Kirjoittajat: Sairaanhoitajaopiskelijat Roosa Erkkilä, Minttu Marila & Jutta Hautamäki

Maailman AVH-päivänä 29.10 kiinnitetään huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen.  Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization, WSO), sekä Aivoliitto ry haluavat vaikuttaa siihen, että yhä harvempi sairastaisi aivoverenkiertohäiriön ja kaikki AVH:n sairastaneet olisivat ammattitaitoisen ja laadukkaan hoidon piirissä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 25 000 suomalaista.   

’’Tänä vuonna HUS Neurokeskus ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen AVH-jaosto järjestävät erityisesti nuorille aikuisille suunnatun some-kampanjan. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua minkä ikäisenä tahansa ja on elintärkeää tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet ja hälyttää välittömästi apua, sillä aivoverenkiertohäiriön sattuessa jokainen minuutti on kallisarvoinen. Kampanjaan valitut 16 somevaikuttajaa jakavat viikon aikana tietoa ja tarinoita aivoverenkiertohäiriöistä. Kampanjasivuilla Terveyskylän Aivotalossa voi osallistua AVH-tietovisaan, johon osallistuvien kesken arvotaan palkintoina mm. Oura -sormuksia, aktiivisuusrannekkeita ja Storytellin lahjakortteja. Kampanjasivuilta (opens in new window, links to another website) löytyy myös kokemuskertomuksia nuorena AVH:n sairastaneilta sekä tietoa aivoverenkiertohäiriöistä, niiden oireista ja miten toimia, jos tunnistaa oireita itsellä tai muilla. Kampanjan tukijoina ovat toimineet HUS Neurocenter ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen lisäksi Pfizer, Boehringer Ingelheim, Abbott, Storytel ja Polar.’’ https://www.hus.fi/maailman-aivoverenkiertohairio-avh-paivaa-vietetaan-29-lokakuuta

Mikä on aivoverenkiertohäiriö?

AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seuraa esimerkiksi kielellisiä ja motorisia vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriön voi aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus. AVH:n aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen toimintakykyyn. Seuraukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat vaurioituneen alueen sijainnista ja laajuudesta. AVH voi tuottaa joko pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta ja puolelle heistä vaikea-asteinen haitta. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa.

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti

Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tästä johtuen paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Tukkeuma johtuu usein verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoinfarktin oireita ovat: raajojen toimintahäiriö tai puutuminen yleensä ainoastaan toispuoleisesti, halvausoireet, puheentuoton hankaluus tai puheen sekavuus, erilaiset näköhäiriöt ja huimaus.

Aivoverenvuoto

Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineisiin tai lukinkalvon alaiseen tilaan. SAV:n eli lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Aivoverenvuodossa halvausoireet kehittyvät yleensä hieman hitaammin kuin aivoinfarktissa. Vuodon koosta ja sijainnista riippuen oireet vaihtelet lievistä vaikeisiin. Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein, muttei aina.

TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIAssa (Transient Ischemic Attack) menevät oireet ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmiten TIA-oire väistyy jo tunnin sisällä. Useimmiten ensimmäinen TIA-kohtaus on hyvä varoitusmerkki, jolloin kannattaa nopeasti pureutua sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja näin toivottavasti pystytään estämään varsinaisen aivohalvauksen ilmaantuminen. Tilanne ei kuitenkaan ole viaton, vaikka oireet väistyisivätkin, sillä melkein yhdellä kymmenestä potilaasta ilmenee viikon sisällä TIA-oireista aivohalvaus.

TIA:n oireet riippuvat usein siitä, mihin aivojen valtimoon verenkiertohäiriö kehittyy. Oireisiin ei liity päänsärkyä, eikä kipuja ja ne alkavat yleensä täysin yllättäen ja äkisti. Yleisimpiä ohimeneviä oireita ovat mm. ohimenevä toisen puolen ylä- tai alaraajan heikkous, toisen kasvopuoliskon halvausoire (esim. suupieli roikkuu), vaikeus ymmärtää puhetta tai puhua, toisen silmän näön hämärtyminen, vaikeus muodostaa sanoja, nielemisvaikeus, tai huimaus, johon liittyy kahtena näkeminen. Huomioitavaa on, että pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa verenkiertohäiriöön.

Kenellä voi olla riski sairastua?

Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat suurelta osin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuoniperäisissä sairauksissa. Riski sairastua kaksinkertaistuu 55 ikävuoden jälkeen jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on, sitä suurempi riski hänellä on sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Osa riskitekijöistä on kuitenkin sellaisia, että niihin ei pysty itse vaikuttamaan, esimerkiksi perinnölliset tekijät, ikä ja miessukupuoli. Kuitenkin suuri osa riskitekijöistä on hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin sekä hoitaa hyvin sairauksia, jotka lisäävät riskiä. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin on liitetty muun muassa kohonnut verenpaine, diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Tupakoinnilla, runsaalla alkoholinkäytöllä ja vähäisellä liikunnalla on myös todettu olevan yhteys aivoverenkierohäiriöihin.

Aivoverenkiertohäiriöissä ennaltaehkäisy on suuressa osassa, sillä se pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin sekä ehkäisee niiden uusiutumista. Riskitekijät tulee kartoittaa ja hoitaa. Joitakin sairauksia hoidetaan lääkityksillä, mutta myös omilla elämäntavoilla pystyy pienentämään riskiä. Terveellisiin elämäntapoihin sisältyy säännöllinen liikunnan harrastaminen sekä ravinteikkaan ruoan syöminen. Ravintoon tulisi sisällyttää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa sekä kalaa ja hyviä rasvoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö ovat myös myönteisiä tekijöitä. Älä kuitenkaan pyri muuttamaan kaikkea kerralla vaan tee pieniä, kestäviä muutoksia arkeesi.

Lähteet ja lisätietoa;

https://www.aivoliitto.fi/ajankohtaista/maailman-avh-paiva-29.10/

https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/#a1a5514f

https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/sairastumisen-jalkeen/sairastunko-uudelleen/#694bb1b4

https://www.hus.fi/maailman-aivoverenkiertohairio-avh-paivaa-vietetaan-29-lokakuuta

https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoohjeet/Aivoverenkiertohairiopotilaan_ohjaus/Aivoverenkiertohairioiden_yleisimmat_ris(76709)

https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto/#Aivoinfarkti

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00591

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001

Suomessa on noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkin asteinen kuulon alenema. Näistä yli 100 000 käyttää kuulon apuvälinettä. Noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulonapuvälineistä. Huonokuuloisuutta on kaikissa ikäryhmissä.

Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin mistä kuulon alenema johtuu, käsittelen aihetta sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan kannalta. Miten meidän pitää ottaa huonokuuloisuus huomioon omassa työssämme, jotta huonokuuloinen asiakas saa tarvitsemansa avun.

Allekirjoittanut on itse huonokuuloinen ja opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Voin siis kirjoittaa tämän blogi tekstin omasta kokemuksesta. Haluan tällä tekstillä tuoda esille sellaisia asioita, joita ei normaalikuuloinen välttämättä tule edes ajatelleeksi kommunikoinnissa huonokuuloisen kanssa.

Yleisin virhe, joka tehdään huonokuuloisen kanssa, on huutaminen. Jos huonokuuloinen pyytää toistamaan asian ei kannata alkaa huutamaan. Tämä särkee ääntä, jolloin puheesta selvää saaminen tulee hankalammaksi ja asia jää edelleen epäselväksi. Äänen voimakkuutta voi korotta mutta huutaminen ei auta. Huonokuuloinen lukee monesti puhujan huulilta mitä hän sanoo, joten vallitseva maailman tilanne aiheuttaa sen, että maskeja käyttäessä huulilta luku ei onnistu. Huulilta luvun muistaminen myös hoitotilanteissa kannattaa muistaa. Huonokuuloiselle on turha puhua selkä häneen päin tai näkymättömissä olevana. Myös jo pelkkä kasvojen kääntö poispäin tuottaa ongelmia. Monesti on tilanteita, joissa puhuja katsoo muualle ja kuuleminen sekä huulilta luku on hankalaa. Itse olen monesti törmännyt tähän lääkärissä, jossa lääkäri puhuu koneelle kääntyneenä. Huonokuuloisen kanssa kommunikoidessa katsekontakti auttaa paljon asian ymmärtämistä. Itse pystyn kommunikoimaan pelkällä huulilta luvulla ilman ääntä. On myös sellaisia huonokuuloisia, joiden kanssa huulioluku ei helpota kuulemista. Näitä ovat yleensä ne, joiden kuulon alenemasta on vasta lyhyt aika.

Mikäli asia jää vielä epäselväksi vaikka kaikki edelliset toimet on jo tehty, ei mielestäni ole väärin ottaa avuksi kynää ja paperia. On olemassa myös puhelimeen ladattavia ohjelmia, jotka muuttavat puheen tekstiksi reaaliajassa. Nämä ovat hyvä apu kommunikoinnissa. Tällaisen voi ladata puhelimeen jo valmiiksi, josta se on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön. Jos tila, jossa puhutaan, on kovin meluisa tai kaikuva kannattaa miettiä, että voisiko tilaa vaihtaa. Jotkin huonokuuloiset voivat haluta vastaanotto tilanteeseen mukaan oman läheisen ikään kuin tulkkaamaan. Monesti huonokuuloinen uuden ihmisen äänen kuuleminen voi olla hankalaa, mutta läheisen ääneen on monesti jo tottunut, jolloin kuuleminen on helpompaa.

Joissakin tiloissa on mahdollisuus saada induktio silmukka käyttöön asiakastilanteen ajaksi. Näitä olen nähnyt esimerkiksi terveyskeskuksen ilmoittautumisessa. Tämän voi ottaa mukaan myös vastaanotolle. Jos tällainen on niin kuulolaitetta käyttävälle voi ehdottaa tämän käyttöönottoa helpottamaan keskustelua. Tällä estetään myös se, että äänen korottamisella tietosuoja vaarantuu, ympärillä olevat kuulevat myös mistä keskustellaan. Tässä tietosuoja täyttyy, koska induktio silmukalla voi puhua normaalilla äänellä eikä asiakkaan asiat kuulu samalla tavalla ulkopuolisille.

Huomio vielä loppuun. Jos hermostut asiakkaalle, ettei hän kuule, helposti kaivat itsellesi vain kuoppaa jalkojen alle. Myöskin toteamus ”ei mitään, unohda”, voi olla huonokuuloiselle punainen vaate. Usein asiat hoituvat helpommin, jos molemmat osapuolet pysyvät rauhallisina ja osoittavat kiinnostusta asian hoitamiseen. On totta, että huonokuuloisen asiakkaan kohtaamiseen voi mennä enemmän aikaa. Asiakas kuitenkin arvostaa, kun hänen huonokuuloisuutensa tulee huomioiduksi, vaikka asian käsittely kestäisikin 5 minuuttia kauemmin.

Jos asiasta heräsi kysymyksiä tai haluat lukea lisään niin tietoa huonokuuloisuudesta löytyy Kuuloliiton www-sivulta: https://www.kuuloliitto.fi/

Lea Salminen

Sairaanhoitaja opiskelija

Soteekki