Tällä viikolla (7.-13.11.2022) vietetään ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Ehkäisevän päihdetyön viikon teemaksi on valikoitunut lääkkeiden väärinkäyttö ja tarkoituksena on kannustaa ihmisiä kysymään lääkkeiden väärinkäytöstä.
Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto on syntynyt yhteisen keskustelun ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisen tarpeesta, siihen kuuluu mukaan yli 50 sote-alan järjestöä, jotka haluavat ehkäistä sekä vähentää päihdehaittoja.
Mitä ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan?
Ehkäisevä päihdetyö on osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja päihteiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä päihteiden käytöstä sekä niihin liittyvistä ilmiöistä sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyen.
Ehkäisevällä työllä pyritään vaikuttamaan eri päihteiden kysyntään sekä saatavuuteen ja näin itse päihteiden käyttöön. Työn tulee perustua tutkittuun tietoon ja tieteelliseen näyttöön päihteiden käyttämisestä sekä niistä aiheutuvista haitoista.
Lääkkeiden väärinkäyttö
Lääkkeiden väärinkäytöllä tarkoitetaan mm. unilääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden ja vahvojen kipulääkkeiden ei-lääkinnällistä käyttöä, joka tarkoittaa reseptilääkkeiden käyttöä ilman lääkärin määräystä, suurempia annoksia tai eri tarkoitukseen kuin se on määrätty.
Väärinkäytöllä tarkoitetaan yleensä tietoista rauhoittavan tai muun lääkkeen käyttöä päihtymyksen aikaansaamiseksi. Tällöin lääkkeitä käytetään esimerkiksi yhdessä alkoholin kanssa. Lääkkeiden päihdekäyttö on osa vaikeaa monipäihderiippuvuusongelmaa, johon liittyy tavallisesti alkoholi. Päihdehakuisen lääkkeiden käytön tai lääkeriippuvuuden takana voi olla huumeongelma.
Päihteiden riskikäytön puheeksi otto
Päihteiden riskikäytön varhainen tunnistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista vähentää päihteiden haittoja. Mitä varhaisemmin alkoholin riskikäyttöön, tupakkatuotteiden tai huumausaineiden käyttöön tai haitalliseen rahapelaamiseen pystytään puuttumaan, sitä pienemmiksi jäävät vakavien ongelmien ja haittojen riskit. Ehkäisevässä päihdetyössä ja siihen liittyvässä viestinnässä ja neuvonnassa ihmisarvoa kunnioittava ja eettinen toiminta on ensiarvoisen tärkeää. Tieto on aina tarjottava vastaanottajaa kunnioittaen. Tarjotun tiedon tulee olla totuudenmukaista ja tutkimuksiin pohjautuvaa, avoimesti perusteltua sekä kohderyhmälle hyödyllistä ja selkeää.
Kirjoittaja sairaanhoitajaopiskelija Iida Länsiharju
Selkäviikkoa vietetään vuosittain lokakuussa viikolla, joka on maailman selkäpäivän 16.10 yhteydessä eli tänä vuonna 10.-16.10.22. Selkäviikon teemana on tällä kertaa Every Spine Counts -Jokaisen selällä on merkitystä. Selkäviikolla tärkeää on selän hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ihmisten rohkaisu pitämään parempaa huolta omista selistään. Se tarkoittaa aktiivista arkea ja terveellisistä elintavoista huolehtimista.
Kaikille avoimia ja maksuttomia tapahtumia järjestää eri puolilla maata paikalliset selkäyhdistykset, kuten yleisöluentoja ja liikuntalajikokeiluja. Selkäviikko on kansanterveysjärjestö ja selän hyvinvoinnin asiantuntija. Liitto kannustaa jokaista omassa arjessaan edistämään selän hyvinvointia liikkuen ja muilla terveellisillä elämäntapavalinnoilla.
Selkäviikkoon voi myös osallistua sosiaalisessa mediassa. Jakamalla oman kuvan tai tarinan ja kertomalla miten huolehtii oman selän hyvinvoinnista.
Kahdeksan kymmenestä aikuisesta tuntee selkäkipuja elämänsä aikana.
Monella on useita selkäkipujaksoja. Useimmat kuitenkin pystyvät normaaleihin harrastuksiinsa ja työhönsä vähäisin oirein tai täysin oireettomana. Työtä häiritsevä alaselkäkipu on myös hyvin yleinen sairauspoissaolon syy.
Selkäkivun syitä voivat olla esimerkiksi:
Kaikista selkäkiputapauksista 90 % luokitellaan epäspesifiksi, jolloin kipu johtuutarkentumattomasta syystä. Vain 5-10 % alaselkäkipuisista on jokin spesifi selkäsairaus tai hermojuuriongelma.
Noidannuoli
Iskias eli lonkkahermosärky
Spinaalistenoosi eli lannerangan ydinkanavan tai hermojuurikanavan ahtauma
7 vinkkiä selän hyvinvoinnin tueksi
Liiku säännöllisesti. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää selän hyvinvointia ja ehkäisee selkäoireita.
Käytä kehoa ja pysy aktiivisena. Pienetkin arkiset askareet tekevät hyvää selälle. Silloinkin kun selkä oireilee, kannattaa liikkua kivusta huolimatta.
Tauota paikallaanoloa. Lyhyetkin tauot ovat hyödyllisiä. Liikuskele tai tee vaikka tauko jumppa, joita löytyy netistä.
Syö terveellisesti.Ylipaino on yksi selkäkivun riskitekijöistä.
Nuku riittävästi. Unihäiriöt voivat aiheuttaa tai pahentaa selkäkipuja.
Rentoudu. Henkinen kuormitus voi aiheuttaa lisääntyneen lihasjännityksen seurauksena erilaisia kiputiloja. Rentoutuminen laukaisee lihasjännitystä, lievittää kiputilan aiheuttamaa stressiä ja vähentää kipuja. Kokeile rentoutumisharjoituksia.
Liity selkäyhdistyksen jäseneksi. Paikalliset selkäyhdistykset tarjoavat tietoa, vertaistukea ja liikuntamahdollisuuksia.
Maailman AVH-päivänä 29.10 kiinnitetään huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Maailman AVH-järjestö (World Stroke Organization, WSO), sekä Aivoliitto ry haluavat vaikuttaa siihen, että yhä harvempi sairastaisi aivoverenkiertohäiriön ja kaikki AVH:n sairastaneet olisivat ammattitaitoisen ja laadukkaan hoidon piirissä. Aivoverenkiertohäiriön sairastaa vuosittain noin 25 000 suomalaista.
’’Tänä vuonna HUS Neurokeskus ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen AVH-jaosto järjestävät erityisesti nuorille aikuisille suunnatun some-kampanjan. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, että aivoverenkiertohäiriöön voi sairastua minkä ikäisenä tahansa ja on elintärkeää tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet ja hälyttää välittömästi apua, sillä aivoverenkiertohäiriön sattuessa jokainen minuutti on kallisarvoinen. Kampanjaan valitut 16 somevaikuttajaa jakavat viikon aikana tietoa ja tarinoita aivoverenkiertohäiriöistä. Kampanjasivuilla Terveyskylän Aivotalossa voi osallistua AVH-tietovisaan, johon osallistuvien kesken arvotaan palkintoina mm. Oura -sormuksia, aktiivisuusrannekkeita ja Storytellin lahjakortteja. Kampanjasivuilta (opens in new window, links to another website) löytyy myös kokemuskertomuksia nuorena AVH:n sairastaneilta sekä tietoa aivoverenkiertohäiriöistä, niiden oireista ja miten toimia, jos tunnistaa oireita itsellä tai muilla. Kampanjan tukijoina ovat toimineet HUS Neurocenter ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen lisäksi Pfizer, Boehringer Ingelheim, Abbott, Storytel ja Polar.’’https://www.hus.fi/maailman-aivoverenkiertohairio-avh-paivaa-vietetaan-29-lokakuuta
(kuva: word kuvapankki)
Mikä on aivoverenkiertohäiriö?
AVH aiheuttaa aivojen toimintahäiriön, josta seuraa esimerkiksi kielellisiä ja motorisia vaikeuksia. Aivojen toimintahäiriön voi aiheuttaa myös aivovamma, aivokasvain tai aivotulehdus. AVH:n aiheuttama kudosvaurio vaikuttaa monin tavoin sairastuneen toimintakykyyn. Seuraukset ovat yksilöllisiä ja riippuvat vaurioituneen alueen sijainnista ja laajuudesta. AVH voi tuottaa joko pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia, häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä muussa henkisessä suoriutumisessa. AVH-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta ja puolelle heistä vaikea-asteinen haitta. Joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa.
Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti
Aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea. Tästä johtuen paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Tukkeuma johtuu usein verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoinfarktin oireita ovat: raajojen toimintahäiriö tai puutuminen yleensä ainoastaan toispuoleisesti, halvausoireet, puheentuoton hankaluus tai puheen sekavuus, erilaiset näköhäiriöt ja huimaus.
Aivoverenvuoto
Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää, jolloin veri vuotaa joko aivoaineisiin tai lukinkalvon alaiseen tilaan. SAV:n eli lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon aiheuttaa useimmiten aivojen pinnalla olevan valtimon synnynnäisen pullistuman repeäminen. Aivoverenvuodossa halvausoireet kehittyvät yleensä hieman hitaammin kuin aivoinfarktissa. Vuodon koosta ja sijainnista riippuen oireet vaihtelet lievistä vaikeisiin. Vuodon alkuvaiheessa päänsärkyä esiintyy usein, muttei aina.
TIA-kohtaus eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö
Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIAssa (Transient Ischemic Attack) menevät oireet ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmiten TIA-oire väistyy jo tunnin sisällä. Useimmiten ensimmäinen TIA-kohtaus on hyvä varoitusmerkki, jolloin kannattaa nopeasti pureutua sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja näin toivottavasti pystytään estämään varsinaisen aivohalvauksen ilmaantuminen. Tilanne ei kuitenkaan ole viaton, vaikka oireet väistyisivätkin, sillä melkein yhdellä kymmenestä potilaasta ilmenee viikon sisällä TIA-oireista aivohalvaus.
TIA:n oireet riippuvat usein siitä, mihin aivojen valtimoon verenkiertohäiriö kehittyy. Oireisiin ei liity päänsärkyä, eikä kipuja ja ne alkavat yleensä täysin yllättäen ja äkisti. Yleisimpiä ohimeneviä oireita ovat mm. ohimenevä toisen puolen ylä- tai alaraajan heikkous, toisen kasvopuoliskon halvausoire (esim. suupieli roikkuu), vaikeus ymmärtää puhetta tai puhua, toisen silmän näön hämärtyminen, vaikeus muodostaa sanoja, nielemisvaikeus, tai huimaus, johon liittyy kahtena näkeminen. Huomioitavaa on, että pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa verenkiertohäiriöön.
(kuva: PixaBay)
Kenellä voi olla riski sairastua?
Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat suurelta osin samankaltaisia kuin sydän- ja verisuoniperäisissä sairauksissa. Riski sairastua kaksinkertaistuu 55 ikävuoden jälkeen jokaista seuraavaa vuosikymmentä kohti. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on, sitä suurempi riski hänellä on sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Osa riskitekijöistä on kuitenkin sellaisia, että niihin ei pysty itse vaikuttamaan, esimerkiksi perinnölliset tekijät, ikä ja miessukupuoli. Kuitenkin suuri osa riskitekijöistä on hoidettavissa ja ennaltaehkäistävissä. Tärkeää on kiinnittää huomiota terveellisiin elämäntapoihin sekä hoitaa hyvin sairauksia, jotka lisäävät riskiä. Aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin on liitetty muun muassa kohonnut verenpaine, diabetes sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Tupakoinnilla, runsaalla alkoholinkäytöllä ja vähäisellä liikunnalla on myös todettu olevan yhteys aivoverenkierohäiriöihin.
Aivoverenkiertohäiriöissä ennaltaehkäisy on suuressa osassa, sillä se pienentää riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin sekä ehkäisee niiden uusiutumista. Riskitekijät tulee kartoittaa ja hoitaa. Joitakin sairauksia hoidetaan lääkityksillä, mutta myös omilla elämäntavoilla pystyy pienentämään riskiä. Terveellisiin elämäntapoihin sisältyy säännöllinen liikunnan harrastaminen sekä ravinteikkaan ruoan syöminen. Ravintoon tulisi sisällyttää paljon kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa sekä kalaa ja hyviä rasvoja. Tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin kohtuukäyttö ovat myös myönteisiä tekijöitä. Älä kuitenkaan pyri muuttamaan kaikkea kerralla vaan tee pieniä, kestäviä muutoksia arkeesi.
Viime viikolla 17.10-23.10.2022 vietettiin luustoviikkoa ja se sijoittuu joka vuosi lokakuulle. Tämän vuoden luustoviikon teemana on “Tartu toimeen – valinnoillasi on väliä”. Viikon tarkoituksena on edistää osteoporoosin tunnistamista sekä tukea luustoterveyden edistämistä ja osteoporoosin omahoitoa. Tänä vuonna Luustoviikolla tuodaan esille erityisesti ravinnon ja liikkumisen vaikutukset luuston terveyteen. Luustoviikkoon kuuluu kansainvälinen osteoporoosipäivä sekä valkoisen paidan päivä.
Joka vuosi vietetään Maailman Osteoporoosipäivää (MOP) lokakuun 20. päivä. Tällä kiinnitetään huomiota osteoporoosin ehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon, sekä metaboliseen luun sairauteen. Osteoporoottiset luun murtumat ovat vakavasti otettava asia. Erityisesti lonkka- ja nikamamurtuvat johtavat usein useamman murtuman kierteeseen, joka voi aiheuttaa kroonista kipua, liikkumattomuutta ja pysyvää vammaa. Maailman Osteoporoosisäätiö on järjestänyt maailmanlaajuisen kampanjan vuodesta 1997 lähtien.
Mitä osteoporoosi siis tarkoittaa?
”Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut siten, että luun lujuus heikkenee. Tällöin luu voi murtua vähäisestä vammasta.
Luukudos ”elää” kokoa ajan, vanhaa luuta hajoaa ja uutta syntyy tilalle. Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Sen jälkeen luuta hajoaa enemmän kuin syntyy, jolloin ikääntyessä luun lujuus hiljalleen heikkenee. Osteoporoosi on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.
Kuka voi sairastua?
Vaikka osteoporoosi on yleisintä ikääntyneillä, voi osteoporoosia esiintyä, myös kaikenikäisillä naisilla ja miehillä. Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, koska estrogeenituotannon hiipuminen vaihdevuosi-iässä kiihdyttää luumassan menetystä. Miehillä luumassa pienenee hitaammin. Osteoporoosi voidaan jaotella primaariin ja sekundaariseen osteoporoosiin.
Primaari osteoporoosi (ei yhtä selvää syytä)
Vaihdevuosien jälkeinen osteoporoosi
Ikääntymisen myötä syntyvä osteoporoosi
Perinnöllinen alttius
Sekundaari osteoporoosi (osoitettavissa jokin selvä syy)
Sairaus esim. hormonihäiriö, keliakia, reuma, kilpirauhasen sairaus ja diabetes
Lääkitys esim. pitkäaikainen kortisonihoito ja syöpähoidot
Millaista on olla sosionomina Soteekissa? On varmasti kysymys, joka pyörii monen Soteekki-harjoitteluun tulevan sosionomiopiskelijan mielessä. Pyrin nyt oman kokemukseni kautta tässä blogikirjoituksessa hieman vastaamaan tuohon kysymykseen. Sosionomien harjoitteluhan kestää Soteekissa neljä viikkoa, jonka aikana pitäisi saada kasaan 133 työtuntia. Vaikka harjoittelu onkin suhteellisen lyhyt, voin omasta kokemuksesta sanoa, että harjoitteluun mahtuu silti yllättävän paljon kaikenlaista. Soteekissa sosionomiopiskelijat työskentelevät moniammatillisissa tiimeissä yhdessä sairaanhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden kanssa tuoden tiimiin sosionomin näkökulmaa ja osaamista. Omaa osaamistaan pääsee näyttämään myös erilaisissa kehittämistiimeissä.
Mielestäni sosionomina Soteekissa oleminen on ollut todella kiintoisaa ja opettavaista. Me sosionomithan erikoistumme johonkin tiettyyn asiakasryhmään ja harjoittelut suoritetaan tämän asiakasryhmän parissa. Soteekissa kuitenkin erilaisten palveluiden kautta pääsee olemaan tekemisissä kaikenlaisten asiakasryhmien kanssa aina vauvasta vaariin, mikä ainakin omasta mielestäni on tuonut paljon lisää omaan ammatillisuuteeni. On myös ollut todella hienoa saada ”maistiainen” moniammatillisesta yhteistyöstä, joka on todella tärkeää nykyajan sosiaalialan kentälläkin. Enkä ole vain ollut mukana tiimeissä vaan erityisesti olen kokenut ylpeyttä siitä, että olen saanut jakaa tiimiin meidän sosionomien osaamista ja samalla saanut oppia muiden osaamisesta. Esimerkiksi itse, kun olen erikoistunut varhaiskasvatukseen ja tiedän lasten kanssa työskentelystä paljon niin koen, että minulla on ollut paljon annettavaa lasten kanssa tehtäviin palveluihin ja niiden suunnitteluun. Olen voinut jakaa tietouttani heidän kanssa joilla ei ole lasten kanssa työskentelystä mitään kokemusta. Toisaalta sitten olen saanut paljon oppia esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoilta vanhusten kanssa työskentelyyn, josta itsellä ei juuri ole kokemusta.
Koen Soteekin opettaneen minulle paljon sosionomin työlle tärkeitä asioita. Kuten vaikka erilaisten asiakkaiden kohtaamista. Sosionomit tulevat ammatissaan kohtamaan kaikenlaisia erilaisia asiakkaita ja kaikki heistä pitää osata kohdata ammatillisesti. Tämän lisäksi Soteekki on opettanut minulle vastuun ottamista ja sen kantamista. Vastuun ottaminen ja sen kantaminen on tärkeää työssä kuin työssä mutta varsinkin sosionomin työssä, koska työskennellään ihmisten kanssa ja työllä on vaikutusta oikeitten ihmisten oikeisiin elämiin. Näiden lisäksi Soteekki on myös opettanut minulle reflektointia itsen ja muiden toiminnasta, kirjaamista, ohjaamista, epävarmuuden sietämistä ja oma aloitteisuutta. Reflektointi on tärkeää sosionomin työssä oman ammatillisuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta. Sosionomin työhön kuuluu paljon kirjaamista ja ohjaamista, joten näiden asioiden pitää hoitua hyvin. Sosionomin työssä on myös paljon epävarmuutta, joten sitäkin on tärkeä oppia sietämään. Oma-aloitteisuus on sekin tärkeää työssä kuin työssä mutta koen, että se on erityisen tärkeää sosionomin työssä, jotta hommat hoituvat. Olen myös joutunut käyttämään paljon englannin kieltä, mikä varmasti pitää joskus käyttää nykyisessä työelämässä.
Koen siis, että sosionomina oleminen Soteekissa on ollut todella antoisaa ja antanut itselle paljon ajatellen tulevaa sosionomin ammattiani. Kyselin myös muilta samaan aikaan Soteekissa harjoittelussa olevilta sosionomiopiskelijoilta millaista heistä on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä he kokevat Soteekin antaneen heille ajatellen sosionomin ammattia.
Millaista sinusta on ollut olla sosionomina Soteekissa ja mitä koet Soteekin antaneen sinulle ajatellen sosionomin ammattia?
”Soteekki on ollut kiva ja mielenkiintoinen. Soteekki on antanut mahdollisuuden syventää omaa osaamistaan eri asiakasryhmistä.”
”Soteekki on tuonut itselle hyviä haasteita ja opettanut paljon sosiaalisuutta sekä antanut hyvän kuvan siitä millaisia juttuja kuuluu sosionomin ammattiin.”
”Soteekki on ollut uutta ja erilaista. Soteekissa kivointa on ollut se, että on saanut työskennellä eri asiakasryhmien kanssa ja moniammatillisesti. Se on antanut paljon tulevaisuutta ajatellen.”
”Soteekissa on ollut kivaa. Soteekki on tuonut itselle lisää tietoa siitä, mikä oikeastaan on sosionomin osaamista.”
”Soteekissa on ollut mukavaa. Soteekki on antanut itselle hienon mahdollisuuden työskennellä eri ammattiryhmien kanssa.”
”Soteekissa on ollut tosi mukavaa ja ollut hienoa, että olen saanut hyödyntää tiimeissä omaa osaamistani. Soteekissa on ollut kivaa työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa ja tehdä tiimityötä.”
Antoisaa harjoittelua kaikille tuleville sosionomiopiskelijoille! 🙂
Tänään 20.10 vietetään kansainvälisen vertaistuen päivää. Päivä on lähtöisin Yhdysvalloista ja sitä on vietetty vuodesta 2015 asti. Päivää vietetään maailmanlaajuisesti joka vuosi aina lokakuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on juhlia ja huomioida vertaistukea, vertaustukijoita ja heidän arvokasta työtään muiden auttamiseksi.
Mitä vertaistuki sitten oikein on? Vertaistuki on kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Se on sitä että, ihmiset, jotka ovat kokeneet saman kuin jotkut toiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan sellaisille, jotka ovat juuri kokemassa samaa. Se on sitä, että saman kokeneet ihmiset oikeasti kuuntelevat toisiaan ja ymmärtävät, mitä toinen on käynyt tai käymässä läpi. Vertaistuesta on apua monenlaisiin haasteisiin; mielenterveyden ongelmiin, päihderiippuvuuteen ja erilaisiin traumaattisiin tapahtumiin.
Vertaistukea on olemassa monenlaista, henkilökohtaista vertaistukea tai ryhmässä tapahtuvaa. Nykyään on mahdollista saada vertaistukea myös netissä. Henkilökohtaisessa vertaistuessa vertaistukija ja vertaistuettava tapaavat kasvotusten kahden kesken, kun taas ryhmässä tapahtuvassa vertaistuessa kokoonnutaan isommalla porukalla puhumaan asioista. Vertaistukea voi periaatteessa antaa kuka tahansa kohtalontoveri toinen toiselleen mutta jotta vertaistuki olisi kunnolla organisoitua vertaistukea yleensä antaa vapaaehtoinen vertaistuen antamiseen koulutettu henkilö, joka on vaitiolovelvollinen. Vertaistukija on kokenut saman kuin vertaistuettava, mutta hän ei ole enää omassa kokemuksessaan akuutissa vaiheessa, vaan hän on jo käsitellyt asiaa pitkälle.
Monet vertaistukea saaneet ovat kertoneet vertaistuen auttaneen heitä paljon. Vertaistuesta tehdyt tutkimukset kertovat samaa. Mikä siis on vertaistuen salaisuus, miksi siitä saa niin paljon hyötyä? Yksi vertaistuen salaisuuksista piilee varmasti siinä, että sen kautta voi tajuta, ettei ole yksin. Ei ole maailman ainoa ihminen, jolle on käynyt jotain todella ikävää. On monia saman kohtalon omaavia. Vertaistuki luo myös toivoa ja rohkaisee eteenpäin, kun kuulee ja näkee kuinka toinen, saman läpikäynyt, on selvinnyt. Silloin itsellekin herää tunne, että minäkin voin selvitä. Toinen salaisuus piilee luultavastikin siinä, että vertaistuen kautta saa myös osakseen ymmärrystä ja tukea, jota ei muulta saa. Vain toinen ihminen, joka on kokenut saman kuin itse voi oikeasti todella ymmärtää, mitä toinen käy läpi ja miltä hänestä tuntuu. Kaikki muut voivat vain arvailla. Sen takia he eivät aina myöskään osaa tukea oikealla tavalla. Saman asian läpi käynyt tietää millaista tukea tilanne vaatii. Vertaistuen avulla saa myös paljon tietoa asioista ja käytännön vinkkejä yms. Vertaustuen antaminen ei ainoastaan anna paljon vertaistuen saajalle vaan se antaa paljon myös vertaistuen antajalle. Vertaistukea antamalla voi auttaa toisia ihmisiä, mitä parempaa tunnetta tuskin on. Samalla myös kokemus ja oma tieto asioista karttuu. Vertaustuki voimaannuttaa myös sen antajaa.
10.10 vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien. Maailman mielenterveyspäivän tarkoituksena on lisätä tietoa maailmanlaajuisesti mielenterveyden ongelmista, niiden ehkäisemisestä ja hoidosta. Päivällä halutaan myös antaa erilaisille sidosryhmille, jotka työskentelevät mielenterveys ongelmien parissa mahdollisuus puhua työstään ja siitä mitä pitää tehdä, jotta mielenterveys hoidosta tulisi totta kaikkialla maailmassa. Päivällä pyritään myös vähentämään ennakkoluuloja ja leimoja, joita edelleen liitetään mielenterveyden ongelmiin. Päivä siis pyrkii nostamaan mielenterveyttä ja siihen liittyviä asioita esille.
Mitä mielenterveys sitten oikein on ja mistä se rakentuu? ”Maailmanterveysjärjestö WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” Mielenterveys rakentuu monista asioista ja se muovautuu läpi elämän. Omaan mielenterveyteen ja sen rakentumiseen vaikuttaa jokaisen ihmisen yksilölliset ja perinnölliset tekijät, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus, yhteiskunnan rakenteelliset tekijät sekä kulttuuriset arvot ja uskomukset. Yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa mielenterveyteen on myös asenteet niin yksilölliset kuin yhteiskunnan. Suhtaudutaanko mielenterveyden ongelmiin ymmärtävästi vai väheksytäänkö asiaa.
Mielenterveyttä suojaa monia asia mutta samoin monia asia myös heikentää mielenterveyttä. Mielenterveyttä suojaa esimerkiksi: hyvä fyysinen terveys ja perimä, hyvä itsetunto, hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot, ihmissuhteet, työ sekä turvallinen elinympäristö. Mielenterveyttä taas heikentää esimerkiksi: geneettiset riskitekijät, sairaudet, talousvaikeudet, asunnottomuus, huonot elinolot ja syrjintä. Niin hyvässä kuin pahassa nämä tekijät voivat ulottua sukupolvien yli.
Niin kuin fyysisestäkin terveydestä pidetään huolta, pystyy mielenterveydestäänkin pitämään huolta. Mielenterveydelle on hyväksi samat asiat kuin fyysiselle terveydelle: säännöllinen liikunta, ravitseva ja laadukas ravinto sekä riittävä uni. Näiden lisäksi mielenterveyden kannalta on tärkeää olla hyviä ihmissuhteita elämässä ja harrastuksia sekä muita juttuja, jotka tuottavat itselle iloa. Mielenterveydestä voi pitää huolta myös opettelemalla tunne- ja stressinhallintataitoja sekä rentoutumista.
Tapoja pitää huolta mielenterveydestä on yhtä monta kuin on ihmisiä. Kyselinkin vielä toisilta soteekkilaisilta, millä tavalla he pitävät mielenterveydestään huolta. Tässä muutamia vastauksia: Lenkkeily, oma aika, sarjojen katsominen, musan kuuntelu, raivosiivous, päiväkirjan kirjoittaminen, kaverille avautuminen, pleikkarin pelaaminen ja meditointi.
Tällä viikolla vietämme kansainvälistä työonnen viikkoa. Se on saanut alkunsa vuonna 2015 kahden hollantilaisnaisen, Fennande van der Meulenin sekä Maartje Wolffin toimesta. Viikon tarkoituksena on sisällyttää onnellisuutta työympäristöön ja tällä tavoin parantaa työntekijöiden hyvinvointia.
Selvitimme, mitkä asiat erityisesti saavat ihmiset viihtymään ja tuntemaan onnellisuutta työssään sekä halusimme myös koota vinkkejä, joilla jokainen pystyisi siihen itse vaikuttamaan. On tutkittu, että hyvinvoivat ja onnelliset työntekijät ovat lojaalimpia, yhteistyökykyisempiä, aikaansaavampia sekä luovempia.
Mitkä asiat sitten auttavat työntekijöiden onnellisuuteen työssään?
Monet asiat voi suoraan ajatella olevan liitoksissa esimiehen käytökseen ja tapaan johtaa, mutta jokaisella on myös itsellään iso vastuu omasta käytöksestään sekä ilmapiirin luomisesta. Pitää muistaa, että jokainen työntekijä arvottaa itse omaan työssä viihtyvyyteen vaikuttavat asiat, esimerkiksi jollekin hyvä palkka ja vakituinen työsuhde ovat tärkeämpää kuin muut asiat sen ohella.
Tasa-arvoinen käytös jokaista työntekijää kohtaan, heidän taitojaan tai taustojaan huomioimatta. Tässä on hyvä esimerkki, johon molemmat, sekä esimies, että työntekijät voivat vaikuttaa.
Etenemismahdollisuudet antavat työntekijöilleen lisää motivaatiota työn suorittamiseen. Motivaatio on yksi suurimpia tapoja pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä.
Riittävä määrä resursseja, jolloin työntekijät kokevat pystyvänsä keskittymään itse työhön, eikä energiaa mene kaaoksen selättämiseen. Tämän ottaessa huomioon vältetään myös työuupumusta.
Työn monipuolisuus lisää mielekkyyttä sekä antaa mahdollisuuksia erilaisten työtehtävien tekemiseen. Tällä tavoin työntekijät pystyvät myös kehittämään itseään, eivätkä passivoidu.
Joustavuus työpaikalla ja työntekijöiden kesken antaa tunteen arvostuksesta. Se voi näkyä pieninäkin asioina, kuten antamalla mahdollisuuden työntekijälle esittää vapaatoiveita, tai jopa vapauden suunnitella omat työpäivät ja -viikot.
Arvostus työntekijöitä kohtaan ja avoin keskusteleva ilmapiiri mahdollistaa vapaamman keskustelun, jolloin myös ristiriidat ovat helpommin ratkaistavissa. Työntekijöiden keskinäinen arvostus kehittyy hitaasti, toisinaan sen etenemiseen voidaan tarvita apua johdolta.
Sosiaalisten tapahtumien järjestäminen on erinomainen tapa auttaa työntekijöitä rakentamaan ystäväsuhteita keskenään. Vaikka sydänystäviä ei syntyisi, hyvät suhteet auttavat aikaisemmin mainittuun avoimeen ilmapiiriin
Hyvät työsuhde-edut, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit ovat erinomainen tapa tukea työntekijän vapaa-aikaa, ja antaa työntekijälle mahdollisuuden itse valita mieluisan kohteen seteleiden käyttöön
Omasta työstä tunnistetuksi ja palkituksi antaa työntekijälle tunteen, että tekemällään työllään on merkitystä.
Positiivinen tapa viestiä lisää tiedon vastaanottamista. Omalla esimerkillään esimies pystyy työpaikalla lisäämään positiivista työilmapiiriä, esim. kulkemalla hymyillen ja keskustelemalla rakentavasti.
Halusimme jakaa vielä sellaisia vinkkejä, joiden avulla jokainen työssäkäyvä pystyisi parantamaan omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tällä tavoin lisäämään onnellisuuttaan työpaikalla.
Hyvien sosiaalisten suhteiden lisäksi ravinteikas ruoka sekä riittävä uni auttavat jaksamaan työssä. Ulkoilu, raitis ilma sekä liikunta antavat meille enemmän energiaa mitä uskottekaan. Monesti työpäivän jälkeen olo on väsynyt ja sohva houkuttelee, mutta kannustamme silti lähtemään pienelle happihyppelylle, esimerkiksi lyhyelle kävelylle.
Oma asenne on meillä suurimpia suunnan näyttäjiä päivämme kulkuun. Yksityiselämässä tapahtuvat käänteet sekä tasapaino näkyvät jokaisen työminässä. Kaikkeen emme pysty vaikuttamaan, eikä jokainen asia mene aina niin kuin haluamme, mutta voimme muuttaa asennettamme ja tapaa nähdä asioita.
Tällä viikolla vietämme kymmenennettä vuotta putkeen ruokahävikkiviikkoa. Mitä ruokahävikki sitten on?
Sillä tarkoitetaan syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt kuitenkin roskiin. Yleisimmin hävikin aiheuttaja on ihmisten huono ennakoiminen ruoan kulutuksen suhteen. Ruokaa on joko ostettu liikaa tai sitten suunnitelmat muuttuvat, ja lounas ulkona kaverin kanssa houkuttelee enemmän. Toinen yleinen syy ruoan poisheittämiseen on sen valmistuksessa ja säilömisessä. Ruoan tähteitä ei välttämättä osata hyödyntää, tai parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä- merkinnät sekoitetaan keskenään. Nämä suurimmat ruokahävikkiä aiheuttavat syyt ovat siis korjattavissa, jos niin haluamme!
Suomessa on tutkittu kotitalouksien ruokahävikin määrää, jonka tulokset todistivat ruokaa heitettävän roskiin jopa yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa.
(havikkiviikko.fi)
Yli 100 miljoonaa kiloa vuodessa!! Aikamoinen määrä, eikö?
Mielestämme maapallon ylikuormittuvuus tulee ottaa vakavasti ja haluamme Soteekin puolesta kannustaa teitä ottamaan askeleen lähemmäs ekologisempaa elämäntyyliä.
Aloitetaan parhaasta motivaattorista, eli rahan säästämisestä!! Kuvitelkaa, kuinka paljon rahaa tulee säästettyä, kun kaappiin ostaa vain sen verran ruokaa, jonka tietää syövänsä.
Älä mene nälkäisenä kauppaan! Nälkäisenä tulee helpommin ostettua ruokaa, mitä sillä hetkellä voisi kuvitella syövänsä, mutta ruokaa onkin todellisuudessa tullut ostettua liikaa.
Kokeile rohkeasti uusia makuelämyksiä, saatat yllättyä! Löysimme salaattireseptin, jonka ideana on juurikin käyttää viimeiset jämäruoat kaapista ja saada maistuva ruoka-annos, sen ihmeellisempiä kokintaitoja tarvitsematta! Torstaisalaatti | Maku (meillakotona.fi) ps. Tiesitkö, että suurin osa ruokahävikistä ovat kasviksia ja vihanneksia?
Suunnittele tulevan viikon ruoat etukäteen ja tee ostoslista ennen kauppaan lähtöä. Katso kotoa valmiiksi, mitä ruoka-aineksia tulet tarvitsemaan ja mitä kaapeista löytyy jo valmiiksi.
Läheneekö maitopurkeissa tai lihapaketeissa viimeinen käyttöpäivä? Laita nämä pakastimeen ja käytä ne paremmalla hetkellä. Jos et kuitenkaan lämpene ideasta pakastaa maitoa, tässä vinkkinä maailman parhaan pannukakun ohje! Maailman paras pannukakku – Resepti | Kotikokki.net
Kaikissa S- kaupoissa sekä monissa K-kaupoissa klo 21 jälkeen -30%- lapuilla varustetuista tuotteista saa -60% alennuksen. Tällaisia löytöjä tehdessäsi muista taas pakastimen hyödyntäminen! Älä kuitenkaan osta turhaan vain halvan hinnan huumassa.
Tee isompia ruoka- annoksia kerralla, jotta kaupassa ei tarvitse käydä päivittäin. Jos saman ruoan syöminen monena päivänä alkaa tökkiä, kutsu ystäväsi päivälliselle!
On olemassa nettisivuja sekä sovelluksia puhelimeen, joiden avulla saat pelastettua hävikiksi menevää ruokaa edullisin hinnoin! Näitä ovat muun muassa fiksuruoka.fi, matsmart.fi sekä puhelimeen ladattava sovellus ResQ Club, josta näet lähikauppojen, kahviloiden sekä ravintoloiden kyseisen päivän hävikkituotteet.
Olethan meidän mukana kohti ekologisempaa huomista ja annat panoksesi tähän! Maapallo (ja lompakko) kiittää!
Viimeviikolla työpaikkakoulutus- tiimin aiheena oli non- verbaalinen, eli sanaton viestintä. Aihe oli monelle tuttu jo entuudestaan, mutta tarkoituksena oli muistuttaa sanattoman viestinnän tärkeydestä työyhteisössä. Tiimi toteutti pienen esityksen aiheesta, sekä toiminnallisen ”leikin”. Sanaton viestintä on suuri osa vuorovaikutusta ja voi luoda ristiriitoja sanallisen viestinnän kanssa. Ilmeet ja eleet voivat tulla vaistomaisesti ja kertoa mielipiteesi hyvinkin tarkasti. Soteekissa toimimme erilaisissa tiimeissä ja ryhmissä, jolloin vuorovaikutus nousee keskeiseen rooliin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Hyvä ryhti & vielä parempi mieli
Ergonomiaan kannattaa kiinnittää huomiota myös Soteekissa työskennellessäsi. Tiimi korosti mm. ”taukojumpan” merkitystä, oikeaa asentoa työskennellä, nostaa ja siirtää. Ergonomian avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia. Työpäivä Soteekissa on aina erilainen, toisinaan voidaan istua ja suunnitella monta tuntia, jolloin tulisi huomioida hyvät työskentely asennot. Soteekki toteuttaa myös Liikkuvaa taukoa etäyhteydellä, jossa ohjattua jumppaa arkisin klo 10 – 10.10. Se tauottaa mukavasti päivän kulkua. Mukaan liikkuvaan taukoon pääset CampusMoWen HILLssä ja/tai Instagram liven kautta. Ohjattu liikkuva tauko jatkuu taas syksyllä.
Työpaikkakoulutuksen toisessa osuudessa keskityttiin kirjaamaan ylös asioita, joilla työhyvinvointia voidaan edistää päivittäisellä tasolla. Ryhmät miettivät vuorollaan vastauksia esimerkiksi siihen, että mitä työkaverin suusta olisi mukavaa kuulla useammin, miten voi osoittaa arvostusta toiselle ilman sanoja, sekä esimerkiksi sitä että mitä itse toivoisi työyhteisöltä hyvinvoinnin ja yhteishengen edistämiseksi. Lopuksi käytiin yhteisesti läpi kertyneet tulokset ja keskusteltiin asioista yleisellä tasolla. Tämä työpaikkakoulutuksen osuus vahvisti sitä tosiasiaa, että hyvä työyhteisö on iso osa työhyvinvointia ja ihan jo pienilläkin sanoilla ja teoilla on mahdottoman suuret ja kauaskantoiset vaikutukset. Tuloksissa toistui, että esimerkiksi lounaalle pyytäminen ja kahvikupin tuominen olivat toisaalta pieniä mutta arjessa kuitenkin hyvin merkityksellisiä asioita.
Opiskelijat leipoivat työpaikkakoulutuksen innoittamana pullaa koko Soteekin porukalle!
