?
Miksi juuri edellä mainitut asiat motivoivat sinua?
Mitkä asiat taas vähentävät ja haastavat motivaatiotasi?
Mikä auttaisi sinua motivaation löytämisessä?
Miten voisit löytää omaa hyvinvointia tukevan tavan ylläpitää motivaatiota?
Opintoihin / Töihin liittyviä tehtäväideoita
Kirjoita teksti omista opinnoistasi / työstäsi. Voit hyödyntää edellä esitettyjä kysymyksiä. Kerro, miten olet päätynyt opiskelijaksi / työntekijäksi ja miksi. Kerro, minkälaisia ajatuksia sinulla oli tutkinnon / työn alkuvaiheessa ja vertaa sitä nykyhetkeen. Mitkä asiat ovat muuttuneet?
Ota A5 kokoinen paperinpala ja piirrä siihen mutkikas jana. Merkitse sitten janaan kronologisessa järjestyksessä ne asiat, jotka ovat vaikuttaneet opinto- ja urapolkuusi. Ei haittaa, jos et muista oikeaa järjestystä tai kaikkia tapahtumia. Merkitse ylös vain ne, jotka koet merkityksellisimmiksi. Lopuksi tarkastele janaa ja pohdi, mitä se sinulle kertoo.
Laita rauhallinen musiikki soimaan ja ota itsellesi mukava asento. Sulje silmäsi ja hengitä rauhassa. Kuuntele musiikkia. Samalla kuvittele mielessäsi tilanteita opinnoissa / töissä, joissa olet onnistunut. Mieti sellaisia hetkiä, joissa olet kokenut olevasi vahvimmillasi ja onnellisimmillasi. Anna positiivisten ajatusten virrata. Kun koet olevasi valmis, hengitä rauhassa ja avaa silmäsi. Pohdi harjoituksen jälkeen, miten voisit hyödyntää edellä mainittuja onnistumisten kokemuksia opintojesi / töiden aikana.
Luo haaveopinto- ja/tai urapolustasi ajatus- tai kuvakartta. Voit hyödyntää digitaalisia työvälineitä tai erilaisia kuva- tai sanomalehtiä. Tee kartasta omannäköinen. Lisää vaikka voimalauseita, kauniita kuvia tai muistiinpanoja. Halutessasi voit ripustaa kartan seinälle tai muuhun hyvään paikkaan, josta voit katsella sitä.
Loppusanat
Ammatti-identiteetti on ainaisessa muutoksessa. Joskus oma opinto- tai urapolku näyttää selkeältä, joskus hyvinkin sotkuiselta ja tyhjältä. Ammatteja on valtavasti; samoin myös mielenkiinnonkohteita. Samaan aikaan voi silti tuntua siltä, että mikään ei erityisemmin herätä kiinnostusta. Sekin on täysin sallittua! Osa meistä on hyvinkin urakeskeisiä ja kunnianhimoisia. Osa taas pitää työtä pienemmässä arvossa ja keskittyy enemmän ihmissuhteisiin, vapaa-aikaan tai johonkin muuhun itselle tärkeämpään asiaan. Molemmat ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja. Ei ole yhtä oikeaa tapaa elää tätä elämää.
Tärkeintä on, että elät juuri omannäköistäsi elämää. Se ei kuitenkaan haittaa, jos et vielä tiedä mitä ”omannäköinen elämä” on tai mistä se koostuu. Elämää voi aina uudelleenrakentaa. Missä tahansa sopivassa elämänvaiheessa voit pohtia uraasi, elämäntapojasi ja opintojasi. Tarjolla on paljon erilaisia opintokokonaisuuksia, lisäkoulutuksia ja kokonaisia tutkintoja, joista voi valita. Niitä voit tutkia lisää esimerkiksi osoitteesta https://opintopolku.fi/konfo/fi/ tai yksittäisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivuilta. Myös ammattikouluista ja kansalaisopistoista voit löytää mieleisiä opintoja, joilla voit rakentaa omaa opinto- ja urapolkuasi.
Joskus olet saattanut kuulla jonkun sanovan ”Oon niin OCD, mun on pakko organisoida kaikkea.” tai ”Oon niin OCD, ja siksi mun koti on aina siisti”.
OCD eli pakko-oireinen häiriö on kuitenkin moni ulotteisempi ja yltää paljon syvemmälle kuin halu siivota tai pitää värikynät järjestyksessä. Se ilmenee pakkotoimintoina eli kompulsioina, joita aiheuttavat pakkoajatukset eli obsessiot. Pakkoajatukset ovat usein toistuvia ja mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä, ahdistavia tai lamauttavia mielikuvia. Pakkotoiminnoilla taas pyritään ”lievittämään” tai ”hallitsemaan” pakkoajatuksia. Moni ihminen saattaa elämänsä aikana kokea näitä, mutta OCD:ssa obsessiot ja kompulsiot vievät huomattavan määrän aikaa arjesta ja ne vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Obsessiot saattavat olla epärealistisia ja yleensä OCD:ta sairastava henkilö tunnistaa pelon tai ahdistuksen aiheuttavan tekijän olevan järjetön, mutta hän ei silti pysty vastustamaan obsessiota tai kompulsiota. (Terveyskirjasto, 2025.)
OCD on aiemmin diagnosoitu ahdistushäiriöiden alle ICD10 luokkaan, mutta se on nyt omassa kategoriassaan ICD 11 luokituksessa koodilla 6B20. OCD diagnosoinnissa on usein viivettä vuosista vuosikymmeniin. Se alkaa useimmiten lapsuudessa, mutta se voi silti puhjeta missä iässä tahansa. OCD:n laukaisevana tekijänä toimii genetiikka, aivojen toimintahäiriöt sekä esimerkiksi stressi tai trauma. OCD:n obsessioissa on läsnä hyvin ahdistava ja lamauttavakin pelko kun pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä kohtaa oman triggerinsä, joka taas aiheuttaa katastrofaalista ajattelua. (Lindroos, 2025.)
Obsessioita ovat muun muassa: kontaminaatio OCD, parisuhde OCD (ROCD), väärä muisto OCD, pedofilia OCD (POCD), hamstraaminen, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä OCD (SO-OCD), uskonto/tunnollisuus OCD, terveyteen liittyvä OCD, hit&run OCD, false memory OCD, real event OCD, itsemurha OCD, sensorimotor OCD, pakkoajatuspainotteinen OCD (pure o), responsibility OCD, ”Juuri oikea” OCD (Lindroos, 2025).
Kompulsioita ovat muun muassa: rituaalit joko pään sisällä tai ulkoset toiminnot, käsien pesu/puhdistaminen/siivoaminen, tarkistelu, ruminointi, vakuuttelun haku, analysointi, tunnustamisen tarve, välttely, rukoilu (Lindroos, 2025).
Esimerkkejä OCD:n esiintymisestä.
Toimivin hoitomuoto OCD:ssa on ERP eli Exposure and Response Prevention, jossa henkilö opetellee pikkuhiljaa kohtaamaan pakkomielteensä ilman pakkotoimintoja. Muista yleisiä ja toimivia hoitomuotoja ovat SSRI lääkkeet, ACT eli Acceptance and Commitment Therapy, jossa henkilö pyrkii hyväksymään pakkomielteensä, tämä kehittää psykologista joustavuutta. On myös olemassa The Bergen 4 day treatment – intensiiviterapia, jota kuvaillaan parhaiten ryhmässä annettavaksi yksilöhoidoksi. Myös isossa roolissa on psykoedukaatio niin sairastuneelle ja hänen läheisilleen, kuin myös ammattilaisille, jotta oikea diagnoosi ja tuki voidaan tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Lindroos, 2025.)
Itse sain OCD diagnoosin vasta 24-vuotiaana hakeuduttani avun piiriin YTHS:ssälle. Aluksi luulin, että olen vainoharhainen ja saisin harhaluuloisuus häiriön diagnoosin, koska pelkäsin ryöstetyksi tulemista. Minulla oli kuitenkin muita selkeitä OCD oireita, joita en itse silloin osannut tunnistaa OCD:ksi. Pakko-oireinen häiriö saattaa aiheuttaa myös päättämisen vaikeutta, jota minulla on ollut lapsesta saakka. Saatoin olla monia tunteja leluhyllyn edessä, koska en osannut tehdä oikeaa päätöstä, minkä lelun haluaisin. Se aiheutti minulle suurta ahdistusta, koska pelkäsin katuvani päätöstä ja valitsevani ”väärin”. Lapsena minulla myös esiintyi liiallista rukoilua, kun aloin pyytämään siunausta ja turvaa serkun kaverin kissoillekin, koska pelkäsin että jos en tee niin, heille sattuu jotain pahaa minun vuokseni.
Vaikka nyt tunnistan OCD:n piirteitä lapsuudestani niin oireeni syttyivät isosti vasta 22-vuotiaana, jolloin pelkäsin kadulla ryöstetyksi tulemista, kotini ryöstämistä, kotini syttymistä tuleen sekä työpaikkani ryöstetyksi tulemista. Nämä ovat suurimmat ja vahvimmat OCD oireeni, mutta minulla myös on välillä esiintyvää ROCD:ta, hamstraamista, uskontoon/hengellisyyteen liittyvää OCD:ta.
OCD:ssa on se absudri puoli, että aivoissa jokin kertoo, että nyt täytyy kokea tietty tunne asiasta x ja toimia sen mukaisesti. Pelko ja ahdistus saattavat olla niin suuria ja lamauttavia sekä todentuntuisia, että oma keskittyminen ja realistisuus omista tunteista ja maailmasta katoaa itselläni. Vaikka tiedän myös mielessäni, että olen tarkistanut ulko-oven jo, eikä se ole auki. Jokin kuitenkin sisälläni huutaa ja epäilee enkä pysty enää sisäistämään sitä, että juuri sekunti sitten näin omin silmin kuinka ovi meni kiinni ja kuulin sen naksahtavan lukkoon. ”Harrastan” myös sitä, että varmistelen läheisiltä ihmisiltä tai seurassa olevilta ihmisiltä asioita. ”Kai säkin näit että ovi meni kiinni?”, ”Vai mitä, että suljin hellan tänään ruuan laiton jälkeen?”. Illan istujaisten päätteeksi, kun lähden ystävieni kanssa ulos, kierrätän koko porukan kanssani katsomaan kuinka jääkaappi on kiinni ja hella ei ole päällä. Tämä helpottaa oloani aina hetkeksi, mutta oikeasti liiallinen varmistelu läheisiltä vahvistaa vain OCD:n kehää eikä se oikeasti pitkällä juoksulla auta pääsemään irti siitä. Olen luonteeltani tosi tiedonhaluinen ja sekä tykkään analysoida kokemiani asioita obsessiivisen paljon. Minulle psykoedukaation ja terveen tiedon hankkimisen raja on häilyvä ja koenkin hankalaksi tunnistaa missä vaiheessa se menee yli ja muuttuu omalla kohdallani kompulsioksi.
Itse päätin, että lähden hoitamaan OCD terapialla ja altistamalla itseäni, joka on mielestäni toiminut hyvin, vaikkakin OCD ei ole kokonaan poissa. Korostaisin itse myös psykoedukaation merkitystä, kun sen tekee terveitä rajoja kunnioittaen, jos on taipumusta liialliselle analysoinnille. Minulle on myös ollut tärkeää tavata muita OCD diagnoosin saaneita. Välillä OCD:ssa saatat tuntea itsesi pahaksi ihmiseksi, tai vainoharhaiseksi obsessioiden ja kompulsioiden takia, jolloin onkin tosi tärkeää päästä kohtaamaan muita, jotka kamppailevat täysin samojen asioiden kanssa.
Opiskelijan arki voi herkästi muuttua kuormittavaksi. Monta päällekkäistä kurssia, tenttejä, päntättäviä kurssikirjoja, esseitä, sekä deadlineja. Jaksamisen kannalta on siis tärkeää, että huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, sekä kehon ja mielen palautumisesta. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Asia, mikä toisesta on lähtökohtaisesti stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa.
On tärkeää erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi. Aiemmin stressi on nähty enimmäkseen kuormittavana, eli kielteisenä distressinä. Kun stressiä on tutkittu enemmän voimavarojen näkökulmasta, sillä havaittiin olevan hyödyllinen tehtävä; tukea haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa sekä arjessa selviytymisessä. Tämä niin kutsuttu eustressi kannustaa ihmistä yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta. Tässä siis muutamia varteenotettavia vinkkejä hyvinvoinnin tukemiseen!
Uni
Riittävä ja laadukas uni on tärkeää, jotta elimistö palautuu rasituksesta, hermosto tasapainottuu sekä vastustuskyky vahvistuu. Ihmiset tarvitsevat noin 7–9 tuntia laadukasta unta joka yö. Unessa aivot lajittelevat tietoa edellisten päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unta ja unen laatia voi itse yrittää parantaa huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla ilta rutiineilla, sekä käsittelemällä huolet ennen nukkumaan menoa. Myös rentoutumistaidot tukevat hyvää ja syvää unta. Jos noudatat jo näitä vinkkejä ja kärsit unen ja nukahtamisen vaikeuksista, kannattaa asiakasta keskustella ammattilaisen kanssa. Uniongelmat ovat tavallisia ja suurin osa ihmisistä kohtaa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Ongelmien pitkittyessä ne voivat kuitenkin haitata elämänlaatua, joten asiaan kannattaa puuttua ajoissa.
Liikunta
Henkisen palautumisen ja stressin lievittämisen kannalta myös fyysisellä aktiivisuudella on suuri rooli. Liikunta vapauttaa endorfiineja, eli hormoneja, jotka piristävät mielialaa ja vähentävät stressiä. Säännöllinen liikunta voi myös parantaa unen laatua. Liikunnan ei ole myöskään pakko olla mitään hikiliikuntaa, vaan myös kevyt kävelylenkki tai tanssiminen ajavat saman asian. Liikkuminen luonnossa on monille mieluisa tapa rentoutua. Onkin tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta itse nauttii. Kun oma liikuntamuoto on itselle mielekäs, liikkeelle lähdöstä on helpompi kehittää säännöllinen rutiini. Myönteiset ja iloa tuovat liikuntakokemukset auttavat motivaation ylläpitämistä. Kehon huoltoon kuuluu paitsi liikunta, myös venyttely sekä lihasten lämmittäminen ennen liikuntaa. Kehoa huoltavat myös asentojen vaihtelu päivän mittaan sekä itselle sopiva taukojumppa. Myös saunominen, hieronta ja muut kehoterapiat palauttavat ja rentouttavat kehoa.
Ravitsemus
Ruoan laadulla ja määrällä on tärkeä osa ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena. Hyvinvointia tukeva ruoka on maukasta, monipuolista ja ravitsevaa. Ravitsemustieteilijä Anu Ruusunen on tutkinut väitöskirjassaan Depression – An Epidemiological Study (Itä-Suomen yliopisto 2013) miten ravinto vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi, että ruuan ja mielenterveyden välillä on yhteys. Muun muassa kasvikset, jotka sisältävät folaattia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, vahvistavat mielen hyvinvointia. Itselle sopiva ruokavalio voi vaatia kärsivällisyyttä. Esimerkiksi allergiat ja herkkyysreaktiot kuormittavat mieltä, ja niistä kärsivät joutuvat huomioimaan yksittäisetkin ravintoaineet, jotta löytävät itselleen sopivan ruokavalion. Toimiva ruokasuhde sisältää paitsi hyvinvointia vahvistavia jokapäiväisiä valintoja, myös sallivuutta, ruoasta nauttimista sekä syömistä ilman syyllisyyttä. Ruoka on myös nautinnon lähde ja siitä nauttiminen on osa hyvinvointia.
Ajanhallinta
Mikäli stressin taustasyynä on juuri opintojen kuormittavuus, on syytä myös keskittyä konkreettisin toimiin, joilla voit vähentää stressitekijöitä. Jos opinnot tuntuvat kaatuvan päälle, on hyvä idea olla yhteydessä esimerkiksi ohjaavaan opettajaan. Voit sopia esimerkiksi lisäajan saamisesta tehtävien suorittamiseen tai apua opintojen järkevään aikatauluttamiseen. Asioiden jättäminen viime tippaan on kuormittavaa ja aiheuttaa helposti kierteen, josta on hankala päästä pois. Olet niin stressaantunut, että et saa mitään aikaan, mikä taas pahentaa stressiäsi. On siis hyvä tarttua härkää sarvista, kun tiedostaa stressin lähteen. Voit myös löytää apua ajanhallintaan verkosta, esimerkiksi Mielenterveystalo.fi -nettisivuilta. Joitakin auttavat myös fyysiset ja digitaaliset kalenterit ja asioiden listaaminen prioriteettijärjestykseen.
Musiikki
Monille musiikki on toimiva tapa rentoutua. Rauhallinen musiikki voi auttaa rentoutumaan tai jopa nukahtamaan, mutta myös minkä tahansa muun tyyppinen itselle mieluisa musiikki on hyväksi. Jotkut rentoutuvat soittamalla itse jotain instrumenttia ja jotkut nauttivat vain kuuntelemisesta. Musiikkia hyödynnetäänkin myös kuntoutus- ja terapiakäytössä. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.
Mindfullness ja meditaatio
Mindfullness-menetelmät ja meditaatio sopivat toisille parhaiten. Ne rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään nykyhetkeen. Ne voivat myös parantaa itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan stressin lähteet. Harjoituksia voit löytää mm. YouTubesta tai Mieli Ry:n sivuilta. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/.
Meditaatio toimii samalla tavalla, ja siihenkin löytyy ohjausvideoita ja -nauhoitteita ympäri internettiä. Meditointi madaltaa stressihormoneja ja voi parantaa keskittymiskykyä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näiden tekniikoiden hyvä puoli on se, että niitä voi harjoittaa missä vain ja milloin vain.
On tärkeää muistaa, että kaikki palautumistekniikat eivät sovi kaikille. Tapa, joka sopii jollekin erinomaisesti, ei välttämättä hyödytä toista. Etsi siis itselle toimiva tapa ja mieluinen tekeminen ja muista huolehtia sekä kehon että mielen palautumisesta! Tie kohti hyvinvointia ei ole suorittamista vaan itsestä huolehtimista, kohtuullisuutta, armollisuutta, itsensä arvostamista ja itsemyötätuntoa. Jos kuitenkin arki tuntuu kuormittavalta eivätkä omat voimavarat tunnu riittävän, on hyvä tukeutua ammattilaisen apuun.
5. syyskuuta vietetään jälleen Yrittäjän päivää. Kyseistä päivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien. Päivän takana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjätoimintaa ja edistää yrittäjyyden arvostamista. Vuoden 2025 Yrittäjän päivän järjestäjänä toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Päivän teemana on nuoret ja kasvu; miten Suomen talous saadaan yrittäjyydellä kasvuun ja miten nuoret kasvavat yrittäjiksi.
Suomen lamakauden jälkeen, vuosina 1995–1996 helsinkiläisessä yrittäjäjärjestössä pohdittiin, miten yrittäjyyden arvostamista saataisiin lisättyä ja sen toimintaedellytyksiä parannettua. Tämän johdosta päätettiin, että Yrittäjän päivää vietettäisiin vuosittain. Päivää toivottiin myös viralliseksi liputuspäiväksi, mutta vielä se ei ole toteutunut. Vuoden 2006 yrittäjän päivänä paljastettiin Eva Löfdalin suunnittelema yrittäjäveistos, joka sijaitsee Narinkkatorilla. Patsashankkeen suojelijana toimi silloinen pääministeri Matti Vanhanen.
Halusimme tuoda esille kyseisen päivämäärän, sillä se liittyy olennaisesti Soteekin Moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun. Soteekki mallintaa yritystoimintaa ja opiskelijat toimivat harjoittelunsa ajan palvelukeskuksen pyörittäjinä muun muassa tuottaen palveluita.
Soteekki ei pyri kilpailemaan alueen muiden hyvinvointipalveluiden kanssa, vaan pyrkii toimimaan sellaisilla sektoreilla, jossa palvelutarjonta ei vastaa kysyntää tai palvelua ei ole tarjolla riittävästi tai lainkaan. Harjoittelua tekevät opiskelijat ovat päävastuussa palveluiden suunnitteluista ja toteutuksista, esihenkilötehtävistä ja muista yrittäjyyteen kuuluvista tehtävistä, tietysti palveluohjaajien tuella ja avulla. Soteekki ei voi siis toimia ilman meitä opiskelijoita, eli yrittäjiä.
Harjoittelu on varmasti monelle ensikosketus yrittäjyyden maailmaan ja auttaa vahvistamaan käsitystä siitä, mitä yrittäjyystoiminta voi esimerkiksi olla. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyystoiminta poikkeaa muusta yrittäjyystoiminnasta, joten vaikka Soteekkilaisella olisi ennen tätä harjoittelua kokemusta jonkin toisen alan yrittäjätoiminnasta, tulee vastaan varmasti myös paljon uutta.
Nykyään Suomessa yrittäjyys voi olla erityisen haastavaa tämänhetkisen taloustilanteen aikana. Yrittäjyys vaatii muutenkin paljon vastuuta, aikaa, uhrauksia, sekä ponnisteluja. Siksi onkin tärkeää, että muistamme juhlistaa yrittäjyyttä ja tukea suomalaista yrittäjätoimintaa.
TAPAHTUMAT SATAKUNNASSA
Porin Yrittäjät järjestävät Yrittäjän päivän markkinat asiantuntijakeskus BePopin ostoskäytävällä 5.9. 12–15. Yrittäjillä on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan potentiaalisille asiakkaille
Yrittäjänpäivän brunssi Raumalla 5.9.2025 klo 8–10.
Yrittäjän päivän sadonkorjuubileet perjantaina 5.9. klo 19 Nakkilan Verstaalla
Ilta on tarkoitettu kaikille Satakunnan Yrittäjien jäsenille ja yhteistyökumppaneille aveceineen.
Olemme molemmat toisen vuoden opiskelijoita sosiaalialan ja fysioterapian tutkinto-ohjelmista, mutta ennen Soteekki-harkkaa tila ei ollut meille tullut tutuksi syystä tai toisesta. Kysymys on siis meillekin lähihistoriasta tuttu. Peliselli on lähtökohtaisesti RoboAI tutkimuskeskuksen toimintaa, eikä se aikaisemmin ole ollut näkyvä osa opintojamme. Onneksi nyt Soteekissa pääsimme tutustumaan Peliselliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen hieman harmittaa, ettemme ole kuulleet tästä aiemmin. Olipa jopa tubettaja Roni Back ollut paikalla Pelisellin avajaisjuhlissa
No mikä Peliselli sitten on? Tässä suora lainaus SAMK:in sivuilta ”Peliselli on luovaan työskentelyyn suunniteltu muunneltava tila, jossa yhdistyy monen toimialan osaaminen. Ympäristö tarjoaa teknologiat sisällöntuotantoon, hyötypelien kehittämiseen, testaamiseen ja pelaamiseen. Pelisellissä voidaan tuottaa myös moniaistillisia elämyksiä, virtuaalimatkoja ja palveluprototyyppejä aktivointi- tai rentoutustarkoituksiin sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tueksi. Laboratorio toimii myös linkkinä muihin kehittämisympäristöihin ja tutkinto-ohjelmiin. Pelisellin kautta on mahdollista saada kontakteja, tukea ja ideoita teknologian ja uusien tapojen kokeilemiseen, testaamiseen ja soveltamiseen omalle toimialalle.” (Samk, n.d.)
Pelisellin avulla monialaisuutta voidaan hyödyntää vielä laajemmin ottamalla mukaan myös teknologian osaajat. Näimme, miten sote-alaan liittyvät ideat toteutuvat ja heräävät henkiin insinöörien käsissä. Luovia ideoita voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi asiakkailta, mitä voidaan lähteä työstämään monialaisesti. Esimerkiksi yksi asiakasryhmä halusi tehdä mielikuvamatkan Kreikkaan. Pelisellissä aiotaan tällainen matka järjestää heille, joille matka ei olisi muuten mahdollinen. Pelisellissä voi järjestää moneen eri tarkoitukseen tapahtumia eri ikäryhmille. Tapahtumia voi järjestää myös koulun sisällä, niin että opiskelijat voivat hyödyntää sitä opiskelussaan. Pelisellin tilaa voidaan muokata monin eri tavoin, kuten säätelemällä tilan valaistusta ja tilan keskellä olevaa suurta maisemaikkunaa. Valaistukset ja kuvat voidaan asettaa yhteensopiviksi, jonka avulla saadaan yhtenäisempi tunnelma. Esimerkiksi maisemaikkunaan voidaan laittaa halloween tai jouluteemainen kuva, jota voidaan hyödyntää teemajuhlissa ja tapahtumissa.
Kuvassa halloween juhlat ja maisemaikkunat valaistuksineen.
ANNAN JA IINAN TOP PICKS PELISELLISSÄ
Olemme molemmat päässeet tutustumaan Peliselliin sekä asiakkaan että palveluntuottajan roolissa. Pelisellissä on useita toiminallisia osioita, joita hyödynsimme meidän järjestämässä ohjauksessa koskien Pelisellin toimintoja. Peliselli on mitä mainioin tila rentoutumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Pelisellistä löytyy aistinurkka, aistiluola sekä monia rentoutumiseen sopivia välineitä. Aistivälineet, miten ihana lisä rentoutumishetkeen. Miltä kuulostaisi uppoutua välineiden ihmeellisen maailmaan? Entä sitten tärisevä tyyny, joka rauhoittaa hetkeen ja vie ajatukset ympäristöstäsi nykyhetkeen? Miltä tuntuisi rentoutuminen painopeiton alla lintujen laulun säestämänä? Tai aistiluolassa Taikofon-tyynyn ja sen kautta soivan äänikirjan luoman oman kuplan sisällä? Pysähtymisen ja rentoutumisen merkitystä ei varmaan kenellekään opiskelijalle tarvitse erikseen korostaa kiireisen arjen keskellä.
Kuvassa Pelisellin aistiluola ja aistinurkan halloween teemaan sopiva valaistus.
Neurosonic ja sen värähtelyt vievät sinut uusin ulottuvuuksiin. Sinun ei tarvitse kuin maata patjalla ja sulkea silmäsi, ja autonominen hermostosi kiittää!
Entä pelaaminen ja mitä kaikkea se voi olla? Oletko aikaisemmin nähnyt välkkyviä laattoja ja päässyt hyppimään niillä Roni Bäckin kanssa? No emme mekään ja olemme ikuisesti katkeria siitä😊. No siitä huolimatta, Moto Tiles -laatat ovat mitä erinomaisin tapa aktivoida kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Moto Tiles -laattojen avulla voidaan parantaa liikkuvuutta, voimaa, motoriikkaa ja tasapainoa (Meditas, n.d).
Moto Tiles -laattojen lisäksi uutta ulottuvuutta pelaamiseen antaa VR-lasit! Pelaaminen vie sinut mennessään, ja ajantaju katoaa. Kehon käyttäminen pelaamisessa herättää sisäisen lapsen uudelleen henkiin! Laseilla voi pelata erilaisia pelejä eri vaikeusasteilla, jonka avulla peleistä voi tehdä myös tavoitteellisia ja voit kilpailla kaverisi kanssa.
Kuvassa Vr-lasit kokeilussa ja Mototiles -liikuntalaatat.
MITEN HYÖDYNTÄÄ PELISELLIÄ OPINNOISSA?
Soteekki on antanut mahdollisuuden hyödyntää peliselliä harjoittelussamme ja täten myös opinnoissamme! Pääsimme järjestämään esimerkiksi Peliselli esittelyn, jossa näytimme ja ohjasimme erilaisia aktiviteettejä Pelisellin välineitä hyödyntäen. Käytimme sekä pelialuetta, rentoutumisaluetta ja niiden välineistöä hyväksi ohjauksessamme. Asiakkaat antoivat tästä positiivista palautetta ja kertoivat olleensa tyytyväisiä siihen, että Peliselli kehittyy koko ajan. Asiakkaat kertoivat jäävänsä odottamaan innolla, mitä uutta Pelisellissä on seuraavalla kerralla tarjolla!
Olisi mahtavaa, että Peliselliä hyödynnettäisiin enemmän, jotta se tavoittaisi enemmän ihmisiä. Tässä koulussa on varmasti paljon ihmisiä (kuten me), jotka eivät Pelisellistä ole aiemmin kuulleet. Toivottavasti tämä blogitekstimme tuo edes vähän lisää näkyvyyttä Pelisellille, joka on oikeasti niin mahtava, kun tästä postauksesta voi päätellä!
Ensimmäisenä haluamme korostaa, että monet seuraavista asioista, joita käsittelemme, perustuvat urheilijoiden omiin kokemuksiin sekä osa tiedoista on viitattu lähteeseen. Jokainen kokee lajin omalla tavalla ja jokaisella on varmasti omanlaisensa haasteensa lajin parissa, jos niitä esiintyy. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei varjopuolia aina esiinny! Haluamme tuoda vain esille mahdolliset varjopuolet, jotka on hyvä olla tiedossa, kun lajin pariin lähteen.
Off-kaudella en ole kokenut mitään negatiivista ja kaikki sujui kuten piti. Suurin ongelma off-kaudella lähinnä oli se, että kuinka jaksan syödä kaiken ruoan, mitä piti 😀 Kokemusta kisadieetin varjopuolista ei vielä ole, sillä ensimmäistä kisadieettiäni on kulunut vasta reilu 5 viikkoa. Kaikki on sujunut tähän mennessä hyvin ja paino on lähtenyt laskuun tasaisesti. Ensimmäiset kaksi viikkoa tunsin enemmän nälkää, sillä kehoni ei ollut vielä tottunut miinuskaloreihin. Nyt kuitenkin tilanne on tasaantunut ja nälkä ei enää vaivaa. Kaloreita on pudotettu kohdallani vasta 300 kaloria treenipäivien kohdalla verrattuna off-kauteen eli muutos ei ole vielä suuri. Lepopäivinä kaloreita on pudotettu 600 kalorilla.
Lajin vuoksi on riski sairastua syömishäiriöön, sillä ulkonäkö ja ruoka ovat niin suuressa roolissa lajissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että lähtökohdat ovat kunnossa lajin pariin siirtyessä! Syömishäiriön riski on suuri muissakin urheilulajeissa kuten voimistelussa. Tiedän voimistelun kautta usean tytön, jotka sairastuivat voimistelu aikana anoreksiaan tai muuhun syömishäiriöön. Syömishäiriöoireiluun altistavia tekijöitä voivat olla muun muassa täydellisyyden tavoittelu, kehonkuvaan liittyvät paineet sekä valmentajan urheilijalle luomat paineet (Juntunen, 2019, s. 13). Lajeissa, joissa tavoitellaan vähärasvaista vartaloa, on havaittu olevan enemmän häiriintyneen syömiskäyttäytymisen piirteitä kuin lajeissa, joissa kehon rasvaprosentilla ei ole merkitystä (Juntunen, 2019, s. 14). Fitness kuuluu tietysti niihin lajeihin, joissa tavoitteena on vähärasvainen vartalo.
Erityisesti naisilla kisadieetillä voi olla negatiivisia vaikutuksia hormonitoimintaan. Olen kuullut, kuinka osalla kuukautiset ovat jääneet kokonaan pois dieetin loppuvaiheilla, mutta tulleet takaisin painon palautuessa omaan normaaliin. Hormonitoiminnan häiriöiden ja syömishäiriön sairastumisriskin lisäksi varmasti jokainen dieettiläinen kokee enemmän tai vähemmän väsymystä. Väsymyksen vuoksi energiatasot ovat alhaalla ja energiaa ei riitä enää kaikkeen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Esimerkiksi joutuu mahdollisesti jättämään joitain juhlia välistä ja muutenkin sosiaalinen elämä jää mahdollisesti pienemmälle. Keskittyminen on vain dieetissä, treeneissä ja kisoissa. Tämä kaikki on kuitenkin väliaikaista, eikä ole tervettä ylläpitää kisakuntoa kauaa. Eikä kisakunto ole sellainen, mistä pitäisi haaveilla tai ajatella, että haluaisi saavuttaa samanlaisen kunnon muuten vain. Dieetin etenemisestä ja dieetin jälkeisestä palautumisesta pitää huolen ammattitaitoinen valmentaja.
Usein itse dieetti on monelle helpompi kuin reverse-dieetti kisadieetin jälkeen. Reverse-dieetillä aloitetaan palautuminen kisakaudesta ja maltilla aloitetaan nostamaan kaloreita takaisin jokaisen omaan normaaliin. Ongelmia voi siis vasta esiintyä reverse-dieetin kohdalla, kun kunto pehmenee ja oma silmä on tottunut kireään kisakuntoon. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää valmentajan tuki ja tietotaito. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että naisurheilijan keho toipuu kilpailuista noin 3–4 kuukaudessa. Tutkimuksessa kerrottiin myös, että urheilijoiden paino ja kaikki hormonit lukuun ottamatta T3:a ja testosteronia palasivat 3-4 kuukauden jälkeen normaalille tasolle. (Hulmi ym., 2016)
Suurin osa negatiivisista puolista liittyy terveyteen, mutta lisäksi rahan käyttö on melko suurta läpi vuoden, kuten aikaisempien haastattelujen perusteella tuli ilmi. Lajia ei voi harrastaa, jos rahaa ei ole riittävästi, sillä jo pelkästään valmennusmaksuihin kuluu vähintään 150 €/kk. Kallein yksittäinen ostos itsellä on ehdottomasti tällä hetkellä olleet kisabikinit, jotka maksoivat 495€. Alla on myös kuva kyseisistä kisabikineistä.
Fysioterapeutti pystyy auttamaan fitnessurheilijoita samalla tavalla kuin muidenkin lajien urheilijoita mahdollisissa urheiluvammoissa. Fysioterapeutilla on myös oma osuutensa syömishäiriöpotilaiden hoidossa. Fysioterapeutti tutkii syömishäiriöpotilailta heidän toimintakykynsä. Tutkimukseen sisältyy mm. nivelten liikkuvuuden testaus, voiman ja kestävyyden testaus, painon mittaus, sykkeen mittaus ja sykkeen nousun mittaus rasituksessa sekä kävelykyvyn, tasapainon ja vartalon hallinnan tarkkailu. (Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus 2014.) Fysioterapeutti voi tehdä erilaisia harjoitteita, joissa keskitytään positiivisella tavalla omaan kehoon ja koitetaan sulkea ulkopuolelle kaikki negatiiviset ajatukset. Mindfulness-harjoittelu on yksi tapa auttaa potilasta. Harjoituksen aikana yritetään olla tarkoituksellisesti ja arvostelematta läsnä kyseisessä hetkessä. (Kumlin & Väntti, 2015, s. 17.) Fysioterapeutti ei ole kuitenkaan ensimmäinen terveydenalan ammattilainen, jonka luokse mennään sairastuessaan syömishäiriöön. Fysioterapeutti on ennemmin hyvä apu siinä vaiheessa, kun sairaus on jo paranemaan päin.
Tämä oli viimeinen postaus blogisarjastamme, toivottavasti blogisarjaa oli mielekästä lukea ja ymmärrätte nyt enemmän fitneksestä urheilulajina. Lopuksi vielä muutamat kuvat minusta ennen kuin kunto alkaa muuttumaan kohti kisakuntoa.
Ideointi, kirjoitus ja suunnittelu: Sarianna Virtanen, Suvi Rantala & Heini Lehtiranta
Osa asiasisällöstä: Sarianna Virtanen
Lähteet
Hulmi, J., Isola, V., Suonpää, M., Järvinen, N., Kokkonen, M., Wennerström, A., Nyman, K., Perola, M., Ahtiainen, J. & Häkkinen, K. (2016). The effects of intensive weight reduction on body composition and serum hormones in female fitness competitors. Pubmed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28119632/
Juntunen, T. (2019). Bikini Fitness-urheilijoiden syömiskäyttäytyminen. [Pro gradu- työ, Itä- Suomen yliopisto]. UEF//EREPOSITORY http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190576
Kumlin, E. & Väntti, J. (2015). Rentoutustuntien kehittäminen HUS:n syömishäiriöklinikalla. [AMK-opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218899
Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus. (2014). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50101?tab=suositus
