Liikunnan tiedetään vaikuttavan hyvinvointiin monella eri tapaa, niin fyysisesti, psyykkisestikin kuin sosiaalisestikin. Se on osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Opiskelijan näkökulmasta kaikkien eri koulukiireiden ja mahdollisen töissä käymisen keskellä voi välillä tuntua siltä, ettei aikaa ja jaksamista riitä liikkumiseen, jolloin se saattaa jäädä vähemmälle ja innostusta siihen ei välttämättä ole.
Liikkumisen ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla haastavaa tai mitään sen erikoisempaa. Esimerkiksi jo pieni kävelylenkki voi piristää mieltä, jolloin muusta tekemisestä voi saada taas mielekkäämpää ja esimerkiksi opiskeluihin tai muuhun tärkeään asiaan jaksaa keskittyä paremmin. Ulkoilu raittiissa ilmassa, esimerkiksi metsässä luonnon helmassa lisää ihmisen hyvinvointia ja siihen pystyy yhdistämään jonkun muun mukavan tekemisen, esimerkiksi marjastamisen tai sienestämisen.
Liikunta vaikuttaa myös positiivisesti omaan jaksamiseen ja usein unen pituus ja unen laatu myös paranee, jos päivän aikana on harrastettu liikuntaa.
Ihminen on tehty liikkumaan. Ei turhaan sanota, että liike on lääke, sillä liikunnalla on monia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Säännöllinen liikunta, esimerkiksi, pyöräily, kävely, juoksu ja uinti vaikuttavat positiivisesti ihmisen terveyteen, esimerkiksi verenpaineen laskuun, erilaisten verisuoni- ja sydänsairauksien sairastumisen riskin vähenemiseen, hapenottokyvyn sekä verenkierron paranemiseen. Liikunta vaikuttaa myös rasva-arvoja alentavasti ja voi helpottaa erilaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita ja ehkäisee niitä.
Mielen hyvinvointiin liikunnalla on myös vaikutusta. On tutkittu, että säännöllinen liikunta voi ehkäistä masennusta ja masennusoireita sekä lievittää psyykkistä stressiä.
Tiedetään myös, että liikkumattomuus vaikuttaa haitallisesti terveyteen, esimerkiksi liiallisen istumisen tiedetään olevan huonoksi ihmiselle, ja tämänhän me tiedämme.
Kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja, jokaisella meistä on mahdollisuus löytää itselleen sopiva tapa liikkua, joka itseä kiinnostaa. Ryhmäliikunta on esimerkiksi oivallinen tapa mennä kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja sieltä voi löytää itselleen parhaiten soveltuvan liikuntalajin. Tunneilla jumppien vetäjät ovat ammattilaisia, jotka osaavat auttaa liikkeiden tekniikoissa, jotta niiden tekeminen olisi sujuvampaa ja jotta vältyttäisiin erilaisilta mahdollisilta loukkaamisilta.
Ryhmäliikunnassa yhdistyy myös yhteisöllisyys, sillä liikunta tapahtuu ryhmässä muiden ihmisten kanssa, jolloin on myös mahdollista luoda uusia sosiaalisia suhteita ja tutustua uusiin ihmisiin, joka saattaa olla helpompaa, kun on löytynyt yhteinen sama mielenkiinnon kohde. Ryhmäliikuntatunneille osallistuminen voi olla joillekin ihmisille haastavaa, mutta on tärkeä muistaa, että jokainen osallistuja varmasti keskittyy tunneille pääosin omaan tekemiseen, eikä siihen, että arvostelee muiden tekemistä.
Jos ei pidä liikkumisesta muiden läsnä ollessa, niin siihenkin löytyy erilaisia vaihtoehtoja, kuten erilaisia internetistä löytyviä treenivideoita, joita voi katsoa ja joiden tahdissa voi treenata silloin kuin haluaa, missä haluaa, esimerkiksi kotona. Vaihtoehtoja erilaisista treeneistä on runsaasti saatavilla, ja niissä voi tehdä erilaisia variaatioita, jos haluaa helpottaa liikkeitä ja tehdä omaan tahtiin.
Liikunnassa yhdistyy sosiaalisuus myös siten, että erilaiset joukkuepelit opettavat ryhmätaitoja ja ne kehittävät koordinaatiokykyä. Lenkille lähteminen esimerkiksi kaverin kanssa, voi tehdä kävelystä mukavampaa ja mielekkäämpää, sekä se voi madaltaa kynnystä lähteä liikkumaan.
Toisinaan voi tuntua kovin raskaalta ja vaivalloiselta lähteä liikkeelle, eikä liikkumiseen aina tunnu löytyvän aikaa kiireisen arjen keskellä. Kuitenkin jo pieni hyötyliikuntakin on tärkeää ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Olen myös itse huomannut, että vaikka olisinkin väsynyt ja minua ei huvittaisi mennä liikkumaan, niin kuitenkin päättäessäni lähteä esimerkiksi ryhmäliikuntatunneille tai juoksemaan, niin oloni virkistyy ja liikuntasuorituksen jälkeen oloni on niin hyvä, että koen, että olen jäänyt siihen koukkuun, eli liikunnasta aiheutuvaan hyvään oloon. Mutta kuten kaikessa, tässäkin tulee muistaa kohtuus kaikessa. Liika on liikaa.
Ajattelen, että jokainen tehty treeni on hyvä treeni, vaikka suoritus ei aina voikaan olla niin hyvä mitä toivoisi ja tavoittelisi. Itse olen saanut liikkumisesta paljon erilaisia onnistumisen kokemuksia ja yksi parhaista asioista on se, kun olen huomannut, että edistyn. Esimerkiksi painojen nostossa jaksan nostaa isompia määriä painoja mitä aikaisemmin, sekä se että jaksan tehdä kaikki toistot luovuttamatta kesken sarjan, kuitenkin niin että pyrin oikeaan tekniikkaan.
Jos yksin liikkeelle lähtö tuntuu haastavalta niin mukaan voi pyytää kaveria seuraksi vaikkapa kävelylenkille, tai mennä porukalla yhdessä pelaamaan erilaisia joukkuepelejä, esimerkiksi vaikka pallopelejä. Mahdollisuuksia on monia. Liikunnasta ei tarvitse tehdä pakonomaista pakkopullaa, eikä kilpailuhenkistä suorittamista. Sen tulee olla hauskaa ja mukavaa ajanvietettä yksin tai yhdessä.
On kuitenkin tärkeää kuunnella itseään, eikä pakottaa itseään liikkumaan, jos se ei tunnu yhtään omalta jutulta. Kaikki ihmiset eivät nauti esimerkiksi raskaasta liikunnasta tai hikiliikunnasta. Jo pienellä terveys- ja hyötyliikunnalla on terveyttä edistävä vaikutus. Voi esimerkiksi miettiä valitseeko portaat hissin sijasta, tai kulkeeko lyhyen matkan kävellen, pyörällä vai autolla. Nämä ovat arjen pieniä asioita, jotka eivät vaadi isoja toimia.
Liikuntaharrastusta aloittaessa kannattaa aloittaa pikkuhiljaa omaa kehoa ja vointia kuunnellen, jotta ei heti mene syvään päätyyn ja yritä liikaa, sillä silloin helposti voi tulla erilaisia loukkaamisia ja voi mahdollisesti tapahtua kyllästyminen. On myös normaalia, että välillä on päiviä, kun ihminen on kuormittuneempi erilaisista syistä, ja se voi olennaisesti vaikuttaa liikuntasuoritukseen ja sen sujuvuuteen. Silloin on hyvä kuunnella itseään ja kehoaan ja miettiä, millainen päivä minulla on tänään – tai tällä viikolla ollut, ja mitä minä jaksan ja pystyn tekemään tällä hetkellä juuri tässä hetkessä, ja tehdä sen mukaan.
Tärkein asia on se, että liikkuu juuri niin kuin itsestä tuntuu parhaalta, mikä tuntuu hyvältä, eikä se miten liikkuu, kuinka paljon tai miten pitkään kerralla.
Lähteet:
Kuvat: Lotta Saarikoski
https://www.ttl.fi/sites/default/files/2021-11/Hyvinvointi-ja-elintavat.pdf
https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/istumisen-haitat-terveydelle
https://www.duodecimlehti.fi/duo96351
Hengitysliiton sivut-Raitis ilma ja luonto tekevät hyvää- Liiku kanssamme Ilman päivänä!
UKK-instituutin sivut-Liikkumisen vaikutukset