Tekijä: Soteekki Opiskelijat

Julkaistu

Lapsen oikeuksien päivä 20.11.

Tänään vietetään Lapsen oikeuksien päivää!

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää (eng. World Children’s Day) on vietetty jo 70-vuotta ja sen tarkoituksena on ollut edistää lasten asemaa ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa. Lasten oikeuksien päivää on vietetty vuodesta 1954 lähtien, kun YK:n yleiskokouksessa ensimmäisen kerran suositeltiin kaikille maailman valtioille vietettäväksi lasten päivää. Virallisena lasten oikeuksien päivänä pidetään 20. marraskuuta, sillä tuona päivänä vuonna 1959 YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien julistuksen. Kuitenkin vasta 30 vuotta myöhemmin vuonna 1989, hyväksyttiin lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimus onkin maailman laajimmin hyväksytty YK:n ihmisoikeussopimus. Voit lukea lisää tietoa Lapsen oikeuksien sopimuksesta täältä: https://www.unicef.fi/tyomme/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-sopimus/lapsen-oikeuksien-sopimus-tiivistettyna/

Tällä viikolla (17.11.-23.11.2025) olemme viettäneet myös Lapsen oikeuksien viikkoa, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti lasten ja nuorten parissa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen tuttuutta. Tämän vuoden teemana on: ”Jokaisella lapsella on oikeus kuulua”. Lapset ovat aikuisten tavoin yhteiskunnan jäseniä. Siksi myös heidän ajatuksensa, näkemyksensä ja äänensä ovat yhtä tärkeitä. Lapsilta voikin oppia paljon elämästä ja ihmisyydestä.

Mitä lapsen oikeudet ovat?

Lapsen oikeudet ovat lasten ihmisoikeuksia. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa taataan kaikille lapsille oikeus suojeluun, osallisuuteen ja mahdollisuuteen elää hyvää ja onnellista elämää. Sopimukseen on asetettu jokaiselle valtiolle vastuu huolehtia lapsen oikeuksien tuntemisesta ja sopimuksen noudattamisesta. Noudattamista valvookin YK:n lapsen oikeuksien komitea. Erillisen lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa lapsen ihmisoikeuksia, koska he tarvitsevat enemmän suojelua ja tukea oikeuksiensa toteuttamiseksi.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa esitetään 4 yleisperiaatetta ja ne voidaan jakaa 1) syrjinnän kieltoon, 2) lapsen edun ensisijaisuuteen, 3) lapsen oikeuteen elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen sekä 4) lapsen näkemyksen kunnioittamiseen.  Yleisperiaatteiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikkia lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti ilman syrjintää ja lasten asioissa ratkaisut tehdään heidän etunsa mukaan. Jokaiselle lapselle täytyy taata myös oikeus elämään ja turvalliseen kasvuun. Lisäksi on tärkeää, että heidän mielipiteitänsä kuunnellaan ja kunnioitetaan heidän ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.

Lasten oikeudet eivät kuitenkaan aina ole olleet itsestään selviä. Käsitykset lapsuudesta, lapsen kehityksestä, oikeuksista ja yhteiskunnallisesta asemasta ovat muuttuneet historian aikana paljon ja onneksi parempaan suuntaan. Myönteisistä muutoksista huolimatta on kuitenkin tiedostettava, että lapsen oikeudet eivät toteudu kaikkialla maailmassa täydellisesti esimerkiksi sotien, eriarvoisuuden, sorron ja lapsiavioliittojen vuoksi. Vaikka edellä mainitut teemat eivät koskettaisi juuri sinun tai läheisesi elämää, monelle ne ovat tavallista arkipäivää. Lapsen oikeuksista puhuminen on edelleen ajankohtainen aihe.

Tämän vuoksi olemmekin koonneet sinulle tietoa lapsen oikeuksista, lapsen asemasta Suomen historiassa sekä erilaisista keinoista puhua lapsille heidän omista oikeuksistaan, jotta sinäkin voit pienin teoin lisätä tietoisuutta sekä edistää lasten hyvinvointia ja yhteiskunnallista asemaa!

Lasten asema ja oikeudet Suomessa

Lasten asema ja – oikeudet ovat muuttuneet merkittävästi Suomessa 1800–1900-luvulta tähän päivään. 1800-luvulla lapset ovat olleet jo nuoresta iästä lähtien töissä esimerkiksi teollisuudessa ja maataloustöissä. Myöskään koulunkäyntiin ja yleisestikään koulutukseen ei silloin ollut mahdollisuuksia monellakaan lapsella. Jos lapsi pääsi kouluun 1800-luvulla, se oli harvinaisuus ja erityinen asia. Tuolloin monesti vain varakkaiden perheiden lapset pääsivät kouluun. Vaikka kansakoulu-uudistus tuli 1860-luvulla, koulunkäynti oli kuitenkin tuolloin vapaaehtoista. Yleinen oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 1921, jolloin loputkin lapset pääsivät kouluun.

Aikanaan lapsia sai myös fyysisesti kurittaa, eikä se ollut silloin laitonta. 1800-luvulla lapsien lapsuutta ei myöskään suojeltu samalla tavalla mitä nykyään tehdään. Vanhemmilla ja silloisilla työnantajilla oli laajasti valtaa tehdä erilaisia lasten elämää koskevia päätöksiä. Nykypäivään verrattuna lastensuojelua määrittelevät lait puuttuivat 1800-luvulta lähes kokonaan tai ne olivat todella vähäisiä. Huutolaislapset ovat esimerkki siitä, miten lasten asema on merkittävästi muuttunut 1800-luvulta tähän päivään. Tuolloin kunta myi huutokauppamaisessa tilaisuudessa lapsen sille perheelle, joka oli valmis ottamaan lapsen pienintä kunnalta saatua elatussummaa vastaan. Tällainen lapsi saattoi olla elatusta vailla, jäänyt orvoksi tai lapsen vanhemmat eivät mahdollisesti voineet elättää lasta.

1900-luvulla alkoi vähitellen muodostumaan lasten työolosuhteita ja työaikaa koskevia lakeja. Myös oppimiseen liittyen peruskoulutus tuli pakolliseksi useimmissa länsimaissa. 1900-luvulla muun muassa eri viranomaiset ja järjestöt, joita tuolloin perustettiin, pitivät huolta siitä, että lasten laiminlyömiseen sekä kaltoinkohteluun puututtiin.  Neuvolajärjestelmä tuli Suomeen 1920-luvulla ja tämä laki tarkentui 1940-luvulla niin, että se tuli lakisääteiseksi palveluksi Suomen jokaisessa kunnassa.  Myös äitiys-ja lapsilisät tulivat 1900-luvulla osaksi yhteiskunnallisia tukia. Lastensuojelun kehitys tapahtui n. 1950–1980-luvulla. Vasta vuodesta 1984 alkaen lasten ruumiillinen kuritus on kielletty laissa.

YK (Yhdistyneet kansakunnat) julisti vuonna 1959 Lasten oikeuksien julistuksen, joka oli ensimmäisen kansainvälinen asiakirja, mikä tunnusti lasten erityisen suojelun tarpeen. Tämän sopimuksen myötä lasten asema muuttui merkittävästi ja heistä tuli täysivaltaisia oikeudenhaltijoita.

2000-luvulla on tapahtunut suurin muutos lasten asemassa ja oikeuksissa sekä niistä on tultu vielä enemmän tietoiseksi. Useissa kehittyneissä maissa on laaja lastensuojelulainsäädäntö. Myös ikärajoja on säädetty enemmän, esimerkiksi työpaikoille, sekä työaikoihin liittyen, avioliittoikään ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Lapsille on myös suunnattu enemmän heitä koskevia palveluja, kuten terveydenhuoltoa, päivähoitoa sekä varhaista tukea. Lasten hyvinvointia ja kehitystä seurataan ja tuetaan säännöllisesti ja tarkasti. Nykypäivänä myös korostetaan lasten osallisuutta erilaisissa asioissa, esimerkiksi koulussa, lastensuojelussa, sekä nuorisotyössä.  Tänä päivänä lapset nähdään enemmän yksilöinä ja osana hyvinvointiyhteiskuntaa sekä heidän koulutukseensa panostetaan.

Miten voit puhua lapsille heidän oikeuksistaan?

Lapsia on tärkeää osallistaa ihmisoikeuskeskusteluun. Keskusteleminen lasten kanssa voi vahvistaa lapsen tunnetaitoja ja kokemusta siitä, että heidän mielipiteillään on merkitystä. Siksi tähän olemmekin koonneet muutamia keinoja, joilla voit puhua lapsille heidän oikeuksistaan. Muistutamme kuitenkin, että keskustelussa on keskeistä ottaa huomioon lapsen ikä- ja kehitystaso!

  1. Arkisten asioiden kautta pystytään ottamaan lapsi mukaan keskusteluun. Keskustelu on tärkeää pienenkin lapsen kanssa. Arkiset asiat ovat konkreettisia ja lapsen on helppo ymmärtää niitä, kun niistä annetaan esimerkkejä. Teemat ja asiat ovat ajankohtaisia, joten keskustelun voi aloittaa niiden avulla.
  2. Lapselta voidaan kysyä, että miltä tietyt asiat, kuten oikeus leikkimiseen, lepäämiseen ja uusien asioiden oppimiseen hänestä tuntuvat. Kielteisten tunteiden herätessä on tärkeää auttaa lasta sanoittamaan niitä ja saamaan hänelle turvallinen olo. Toisaalta lapsi voi saattaa alkaa pohtimaan muiden lasten oikeuksia, jotka eivät välttämättä toteudu.
  3. Kun lapselle herää huoli tai negatiivisia tunteita, on hyvä pohtia yhdessä, miten hän voisi edistää lapsen oikeuksia. Lapsen kanssa voidaan kerrata esimerkiksi sellaisia asioita, kuten ”Ketään ei saa kiusata tai jättää ulkopuolelle, koska kaikki ovat saman arvoisia”. Lapselle on hyvä kertoa, että oikeuksien edistäminen ei vaadi suuria vaan pieniä arkisia tekoja, joilla voi vaikuttaa toisen elämään.
  4. Keskustelu voi herättää erilaisten tunteiden lisäksi lapselle ajatuksia, mielipiteitä ja kysymyksiä. Kysymyksiin tulee vastata ikätason mukaan. Tietoa voi myös etsiä yhdessä lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä myös lisäkysymyksiä lapsen oikeuksiin liittyen, jotka näkyvät esimerkiksi leikeissä, koulussa tai kotona.
  5. Keskustelun päätteeksi lasta on hyvä muistuttaa, että aikuiset ovat vastuussa lasten oikeuksien toteutumisesta. On erityisen keskeistä, että lapsi ei ota yhteiskunnallisia ongelmia tai lapsen oikeuksiin liittyviä haasteita murheekseen – se on aikuisten velvollisuus.

Loppusanat

Olemme kaikki joskus olleet lapsia. Olemme myös kokeneet erilaisia lapsuuksia. Joskus pakenemme sitä, mutta toisaalta palaamme muistoihimme ikävästä. Muistamme ehkä vanhempiemme tai sisarustemme nuoret kasvot ja naurun. Muistamme ehkä lapsuuden kodin: miten lattia narisi jalkojemme alla, miten oven karmit narisivat tai miten auringonsäteet loistivat verhojen läpi lattialle. Muistamme ehkä ystävät ja lempileikit koulun pihalla. Muistamme ehkä oppitunnit ja opettajan kirjoittamassa liitutaululle. Muistamme ehkä paljon lapsuudestamme: kauniita siroja palasia. Kaikille tätä kaunista kuvaa lapsuudesta ei kuitenkaan ole syntynyt. Joillekin se voi olla synkkä ja pimeä, pelottava ja turvaton.

Siksi Lapsen oikeuksien päivä onkin niin merkityksellinen päivä. Se muistuttaa meitä siitä, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja toiveikkaaseen huomiseen – ja meillä aikuisilla onkin vastuu rakentaa se heidän kanssaan. Jokainen lapsi ansaitsee lapsuuden, joka on värikäs, valoisa ja leikkisä. Lapsuuden, jossa voi oppia, kasvaa, kehittyä, unelmoida ja olla oma itsensä.

Lähteet ja lisätietoa

Tietoa lapsen oikeuksista
Neljä yleisperiaatetta
Teemat

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-lasten-paiva-lapsen-oikeuksien-paiva

https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2022/nain-puhut-lapselle-lapsen-oikeuksista

https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2022/nain-puhut-lapselle-lapsen-oikeuksista

”Minut myytiin” – vielä 1900-luvun alussa lapsia myytiin huutokaupassa | Elävä arkisto | Yle

Aika ennen lastensuojelulakia – Lapsuuden historiaa

Julkaistu

FireFIT test and fire brigades

The professional firefighters are just small amount of people who come when we need rescuers. Part of the rescue task are solved by voluntary fire fighters. Voluntary fire fighters/rescuers are people whose civilian profession can be anything but firefighting, but when they can, they also come when for example fire breaks up or there is a car accident.

To understand how important the voluntary fire brigade is, take a look at these numbers: In Satakunta region, 300 people works in 7 rescue departments as a fulltime rescuers. But there are 49 contract fire brigades where are another 800 people. And their role in the emergencies is not replaceable, they solve half of the approximately 5000 emergencies in Satakunta area.

This interesting “hobby” is very responsible and physically very demanding – especially more demanding tasks like smoke diving. In Finland, there is a physical fitness test, called FireFit that is designed for rescuers. In Satakunta area, Service Centre Soteekki is conducting those tests for voluntary fire fighters. The meaning of this “PETE” test, as we call it in Soteekki”, is to make sure, that the fire fighter is able to deal with the physical aspect of rescue tasks. PETE test consists of interview, bicycle-ergometer test and muscle strength test. The parts have to go exactly in this order. The value from ergometry and strength test (in strength test, each task is evaluated separately) we compare with table value and that gives FireFit-index. Index is from 1-5 and client have to get at least index 1 in all parts of the test and total index 3 to be able to pass the test.

During interview we find out if there are any risk factors, which can cause complication during test. We ask about current condition, if client had cold earlier and if had physical or mental difficult days. Also, there are questions about abuses, for example nicotine and alcohol. In last part we ask about most common disease, as a high blood pressure, hight cholesterol, we also want to know if somebody in family suffer from this disease. After interview we measure blood pressure, weight and waistline measure.

In physical test we start with bicycle-ergometer. Ergometer is a stationary bike, that can increase the resistance in pedals. The resistance is calculated from parameters we put in the program. During ergometer test we measure heartbeat, blood pressure and oxygen saturation (SpO2%). The test approximately takes around 20-25 minutes. First 4 minutes is warm up, another three or four round we increase the bike resistance and measure values and last 4 minutes is cool down. The test assesses cardiovascular fitness and endurance by using intelligent algorithms that take into account the clients background factors, such as weight and maximum heart rate, and changes in heart rate during the test when resistance is increased. The most important value is VO2max, we compare them with table value and get the index.

Strength test includes squatting, sitting up, bench press and chin ups. Squatting and bench press are done with 45 kg weights. Client need to do as many reps as possible during 1 minute. In sit up test there is also 1 minute time limit. The chin ups don´t depend on time we just count how many repetitions client can do. Same as value from ergometer we compare value with table and get the index.

Recourses:

Orientation materials of Service Centre Soteekki

Julkaistu

Ripaus Vietnamia SAMKissa

Irrottaudu hektisestä kouluarjesta ja istahda vietnamilaiselle teelle. Hetki saadaan tunnelmallisen viihtyisäksi ihan rakkaan oppilaitoksemme käytävälläkin, kun seura ja tarjottavat ovat kohdallaan. Sopivan lämpimäksi juomaksi maistuu Trà hoa cúc, joka on varsin yleinen teemerkki Vietnamissa. Pikkupurtaviksi soveltuvat makeana vaihtoehtona sikäläisen ohjeen mukaan valmistettu Bánh Tiêu sekä suolaisempi Mứt gừng. Pikkurekvisiittoina mukaan ovat haalittu perinteinen Nón lá- olkihattu sekä Hoa cúc– kukkia. Pieni, mutta itselle sitäkin tutumpi seura kokoontuu paikalle. Mahdollisuus ”sukeltaa” aivan toiseen maailmaan mahdollistuu kolmen, eri puolilta Vietnamia olevan ystävän kautta.

Hồ Chí Minhin kaupunki sijaitsee maan eteläosassa. Se on maan monikulttuurisin ja väkirikkain kaupunki yli kymmenellä miljoonalla asukkaalla. Monet vietnamilaiset myös muuttavat kaupunkiin sen tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien perässä. Kaupungista voi löytää niin ranskalaisen ajan historiallisia rakennuksia, runsasta kiinalaista vaikutusta, kuin myös modernimpaa taidealaa.

Đà Nẵng on keski-Vietnamin rannikolla sijaitseva kaupunki, joka tunnetaan myös turistien suosimista hiekkarannoistaan. Kaupunkia on kutsuttu Vietnamin siisteimmäksi ja liikenteeltään järjestäytyneimmäksi kaupungiksi. Sijainniltaan kolmen Unescon virallisesti tunnustaman maailmanperintökohteen läheisyydessä, eli muinaiskaupunki Hội An, temppelialueiden Huế sekä myös muinaisista pyhäköistään tunnettu Mỹ Sơn tekee siitä erityisen.

Đắk Lắk edustaa puolestaan ehkä sitä kaikkein luonnonomaisinta ja kauempana turistien perinteisiltä reiteiltä olevaa seutua. Keski-Vietnamin sisämaan ylängöt voivat kohota 800 metriäkin merenpinnan yläpuolelle. Maisemaa hallitsevat metsät, kukkulat, vesiputoukset ja järvet.

Minun kielitaitoni vietnamiksi rajoittuu sanontoihin Xin chào (hei), Cảm ơn (kiitos) sekä Tôi là (minä olen). Kommunikointikielenä toimii ystävien kanssa pääasiassa englanti, mutta toki suomen kielen käyttöä kannustaen. Silti toisen kieleen ja kulttuuriin liittyvien tekijöiden omaksuminen on osa sitä vastavuoroista rikkautta, missä pääsee sisälle jotain aivan muuta. Ja, täällä SAMKissakin, voimme antaa itsellemme syyn pysähtyä hetkeksi, rauhoittua teen ja ystävien kanssa sekä tarjota itsellemme lyhyt pyrähdys toiseen paikkaan ja aikaan. Arki on usein muuten liian hektistä.

Petteri Ramstedt

detail of a world map on Thailand.the map is written in Chinese & English language

Kuvalähde Istocphoto.com

Julkaistu

Pakko-oireinen häiriö (OCD)

Joskus olet saattanut kuulla jonkun sanovan ”Oon niin OCD, mun on pakko organisoida kaikkea.” tai ”Oon niin OCD, ja siksi mun koti on aina siisti”.

OCD eli pakko-oireinen häiriö on kuitenkin moni ulotteisempi ja yltää paljon syvemmälle kuin halu siivota tai pitää värikynät järjestyksessä. Se ilmenee pakkotoimintoina eli kompulsioina, joita aiheuttavat pakkoajatukset eli obsessiot. Pakkoajatukset ovat usein toistuvia ja mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä, ahdistavia tai lamauttavia mielikuvia. Pakkotoiminnoilla taas pyritään ”lievittämään” tai ”hallitsemaan” pakkoajatuksia. Moni ihminen saattaa elämänsä aikana kokea näitä, mutta OCD:ssa obsessiot ja kompulsiot vievät huomattavan määrän aikaa arjesta ja ne vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Obsessiot saattavat olla epärealistisia ja yleensä OCD:ta sairastava henkilö tunnistaa pelon tai ahdistuksen aiheuttavan tekijän olevan järjetön, mutta hän ei silti pysty vastustamaan obsessiota tai kompulsiota. (Terveyskirjasto, 2025.)

OCD on aiemmin diagnosoitu ahdistushäiriöiden alle ICD10 luokkaan, mutta se on nyt omassa kategoriassaan ICD 11 luokituksessa koodilla 6B20. OCD diagnosoinnissa on usein viivettä vuosista vuosikymmeniin. Se alkaa useimmiten lapsuudessa, mutta se voi silti puhjeta missä iässä tahansa. OCD:n laukaisevana tekijänä toimii genetiikka, aivojen toimintahäiriöt sekä esimerkiksi stressi tai trauma. OCD:n obsessioissa on läsnä hyvin ahdistava ja lamauttavakin pelko kun pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä kohtaa oman triggerinsä, joka taas aiheuttaa katastrofaalista ajattelua. (Lindroos, 2025.)

Obsessioita ovat muun muassa: kontaminaatio OCD, parisuhde OCD (ROCD), väärä muisto OCD, pedofilia OCD (POCD), hamstraaminen, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä OCD (SO-OCD), uskonto/tunnollisuus OCD, terveyteen liittyvä OCD, hit&run OCD, false memory OCD, real event OCD, itsemurha OCD, sensorimotor OCD, pakkoajatuspainotteinen OCD (pure o), responsibility OCD, ”Juuri oikea” OCD (Lindroos, 2025).

Kompulsioita ovat muun muassa: rituaalit joko pään sisällä tai ulkoset toiminnot, käsien pesu/puhdistaminen/siivoaminen, tarkistelu, ruminointi, vakuuttelun haku, analysointi, tunnustamisen tarve, välttely, rukoilu (Lindroos, 2025).

Esimerkkejä OCD:n esiintymisestä.

Toimivin hoitomuoto OCD:ssa on ERP eli Exposure and Response Prevention, jossa henkilö opetellee pikkuhiljaa kohtaamaan pakkomielteensä ilman pakkotoimintoja. Muista yleisiä ja toimivia hoitomuotoja ovat SSRI lääkkeet, ACT eli Acceptance and Commitment Therapy, jossa henkilö pyrkii hyväksymään pakkomielteensä, tämä kehittää psykologista joustavuutta.  On myös olemassa The Bergen 4 day treatment – intensiiviterapia, jota kuvaillaan parhaiten ryhmässä annettavaksi yksilöhoidoksi. Myös isossa roolissa on psykoedukaatio niin sairastuneelle ja hänen läheisilleen, kuin myös ammattilaisille, jotta oikea diagnoosi ja tuki voidaan tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Lindroos, 2025.)

Itse sain OCD diagnoosin vasta 24-vuotiaana hakeuduttani avun piiriin YTHS:ssälle. Aluksi luulin, että olen vainoharhainen ja saisin harhaluuloisuus häiriön diagnoosin, koska pelkäsin ryöstetyksi tulemista. Minulla oli kuitenkin muita selkeitä OCD oireita, joita en itse silloin osannut tunnistaa OCD:ksi. Pakko-oireinen häiriö saattaa aiheuttaa myös päättämisen vaikeutta, jota minulla on ollut lapsesta saakka. Saatoin olla monia tunteja leluhyllyn edessä, koska en osannut tehdä oikeaa päätöstä, minkä lelun haluaisin. Se aiheutti minulle suurta ahdistusta, koska pelkäsin katuvani päätöstä ja valitsevani ”väärin”. Lapsena minulla myös esiintyi liiallista rukoilua, kun aloin pyytämään siunausta ja turvaa serkun kaverin kissoillekin, koska pelkäsin että jos en tee niin, heille sattuu jotain pahaa minun vuokseni.

Vaikka nyt tunnistan OCD:n piirteitä lapsuudestani niin oireeni syttyivät isosti vasta 22-vuotiaana, jolloin pelkäsin kadulla ryöstetyksi tulemista, kotini ryöstämistä, kotini syttymistä tuleen sekä työpaikkani ryöstetyksi tulemista. Nämä ovat suurimmat ja vahvimmat OCD oireeni, mutta minulla myös on välillä esiintyvää ROCD:ta, hamstraamista, uskontoon/hengellisyyteen liittyvää OCD:ta.

OCD:ssa on se absudri puoli, että aivoissa jokin kertoo, että nyt täytyy kokea tietty tunne asiasta x ja toimia sen mukaisesti. Pelko ja ahdistus saattavat olla niin suuria ja lamauttavia sekä todentuntuisia, että oma keskittyminen ja realistisuus omista tunteista ja maailmasta katoaa itselläni. Vaikka tiedän myös mielessäni, että olen tarkistanut ulko-oven jo, eikä se ole auki. Jokin kuitenkin sisälläni huutaa ja epäilee enkä pysty enää sisäistämään sitä, että juuri sekunti sitten näin omin silmin kuinka ovi meni kiinni ja kuulin sen naksahtavan lukkoon. ”Harrastan” myös sitä, että varmistelen läheisiltä ihmisiltä tai seurassa olevilta ihmisiltä asioita. ”Kai säkin näit että ovi meni kiinni?”, ”Vai mitä, että suljin hellan tänään ruuan laiton jälkeen?”. Illan istujaisten päätteeksi, kun lähden ystävieni kanssa ulos, kierrätän koko porukan kanssani katsomaan kuinka jääkaappi on kiinni ja hella ei ole päällä. Tämä helpottaa oloani aina hetkeksi, mutta oikeasti liiallinen varmistelu läheisiltä vahvistaa vain OCD:n kehää eikä se oikeasti pitkällä juoksulla auta pääsemään irti siitä. Olen luonteeltani tosi tiedonhaluinen ja sekä tykkään analysoida kokemiani asioita obsessiivisen paljon. Minulle psykoedukaation ja terveen tiedon hankkimisen raja on häilyvä ja koenkin hankalaksi tunnistaa missä vaiheessa se menee yli ja muuttuu omalla kohdallani kompulsioksi.

Itse päätin, että lähden hoitamaan OCD terapialla ja altistamalla itseäni, joka on mielestäni toiminut hyvin, vaikkakin OCD ei ole kokonaan poissa. Korostaisin itse myös psykoedukaation merkitystä, kun sen tekee terveitä rajoja kunnioittaen, jos on taipumusta liialliselle analysoinnille. Minulle on myös ollut tärkeää tavata muita OCD diagnoosin saaneita. Välillä OCD:ssa saatat tuntea itsesi pahaksi ihmiseksi, tai vainoharhaiseksi obsessioiden ja kompulsioiden takia, jolloin onkin tosi tärkeää päästä kohtaamaan muita, jotka kamppailevat täysin samojen asioiden kanssa.

Sosionomiopiskelija Ella H.

Vertaistukea ja muuta tietoa löytyy muun muassa:

Spotify:

  • Ei oo pakko! – podcast
  • Pakkopodi – podcast

Instagram:

  • ocdkompassi
  • obsessivelystrong
  • obsessless_mourice
  • treatmyocd

Facebook:

  • OCD-vertaistukiryhmät

Youtube:

Mielenterveystalo:

Lähteet:

Lindroos, E. (13.3.2025). Onko OCD tunnelin päässä valoa [PowerPoint-diat].

Terveyskirjasto. (2025). Pakko-oireinen häiriö. Haettu 16.10.2025 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00403

Julkaistu

Onni kasvaa yhteisössä

6–12. lokakuuta 2025 vietetään Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla ”Onni kasvaa yhteisössä”. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin vielä sosionomiopintoihin lähteneenä ikäihmiset ovat aina itselle lähelle sydäntä. Yli 70-vuotiaiden ikäluokat ovat pitkälti eläneet elämäänsä yhteisöissä, missä kanssakäyminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. Tämä on korostunut maatalousvaltaisissa ympäristöissä, missä useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan malli ja yhteisöt sen sisällä kuitenkin muuttuvat. Ikääntyessä ihmisen sosiaalinen verkosto tyypillisesti pienenee. Ensin vanhemmat ikäpolvet poistuvat lähipiiristä, minkä jälkeen oma ikäluokkakin alkaa vähetä. Mahdollisen jälkipolven merkitys korostuu. Tällöin kokemus omasta yhteisöstä, mihin voi kokea luontevasti kuuluvansa, vähintäänkin kapenee. Yhteisön merkitys ei kuitenkaan korostu ainoastaan ihmisen viimeisten elinvuosien aikana.

Myös nuorempien ikäpolvien luontainen tarve kuulua johonkin yhteisöön on merkittävä. Toisille sitä voi edustaa enemmän sähköisen maailman tarjoama yhteisö, mutta moni kaipaa ympärilleen fyysisesti tunnistettavaa ”perinteisempää” verkostoa. Olennaista on tuntemus siitä, että on yhteisö, joka on aina tarvittaessa lähellä. Tässä vaiheessa itsellä on takana runsas viikko Palvelukeskus Soteekin harjoittelusta. Omasta tutusta tutkintoryhmästä hyppääminen itsenäistä yrittäjyyttä painottavaan väliaikaiseen työyhteisöön voi olla jollekin aluksi shokki. Asiat ovat kuitenkin itsellä jo alkaneet paremmin selkiytyä ja palvelun tarjoamat erilaiset mahdollisuudet avautuvat enemmän. Osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulu kuvastaakin meille erilaisten yhteisöjen kokonaisuutta. Suomenkielisten tutkintojen päiväopiskelijat ovat ehkä lähtökohtaisesti homogeenisin ryhmä, mitä tulee ryhmien keski-ikään ja kulttuuritaustoihin. Monimuoto-opinnot sekä avoimen amk:n muut erilaiset opintorytmit mahdollistavat työn ohessa opiskelun monelle sellaiselle, joille päiväopinnot asettaisivat enemmän taloudellisia ja aikataulullisia paineita. Aivan oman lukunsa yhteisöjen keskellä muodostavat kansainväliset opiskelijat. SAMK ilmoittaa oppilaitoksessaan opiskelevan vuosittain yli 1000 nimenomaan kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Esim. suositut turismi- ja hoitotyön opinnot houkuttelevat tulijoita erityisesti Aasian maista. Viime vuosien taloudellinen kehitys Suomessa ei välttämättä annan kuvaa, missä kaikille halukkaille voisi helposti löytyä paikka työelämässä. Toisaalta taloussuhdanteet muuttuvat aika ajoin, ja esim. hoitoala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä.  SAMKin tehtävä on kouluttaa heidät osaaviksi oman alansa ammattilaisiksi. Kielitaito on usein tulijoiden suurin haaste, missä niin jokaisella yksilöllä kuin ympäröivällä yhteisölläkin on oma vastuunsa. Yksilön pitää panostaa kielen harjoitteluun riittävästi ja haastaa itseään sen päivittäisessä käytössä. Toisaalta myös yhteisöllä, mikä on uusille tulijoille aluksi täysin vieras, on oma korvaamaton roolinsa. Kun uusi yhteisö antaa tervetulleen vaikutelman, voi motivaatio ja usko itselle täysin vieraan kielen oppimiseen kasvaa. Dualingon kaltaiset aplikaatiot eivät tässä edusta sitä ”tervetulleeksi toivottavaa yhteisöä”, vaikka antavatkin ehkä pieniä apuja kielen joissain osa-alueissa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa kummasti mahdollisuuksien siltoja ihmisten välille eri suuntiin. Itse Suomen Punaisen Ristin monikulttuurityön vapaaehtoisena toimiessani mm. suomen kielen opiskelun ohjauksessa ulkomaalaisille, on ilokseen saanut huomata, että monilla SAMKin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on varsinkin opintojen alkuvaiheessa intoa kielen oppimiseen. Partitiivin, KPT-sääntöjen ym. kieliopillisten tekijöiden liika painotus voi puolestaan pelästyttää joitain tulijoita. Kielen arkikäyttö, myös virheitä tehden, tuo helpommin opiskelijoita lähemmäksi suomalaista yhteisöä. Kyse ei ole siitä, että koulutusympäristö välttämättä painottaisi näitä liikaa, vaan miten ymmärrämme yhdessä luontevimman tavan käyttää arkikieltä. Kukaan ei pure, vaikka ääntäisitkin sanan väärin. Ei edes syntyperäinen porilainen.

Usein negatiivissävytteisesti uutisoitavassa maailmantilanteessa voi syntyä vaikutelma, missä eri yhteisöjen nähdään olevan aina liian etäällä toisistaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin tarkastella tilanteita omin silmin niiden yhteisöjen kautta, mihin itsellä on mahdollisuus syventyä. Ja aina voi syventää tuntemustaan myös lisää toisista, aluksi itselleen ehkä vieraammista yhteisöistä.  Kulttuurienvälinen oppiminen on varsin suositeltava kokemus. Yhteisön kaksisuuntainen merkitys toimii niin, että molemmilla osapuolilla, suomalaisilla ja uusilla tulijoilla, on aina jaettavaa toisilleen jokapäiväisessä arjessa. Me emme loppujen lopuksi ole lainkaan niin erilaisia, kuin helposti voi uskoa. Annetaan toisillemme mahdollisuus ja luotetaan valoisaan yhteiseen tulevaisuuteen. Onni kasvaa yhteisössä.

Petteri Ramstedt

Julkaistu

Hyvinvoinnista huolehtiminen

Opiskelijan arki voi herkästi muuttua kuormittavaksi. Monta päällekkäistä kurssia, tenttejä, päntättäviä kurssikirjoja, esseitä, sekä deadlineja. Jaksamisen kannalta on siis tärkeää, että huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, sekä kehon ja mielen palautumisesta. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Asia, mikä toisesta on lähtökohtaisesti stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa.

On tärkeää erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi. Aiemmin stressi on nähty enimmäkseen kuormittavana, eli kielteisenä distressinä. Kun stressiä on tutkittu enemmän voimavarojen näkökulmasta, sillä havaittiin olevan hyödyllinen tehtävä; tukea haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa sekä arjessa selviytymisessä. Tämä niin kutsuttu eustressi kannustaa ihmistä yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta. Tässä siis muutamia varteenotettavia vinkkejä hyvinvoinnin tukemiseen!

Uni

Riittävä ja laadukas uni on tärkeää, jotta elimistö palautuu rasituksesta, hermosto tasapainottuu sekä vastustuskyky vahvistuu. Ihmiset tarvitsevat noin 7–9 tuntia laadukasta unta joka yö. Unessa aivot lajittelevat tietoa edellisten päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unta ja unen laatia voi itse yrittää parantaa huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla ilta rutiineilla, sekä käsittelemällä huolet ennen nukkumaan menoa. Myös rentoutumistaidot tukevat hyvää ja syvää unta. Jos noudatat jo näitä vinkkejä ja kärsit unen ja nukahtamisen vaikeuksista, kannattaa asiakasta keskustella ammattilaisen kanssa. Uniongelmat ovat tavallisia ja suurin osa ihmisistä kohtaa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Ongelmien pitkittyessä ne voivat kuitenkin haitata elämänlaatua, joten asiaan kannattaa puuttua ajoissa.

Liikunta

Henkisen palautumisen ja stressin lievittämisen kannalta myös fyysisellä aktiivisuudella on suuri rooli. Liikunta vapauttaa endorfiineja, eli hormoneja, jotka piristävät mielialaa ja vähentävät stressiä. Säännöllinen liikunta voi myös parantaa unen laatua. Liikunnan ei ole myöskään pakko olla mitään hikiliikuntaa, vaan myös kevyt kävelylenkki tai tanssiminen ajavat saman asian. Liikkuminen luonnossa on monille mieluisa tapa rentoutua. Onkin tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta itse nauttii. Kun oma liikuntamuoto on itselle mielekäs, liikkeelle lähdöstä on helpompi kehittää säännöllinen rutiini. Myönteiset ja iloa tuovat liikuntakokemukset auttavat motivaation ylläpitämistä. Kehon huoltoon kuuluu paitsi liikunta, myös venyttely sekä lihasten lämmittäminen ennen liikuntaa. Kehoa huoltavat myös asentojen vaihtelu päivän mittaan sekä itselle sopiva taukojumppa. Myös saunominen, hieronta ja muut kehoterapiat palauttavat ja rentouttavat kehoa.

Ravitsemus

Ruoan laadulla ja määrällä on tärkeä osa ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena. Hyvinvointia tukeva ruoka on maukasta, monipuolista ja ravitsevaa. Ravitsemustieteilijä Anu Ruusunen on tutkinut väitöskirjassaan Depression – An Epidemiological Study (Itä-Suomen yliopisto 2013) miten ravinto vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi, että ruuan ja mielenterveyden välillä on yhteys. Muun muassa kasvikset, jotka sisältävät folaattia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, vahvistavat mielen hyvinvointia. Itselle sopiva ruokavalio voi vaatia kärsivällisyyttä. Esimerkiksi allergiat ja herkkyysreaktiot kuormittavat mieltä, ja niistä kärsivät joutuvat huomioimaan yksittäisetkin ravintoaineet, jotta löytävät itselleen sopivan ruokavalion. Toimiva ruokasuhde sisältää paitsi hyvinvointia vahvistavia jokapäiväisiä valintoja, myös sallivuutta, ruoasta nauttimista sekä syömistä ilman syyllisyyttä. Ruoka on myös nautinnon lähde ja siitä nauttiminen on osa hyvinvointia.

Ajanhallinta

Mikäli stressin taustasyynä on juuri opintojen kuormittavuus, on syytä myös keskittyä konkreettisin toimiin, joilla voit vähentää stressitekijöitä. Jos opinnot tuntuvat kaatuvan päälle, on hyvä idea olla yhteydessä esimerkiksi ohjaavaan opettajaan. Voit sopia esimerkiksi lisäajan saamisesta tehtävien suorittamiseen tai apua opintojen järkevään aikatauluttamiseen. Asioiden jättäminen viime tippaan on kuormittavaa ja aiheuttaa helposti kierteen, josta on hankala päästä pois. Olet niin stressaantunut, että et saa mitään aikaan, mikä taas pahentaa stressiäsi. On siis hyvä tarttua härkää sarvista, kun tiedostaa stressin lähteen. Voit myös löytää apua ajanhallintaan verkosta, esimerkiksi Mielenterveystalo.fi -nettisivuilta. Joitakin auttavat myös fyysiset ja digitaaliset kalenterit ja asioiden listaaminen prioriteettijärjestykseen.

Musiikki

Monille musiikki on toimiva tapa rentoutua. Rauhallinen musiikki voi auttaa rentoutumaan tai jopa nukahtamaan, mutta myös minkä tahansa muun tyyppinen itselle mieluisa musiikki on hyväksi. Jotkut rentoutuvat soittamalla itse jotain instrumenttia ja jotkut nauttivat vain kuuntelemisesta. Musiikkia hyödynnetäänkin myös kuntoutus- ja terapiakäytössä. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.

Mindfullness ja meditaatio

Mindfullness-menetelmät ja meditaatio sopivat toisille parhaiten. Ne rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään nykyhetkeen. Ne voivat myös parantaa itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan stressin lähteet. Harjoituksia voit löytää mm. YouTubesta tai Mieli Ry:n sivuilta. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/.

Meditaatio toimii samalla tavalla, ja siihenkin löytyy ohjausvideoita ja -nauhoitteita ympäri internettiä. Meditointi madaltaa stressihormoneja ja voi parantaa keskittymiskykyä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näiden tekniikoiden hyvä puoli on se, että niitä voi harjoittaa missä vain ja milloin vain.

On tärkeää muistaa, että kaikki palautumistekniikat eivät sovi kaikille. Tapa, joka sopii jollekin erinomaisesti, ei välttämättä hyödytä toista. Etsi siis itselle toimiva tapa ja mieluinen tekeminen ja muista huolehtia sekä kehon että mielen palautumisesta! Tie kohti hyvinvointia ei ole suorittamista vaan itsestä huolehtimista, kohtuullisuutta, armollisuutta, itsensä arvostamista ja itsemyötätuntoa. Jos kuitenkin arki tuntuu kuormittavalta eivätkä omat voimavarat tunnu riittävän, on hyvä tukeutua ammattilaisen apuun.

LÄHTEET

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/opiskelu-uupumuksen-ehkaisyn-omahoito-ohjelma/4-opi-ajanhallintaa

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/keinoja-parempaan-uneen

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/millainen-ruoka-on-hyvaksi

https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset

https://www.duodecimlehti.fi/duo18031

Julkaistu

Kokemuksemme sosiaalisesta hyvinvoinnista korkeakouluopiskelijoina

Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokemusta mieleisistä ja turvallisista ihmissuhteista sekä tunnetta siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon ja voi olla aito, se vahvistaa luottamusta itseensä ja muihin. Sosiaalinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja se lisää ihmisen jaksamista sekä miellekyyttä omaan elämään. (OP, 2025.)

Korkeakouluopiskelijoille sosiaalinen hyvinvointi on merkittävä voimavara, joka auttaa jaksamaan opintojen vaatimusten ja paineiden keskellä. Kun opiskelija kokee kuuluvansa yhteisöön, saa vertaistukea ja voi olla oma itsensä, opiskelu muuttuu mukavammaksi ja motivaatio opiskelua kohtaan vahvistuu. Myönteiset kokemukset esimerkiksi ryhmätöistä, opiskelijatapahtumista vahvistavat opiskelijoiden identiteettiä ja auttavat rakentamaan itseluottamusta. Sosiaaliset suhteet toimivat tärkeänä suojatekijänä opiskelupaineiden keskellä. Ystävien ja luokkalaisten kanssa jaetut kokemukset voivat lieventää stressiä, lisätä voimavaroja ja tukea psyykkistä jaksamista.

Meillä molemmilla on ollut ja on edelleen kolmannen opiskeluvuoden alussa paineita ryhmään kuulumisesta, uusien suhteiden luomisesta ja vuorovaikutustilanteista. Opintoihimme on kuulunut paljon ryhmäytymistä, mutta niiden väkinäisyyden vuoksi se on tuntunut vaivaannuttavalta. Tämän vuoksi ne eivät ole omalla kohdallamme synnyttäneet uusia suhteita. Vaikka koulun ryhmäytyminen tuntui aluksi väkinäiseltä, olemme siitä huolimatta saaneet luotua kaverisuhteita, joissa voimme olla aidosti omia itsejämme. Meidän ei tarvitse esittää olevamme jotain muuta kuin olemme, ja tämä on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vapaa-ajalla tuemme sosiaalista hyvinvointiamme pysymällä aktiivisesti yhteyksissä perheeseen ja kavereihin sekä annamme tukea sitä tarvitseville. Tämä luo ympäristön vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Lisäksi teemme vapaaehtoistyötä sekä käymme töissä koulun ohella, nämä luovat tilanteita sosiaaliselle kanssakäymiselle. Näissä paikoissa koulun lisäksi koemme olevamme osa yhteisöä.  Soteekissa suoritettava moniammatillinen harjoittelu tarjoaa jälleen mahdollisuuksia luoda uusia suhteita ja antaa mahdollisuuden kasvattaa sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi tämän myötä osaamme toimia monialaisessa ja monikulttuurisessa tiimissä.

Olemme huomanneet, että sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen voi opiskelijana olla välillä haastavaa. Meillä on usein vain vähän lähiopetustunteja koululla, ja suuri osa opetus toimii itsenäisenä opiskeluna ja etäopetuksena. Tämä vähentää kohtaamisia ja kaventaa mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, joka voi aiheuttaa yksinäisyyden tunteita.

Korkeakoulut voisivat tukea sosiaalista hyvinvointia järjestelmällä enemmän lähiopetuspäiviä, sillä säännöllinen läsnäolo kampukselle lisää kohtaamisia. Lähiopetus tuo myös arkeen rytmiä ja auttaa ylläpitämään opiskelumotivaatiota.  Opetuksessa voitaisiin hyödyntää vielä enemmän ryhmätöitä. Ryhmätyöt tarjoavat tilaisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja, rakentaa luottamusta ja oppia tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.  

Pipsa Kivi & Ida Mäki

Sosionomiopiskelijat

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lähteet: Op- media, 2.7.2025,  https://www.op-media.fi/op-hame/sosiaalinen-hyvinvointi-ja-suorituskyky–yhdessa-kohti-parempaa-arkea/

Julkaistu

Hyvää Yrittäjän päivää!

5. syyskuuta vietetään jälleen Yrittäjän päivää. Kyseistä päivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien. Päivän takana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjätoimintaa ja edistää yrittäjyyden arvostamista. Vuoden 2025 Yrittäjän päivän järjestäjänä toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Päivän teemana on nuoret ja kasvu; miten Suomen talous saadaan yrittäjyydellä kasvuun ja miten nuoret kasvavat yrittäjiksi.

Suomen lamakauden jälkeen, vuosina 1995–1996 helsinkiläisessä yrittäjäjärjestössä pohdittiin, miten yrittäjyyden arvostamista saataisiin lisättyä ja sen toimintaedellytyksiä parannettua. Tämän johdosta päätettiin, että Yrittäjän päivää vietettäisiin vuosittain. Päivää toivottiin myös viralliseksi liputuspäiväksi, mutta vielä se ei ole toteutunut. Vuoden 2006 yrittäjän päivänä paljastettiin Eva Löfdalin suunnittelema yrittäjäveistos, joka sijaitsee Narinkkatorilla. Patsashankkeen suojelijana toimi silloinen pääministeri Matti Vanhanen.

Eva Löfdahl: Yrittäjäveistos, 2006. © Kuva: HAM Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis

Halusimme tuoda esille kyseisen päivämäärän, sillä se liittyy olennaisesti Soteekin Moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun. Soteekki mallintaa yritystoimintaa ja opiskelijat toimivat harjoittelunsa ajan palvelukeskuksen pyörittäjinä muun muassa tuottaen palveluita.

Soteekki ei pyri kilpailemaan alueen muiden hyvinvointipalveluiden kanssa, vaan pyrkii toimimaan sellaisilla sektoreilla, jossa palvelutarjonta ei vastaa kysyntää tai palvelua ei ole tarjolla riittävästi tai lainkaan. Harjoittelua tekevät opiskelijat ovat päävastuussa palveluiden suunnitteluista ja toteutuksista, esihenkilötehtävistä ja muista yrittäjyyteen kuuluvista tehtävistä, tietysti palveluohjaajien tuella ja avulla. Soteekki ei voi siis toimia ilman meitä opiskelijoita, eli yrittäjiä.

Harjoittelu on varmasti monelle ensikosketus yrittäjyyden maailmaan ja auttaa vahvistamaan käsitystä siitä, mitä yrittäjyystoiminta voi esimerkiksi olla. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyystoiminta poikkeaa muusta yrittäjyystoiminnasta, joten vaikka Soteekkilaisella olisi ennen tätä harjoittelua kokemusta jonkin toisen alan yrittäjätoiminnasta, tulee vastaan varmasti myös paljon uutta.

Nykyään Suomessa yrittäjyys voi olla erityisen haastavaa tämänhetkisen taloustilanteen aikana. Yrittäjyys vaatii muutenkin paljon vastuuta, aikaa, uhrauksia, sekä ponnisteluja. Siksi onkin tärkeää, että muistamme juhlistaa yrittäjyyttä ja tukea suomalaista yrittäjätoimintaa. 

TAPAHTUMAT SATAKUNNASSA

Porin Yrittäjät järjestävät Yrittäjän päivän markkinat asiantuntijakeskus BePopin ostoskäytävällä 5.9. 12–15. Yrittäjillä on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan potentiaalisille asiakkaille

Yrittäjänpäivän brunssi Raumalla 5.9.2025 klo 8–10.

Yrittäjän päivän sadonkorjuubileet perjantaina 5.9. klo 19 Nakkilan Verstaalla

Ilta on tarkoitettu kaikille Satakunnan Yrittäjien jäsenille ja yhteistyökumppaneille aveceineen.

Huittinen – Yritysaamukahvit Wanhalla WPK:lla

Lähteet:

Yrittäjän Päivän tapahtumat Satakunnassa 5.9.
Yrittäjän päivä
Home
Yrittäjän päivän historia

Julkaistu

INTROVERTTINA SOTEEKISSA

Tähän heti kärkeen haluan kertoa, ja muistuttaa, että seuraava teksti on kirjoittajan oma, henkilökohtainen kokemus asiasta. Meitä introvertteja on juuri niin monta erilaista, kuin on ihmisiäkin, ja koemme asiat jokainen omalla tavallamme. Eli kokemustani ei missään nimessä voi yleistää, että juuri näin kaikki introvertit kokisivat harjoittelunsa Soteekissa. Tätä tekstiä aloittaessani on kaksi viikkoa kulunut viiden viikon harjoittelusta. Olen havainnut, että omaa kokemustani ja olemistani täällä Soteekissa virittää vahvasti toinenkin piirre itsessäni, ja se on erityisherkkyys.

Mitä on introverttius? Kenties introverttiuden olennaisin piirre on se, että olemme sisäänpäin kääntyneitä, eli energia suuntautuu ajatteluun oman pään sisällä, asioiden pohdiskeluun ja käsittelyyn, kun taas ekstrovertillä energia suuntautuu ulospäin, eli sosiaalisuuteen ja toimintaan. Introvertin sisäinen maailma on vahva, ja se voi olla hyvinkin ”värikäs”, ja introvertti viihtyy erityisen hyvin tässä omassa sisäisessä maailmassaan. Halu pohtia, tarkkailla, ja harkita, on hyvin pitkälti koko ajan läsnä introvertin ajatuksissa.

Vaikka introvertti on siis sisäänpäin kääntynyt, tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten parissa, introvertti voi olla hyvinkin sosiaalinen ja puhelias. Ja esimerkiksi itselläni on sitten kuitenkin introversiosta huolimatta kyky olla esillä, ja ”esittää”. Tällä tarkoitan esimerkiksi työtäni ryhmäliikunnan ohjaajana. Se onkin tavallaan rooli, mihin astun, vaikka käsi sydämellä voin vakuuttaa, että olen ihan oma itseni ohjaajana. Jonkinlainen ekstrovertti minustakin kuoriutuu ohjatessa liikuntaa. Siinä on monta sellaista elementtiä, jotka saavat ns. syttymään, kuten musiikki, keholla tekeminen, ja se, että liikkujat ylittävät itsensä. Ryhmäliikuntaa ohjatessa tavallaan minulla itselläni on langat käsissäni, mistä tulee itselleni varmuus tekemiseen ja sosiaaliseen minuuteen. Voin puhua juuri niin paljon, kuin puhututtaa, tai pitää hiljaisempiakin hetkiä. Toki itselläni on myös ryhmiä, joissa asiakkaat ns. heittävät huulta, ja keskustelevat kanssani, mutta ne ovat minulle tutussa ympäristössä, ja he ovat minulle tuttuja ihmisiä, niin koen sen siinä mielessä hyvinkin positiivisena asiana. On kivaakin heittää vitsiä heidän kanssaan ja jutustella.

Toiminta Soteekissa on hyvin paljon ryhmä- ja parityöskentelyä. Itselleni on aivan valtavan kuormittavaa ja kuluttavaa olla koko ajan ryhmässä ja olla sosiaalinen. Tämä blogikirjoitus yhtenä tehtävänä valikoituikin itselleni juuri siitä syystä, että tätä voi tehdä yksin. 😊Palveluita suunniteltaessa olen todella mukavuusalueeni ulkopuolella. Palvelut pitävät sisällään mm. pelejä, leikkejä ja erilaista toimintaa. Koen olevani todella huono suunnittelemaan juuri näitä aktiviteetteja, koska itselleni on vaikea edes ajatella, että joku oikeasti nauttii peleistä ja leikeistä. 😊Introverttina esim. lapsena, olen itse ollut se, joka sivusta seuraa toimintaa. Toki, tässäkin taas, poikkeuksiakin tekemisestäni löytyy. Olen esim. ollut koukussa korttipeliin, jota perheen kanssa pelattiin. Tai vaikkapa lapsena kivointa välitunnilla oli pelata Kahden tulen välissä luokkakavereiden kanssa. Sosiaalista toimintaa siis, mutta taas kerran, tuttujen ihmisten kanssa nautin olla ja tehdä.

Palveluiden suunnitteluun käytettävä aika täällä Soteekissa on rajallista ja kaiken täytyy tapahtua suht vikkelään, kun suunnittelupalaveri on saatu sovittua. Itse kuitenkin tarvitsisin aikaa sisäistää ja tutustua palveluun/asiakkaaseen, johon olen menossa sekä rauhaa keskittymiseen. Tässä nousee pintaan myös erityisherkkyyspiirteeni, jolloin kaikki aistit voivat olla ylivirittyneitä ja ”tuntosarvet” ovat koko ajan pystyssä. Jos tilassa on paljon vaikkapa erilaista äänenlähdettä, oma toimintani melkeinpä loppuu siihen, koska virikkeitä on liikaa, enkä pysty keskittymään.

Palveluista Kamupalvelussa viihdyn eniten. Koska saa keskittyä yhteen ihmiseen, ja hänen tarpeisiinsa ja hänen kuuntelemiseensa. Läsnäolo ja rauhallisuus ovatkin tyypillisiä introvertin vahvuuksia. Pääosin onnekseni ikäihmiset, joiden luo olen saanut Kamupalvelussa mennä tuottamaan palvelua, ovatkin enimmäkseen halunneet keskusteluseuraa. Näin fysioterapeuttiopiskelijana tosi mielelläni ohjaan jumppaa, tai kuten ikäihmiset sitä kutsuvat: voimistelua, mutta pelit, leikit ja askarteluohjaus ovat sieltä toisesta ääripäästä. Kokemuksia nekin, ja esim. piirtely ja saksilla leikkaaminen ja se, kuinka ne onnistuvat, kertovat asiakkaan hienomotorisista taidoista paljonkin.

Kaikki sosiaaliset tilanteet eivät kuluta samalla tavalla introverttia. Omalla kohdallani uudet ihmiset, ja uusi ympäristö ovat sellaisia, joihin kuluu aikaa tottua, ja ne koen kuormittavana. Vinkkinä tuleville introverteille Soteekissa, kannattaa avoimesti kysyä ryhmän jäseniltä, voisiko esim. suunnittelua tehdä jossakin rauhallisemmassa ympäristössä. Soteekin toimisto on paikoitellen rauhaton. Ääntä maailmaan toki mahtuu, en minä sillä, mutta kaikille se ei ole se optimaalisin työskentelyalue.

Jos olen täysin rehellinen teille lukijoille ja myös itselleni, mikä on varmasti toivottavaakin, ensimmäisinä päivinäni Soteekissa ajattelin, että tästä tulee pitkät viisi viikkoa ja, että Soteekki on introvertin painajainen. 😊 Painajainen siinä mielessä, että ryhmätyöskentely aloitetaan heti, tutustuminen toisiin tapahtuu sitten siinä sivussa. Aluksi tuntui siltä, että päivässä ei ole tarpeeksi tunteja, jotta ehtisin palautua seuraavaa päivää varten. Toisaalta se, että tuntee itsensä, ja tuntee omat rajansa, ja sen, että tämä introversio on vain yksi piirre itsessäni, mikä ei kuitenkaan määritä kokonaan itseäni, auttaa tässäkin tilanteessa.

Introvertit usein haluavat ajatella asioita monelta eri kantilta ja loppuun asti, kunnes toimivat. Soteekissa tilanteet voivat muuttua nopeastikin, koska tilanteisiin vaikuttavat monet eri asiat. Onneksi usein myös itsellämme on Soteekissa sananvaltaa, ja toiveita ainakin yritetään ottaa tasapuolisesti huomioon. Ensireaktioni tällaisissa muuttuvissa tilanteissa voi olla negatiivissävytteinen, mutta kunhan saan aikaa sulatella, mieltäni rauhoittaa usein asennoituminen, että yleensä asioilla on tapana järjestyä. Tavalla tai toisella.

Tätä blogikirjoitusta tehdessä mietin introverttiutta, ja sitä, että vaikka onkin hyvä ymmärtää itseänsä, ja tunnistaa omia piirteitä ja temperamenttiaan, ei välttämättä ole hyvä asia ainakaan omalla kohdallani se, että lokeroisin itseni pelkästään sinne introverttilokeroon. Tiedän, että se on osa minua, mutta jos alan liian hanakasti lokeroimaan itseäni, ja suljen muut piirteet tavallaan kauemmas, niin kahlitsisin itseni sinne lokeroon. Ja sehän ei ole tarkoitus, vaan se, että elää omannäköistä elämää, piirteineen kaikkineen.

Heli Saine

Fysioterapeuttiopiskelija

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lähteet:

https://www.hyvanmielentalo.fi/blogi/introvertin-elamaa-mita-introverttius-on.html

Kuvat:

https://www.pexels.com/fi-fi

Julkaistu

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäisyyspäivää juhlitaan vuosittain 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on pyhäpäivä, jota vietetään valtakunnallisesti palkallisena vapaapäivänä. Tänä vuonna 2024 itsenäinen Suomi täyttää 107 vuotta!

Soteekkilaisten itsenäisyyspäivä

Kysyimme myös Soteekissa tällä hetkellä harjoittelussa olevilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan itsenäisyyspäivästä. Monet opiskelijat ajattelevat itsenäisyyspäivän olevan tärkeä päivä vuodessa, ehkä jopa merkittävin. Useat opiskelijat pohtivat, että mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä enemmän osaa itsenäisyyspäivää arvostaa. Itsenäisyyspäivä merkitsee Soteekin opiskelijoille suomalaisuutta, hyvää ruokaa sekä yhtenäisyyttä. Monet myös mainitsivat olevansa kiitollisia sotaveteraaneille ja lotille sekä ajattelevansa heitä erityisesti itsenäisyyspäivänä.

Entä miten Soteekin opiskelijat viettävät itsenäisyyspäivää ja millaisia perinteitä heillä on? Yleisimmät perinteet opiskelijoiden keskuudessa olivat Tuntemattoman sotilaan sekä Linnan juhlien katsominen. Monet leipovat vuoden ensimmäiset piparit sekä käyvät viemässä läheisten haudoille kukkia. Itsenäisyyspäivän vietto tapahtuu monella perheen ja ystävien kesken. Osalla opiskelijoista ei kuitenkaan ole ihmeellisiä suunnitelmia eikä itsenäisyyspäivä ole kaikille erityinen päivä.

Kurkkaa alta, miten Satakunnassa juhlitaan itsenäisyyspäivää!

Lisätietoa tapahtumista:

  • 6.12.2024 Raumalla itsenäisyyspäivän suunnistus, Kolla, Kylmäkorventie 230- Rauma

https://www.satakunnansuunnistus.fi/?event=itsenaisyyspaivan-suunnistus

  • 6.12.2024 klo 13.00-14.30 Porin kaupungin itsenäisyyspäivän juhla, Promenadisali, Yrjönkatu 17, Pori

https://tapahtumat.pori.fi/fi/tapahtumat/porin-kaupungin-itsenaisyyspaivan-juhla-2024-12-06

  • 5.12.2024 klo 18.00 Isänmaallinen konsertti, Keski-Porin kirkko, Hallituskatu 1A, Pori

https://pml.fi/tapahtumat/2024/isanmaallinen-konsertti-2024

  • 6.12.2024 klo 16.00-0.00 Itsenäsisyyspäivän konsertti, Risto Ryti- Sali, Risto Rytin katu 70, Huittinen

https://www.huittinen.fi/matkailu/huittisissa_tapahtuu?entryid_3891=3045&seq_3891

  • 6.12.2024 klo 12.30-13.30 Pohjantähden alla- konsertti, Nakkilan kirkko, Kirkkokatu 4, Nakkila

https://nakkila.fi/events/petri-laaksonen-taalla-pohjantahden-alla-konsertti-nakkilan-kirkossa-klo-12-3

  • 6.12.2024 klo 15.00-16.00 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, Kokemäen kirkko, Tulkkilantie 21 32800

https://kokemaki.fi/tapahtumakalenteri/lista