Julkaistu kirjoittanut Soteekki Opiskelijat

Pakko-oireinen häiriö (OCD)

Joskus olet saattanut kuulla jonkun sanovan ”Oon niin OCD, mun on pakko organisoida kaikkea.” tai ”Oon niin OCD, ja siksi mun koti on aina siisti”.

OCD eli pakko-oireinen häiriö on kuitenkin moni ulotteisempi ja yltää paljon syvemmälle kuin halu siivota tai pitää värikynät järjestyksessä. Se ilmenee pakkotoimintoina eli kompulsioina, joita aiheuttavat pakkoajatukset eli obsessiot. Pakkoajatukset ovat usein toistuvia ja mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä, ahdistavia tai lamauttavia mielikuvia. Pakkotoiminnoilla taas pyritään ”lievittämään” tai ”hallitsemaan” pakkoajatuksia. Moni ihminen saattaa elämänsä aikana kokea näitä, mutta OCD:ssa obsessiot ja kompulsiot vievät huomattavan määrän aikaa arjesta ja ne vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Obsessiot saattavat olla epärealistisia ja yleensä OCD:ta sairastava henkilö tunnistaa pelon tai ahdistuksen aiheuttavan tekijän olevan järjetön, mutta hän ei silti pysty vastustamaan obsessiota tai kompulsiota. (Terveyskirjasto, 2025.)

OCD on aiemmin diagnosoitu ahdistushäiriöiden alle ICD10 luokkaan, mutta se on nyt omassa kategoriassaan ICD 11 luokituksessa koodilla 6B20. OCD diagnosoinnissa on usein viivettä vuosista vuosikymmeniin. Se alkaa useimmiten lapsuudessa, mutta se voi silti puhjeta missä iässä tahansa. OCD:n laukaisevana tekijänä toimii genetiikka, aivojen toimintahäiriöt sekä esimerkiksi stressi tai trauma. OCD:n obsessioissa on läsnä hyvin ahdistava ja lamauttavakin pelko kun pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä kohtaa oman triggerinsä, joka taas aiheuttaa katastrofaalista ajattelua. (Lindroos, 2025.)

Obsessioita ovat muun muassa: kontaminaatio OCD, parisuhde OCD (ROCD), väärä muisto OCD, pedofilia OCD (POCD), hamstraaminen, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä OCD (SO-OCD), uskonto/tunnollisuus OCD, terveyteen liittyvä OCD, hit&run OCD, false memory OCD, real event OCD, itsemurha OCD, sensorimotor OCD, pakkoajatuspainotteinen OCD (pure o), responsibility OCD, ”Juuri oikea” OCD (Lindroos, 2025).

Kompulsioita ovat muun muassa: rituaalit joko pään sisällä tai ulkoset toiminnot, käsien pesu/puhdistaminen/siivoaminen, tarkistelu, ruminointi, vakuuttelun haku, analysointi, tunnustamisen tarve, välttely, rukoilu (Lindroos, 2025).

Esimerkkejä OCD:n esiintymisestä.

Toimivin hoitomuoto OCD:ssa on ERP eli Exposure and Response Prevention, jossa henkilö opetellee pikkuhiljaa kohtaamaan pakkomielteensä ilman pakkotoimintoja. Muista yleisiä ja toimivia hoitomuotoja ovat SSRI lääkkeet, ACT eli Acceptance and Commitment Therapy, jossa henkilö pyrkii hyväksymään pakkomielteensä, tämä kehittää psykologista joustavuutta.  On myös olemassa The Bergen 4 day treatment – intensiiviterapia, jota kuvaillaan parhaiten ryhmässä annettavaksi yksilöhoidoksi. Myös isossa roolissa on psykoedukaatio niin sairastuneelle ja hänen läheisilleen, kuin myös ammattilaisille, jotta oikea diagnoosi ja tuki voidaan tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Lindroos, 2025.)

Itse sain OCD diagnoosin vasta 24-vuotiaana hakeuduttani avun piiriin YTHS:ssälle. Aluksi luulin, että olen vainoharhainen ja saisin harhaluuloisuus häiriön diagnoosin, koska pelkäsin ryöstetyksi tulemista. Minulla oli kuitenkin muita selkeitä OCD oireita, joita en itse silloin osannut tunnistaa OCD:ksi. Pakko-oireinen häiriö saattaa aiheuttaa myös päättämisen vaikeutta, jota minulla on ollut lapsesta saakka. Saatoin olla monia tunteja leluhyllyn edessä, koska en osannut tehdä oikeaa päätöstä, minkä lelun haluaisin. Se aiheutti minulle suurta ahdistusta, koska pelkäsin katuvani päätöstä ja valitsevani ”väärin”. Lapsena minulla myös esiintyi liiallista rukoilua, kun aloin pyytämään siunausta ja turvaa serkun kaverin kissoillekin, koska pelkäsin että jos en tee niin, heille sattuu jotain pahaa minun vuokseni.

Vaikka nyt tunnistan OCD:n piirteitä lapsuudestani niin oireeni syttyivät isosti vasta 22-vuotiaana, jolloin pelkäsin kadulla ryöstetyksi tulemista, kotini ryöstämistä, kotini syttymistä tuleen sekä työpaikkani ryöstetyksi tulemista. Nämä ovat suurimmat ja vahvimmat OCD oireeni, mutta minulla myös on välillä esiintyvää ROCD:ta, hamstraamista, uskontoon/hengellisyyteen liittyvää OCD:ta.

OCD:ssa on se absudri puoli, että aivoissa jokin kertoo, että nyt täytyy kokea tietty tunne asiasta x ja toimia sen mukaisesti. Pelko ja ahdistus saattavat olla niin suuria ja lamauttavia sekä todentuntuisia, että oma keskittyminen ja realistisuus omista tunteista ja maailmasta katoaa itselläni. Vaikka tiedän myös mielessäni, että olen tarkistanut ulko-oven jo, eikä se ole auki. Jokin kuitenkin sisälläni huutaa ja epäilee enkä pysty enää sisäistämään sitä, että juuri sekunti sitten näin omin silmin kuinka ovi meni kiinni ja kuulin sen naksahtavan lukkoon. ”Harrastan” myös sitä, että varmistelen läheisiltä ihmisiltä tai seurassa olevilta ihmisiltä asioita. ”Kai säkin näit että ovi meni kiinni?”, ”Vai mitä, että suljin hellan tänään ruuan laiton jälkeen?”. Illan istujaisten päätteeksi, kun lähden ystävieni kanssa ulos, kierrätän koko porukan kanssani katsomaan kuinka jääkaappi on kiinni ja hella ei ole päällä. Tämä helpottaa oloani aina hetkeksi, mutta oikeasti liiallinen varmistelu läheisiltä vahvistaa vain OCD:n kehää eikä se oikeasti pitkällä juoksulla auta pääsemään irti siitä. Olen luonteeltani tosi tiedonhaluinen ja sekä tykkään analysoida kokemiani asioita obsessiivisen paljon. Minulle psykoedukaation ja terveen tiedon hankkimisen raja on häilyvä ja koenkin hankalaksi tunnistaa missä vaiheessa se menee yli ja muuttuu omalla kohdallani kompulsioksi.

Itse päätin, että lähden hoitamaan OCD terapialla ja altistamalla itseäni, joka on mielestäni toiminut hyvin, vaikkakin OCD ei ole kokonaan poissa. Korostaisin itse myös psykoedukaation merkitystä, kun sen tekee terveitä rajoja kunnioittaen, jos on taipumusta liialliselle analysoinnille. Minulle on myös ollut tärkeää tavata muita OCD diagnoosin saaneita. Välillä OCD:ssa saatat tuntea itsesi pahaksi ihmiseksi, tai vainoharhaiseksi obsessioiden ja kompulsioiden takia, jolloin onkin tosi tärkeää päästä kohtaamaan muita, jotka kamppailevat täysin samojen asioiden kanssa.

Sosionomiopiskelija Ella H.

Vertaistukea ja muuta tietoa löytyy muun muassa:

Spotify:

  • Ei oo pakko! – podcast
  • Pakkopodi – podcast

Instagram:

  • ocdkompassi
  • obsessivelystrong
  • obsessless_mourice
  • treatmyocd

Facebook:

  • OCD-vertaistukiryhmät

Youtube:

Mielenterveystalo:

Lähteet:

Lindroos, E. (13.3.2025). Onko OCD tunnelin päässä valoa [PowerPoint-diat].

Terveyskirjasto. (2025). Pakko-oireinen häiriö. Haettu 16.10.2025 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00403

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *