Tekijä: Soteekki Opiskelijat

Julkaistu

Onni kasvaa yhteisössä

6–12. lokakuuta 2025 vietetään Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla ”Onni kasvaa yhteisössä”. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin vielä sosionomiopintoihin lähteneenä ikäihmiset ovat aina itselle lähelle sydäntä. Yli 70-vuotiaiden ikäluokat ovat pitkälti eläneet elämäänsä yhteisöissä, missä kanssakäyminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. Tämä on korostunut maatalousvaltaisissa ympäristöissä, missä useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan malli ja yhteisöt sen sisällä kuitenkin muuttuvat. Ikääntyessä ihmisen sosiaalinen verkosto tyypillisesti pienenee. Ensin vanhemmat ikäpolvet poistuvat lähipiiristä, minkä jälkeen oma ikäluokkakin alkaa vähetä. Mahdollisen jälkipolven merkitys korostuu. Tällöin kokemus omasta yhteisöstä, mihin voi kokea luontevasti kuuluvansa, vähintäänkin kapenee. Yhteisön merkitys ei kuitenkaan korostu ainoastaan ihmisen viimeisten elinvuosien aikana.

Myös nuorempien ikäpolvien luontainen tarve kuulua johonkin yhteisöön on merkittävä. Toisille sitä voi edustaa enemmän sähköisen maailman tarjoama yhteisö, mutta moni kaipaa ympärilleen fyysisesti tunnistettavaa ”perinteisempää” verkostoa. Olennaista on tuntemus siitä, että on yhteisö, joka on aina tarvittaessa lähellä. Tässä vaiheessa itsellä on takana runsas viikko Palvelukeskus Soteekin harjoittelusta. Omasta tutusta tutkintoryhmästä hyppääminen itsenäistä yrittäjyyttä painottavaan väliaikaiseen työyhteisöön voi olla jollekin aluksi shokki. Asiat ovat kuitenkin itsellä jo alkaneet paremmin selkiytyä ja palvelun tarjoamat erilaiset mahdollisuudet avautuvat enemmän. Osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulu kuvastaakin meille erilaisten yhteisöjen kokonaisuutta. Suomenkielisten tutkintojen päiväopiskelijat ovat ehkä lähtökohtaisesti homogeenisin ryhmä, mitä tulee ryhmien keski-ikään ja kulttuuritaustoihin. Monimuoto-opinnot sekä avoimen amk:n muut erilaiset opintorytmit mahdollistavat työn ohessa opiskelun monelle sellaiselle, joille päiväopinnot asettaisivat enemmän taloudellisia ja aikataulullisia paineita. Aivan oman lukunsa yhteisöjen keskellä muodostavat kansainväliset opiskelijat. SAMK ilmoittaa oppilaitoksessaan opiskelevan vuosittain yli 1000 nimenomaan kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Esim. suositut turismi- ja hoitotyön opinnot houkuttelevat tulijoita erityisesti Aasian maista. Viime vuosien taloudellinen kehitys Suomessa ei välttämättä annan kuvaa, missä kaikille halukkaille voisi helposti löytyä paikka työelämässä. Toisaalta taloussuhdanteet muuttuvat aika ajoin, ja esim. hoitoala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä.  SAMKin tehtävä on kouluttaa heidät osaaviksi oman alansa ammattilaisiksi. Kielitaito on usein tulijoiden suurin haaste, missä niin jokaisella yksilöllä kuin ympäröivällä yhteisölläkin on oma vastuunsa. Yksilön pitää panostaa kielen harjoitteluun riittävästi ja haastaa itseään sen päivittäisessä käytössä. Toisaalta myös yhteisöllä, mikä on uusille tulijoille aluksi täysin vieras, on oma korvaamaton roolinsa. Kun uusi yhteisö antaa tervetulleen vaikutelman, voi motivaatio ja usko itselle täysin vieraan kielen oppimiseen kasvaa. Dualingon kaltaiset aplikaatiot eivät tässä edusta sitä ”tervetulleeksi toivottavaa yhteisöä”, vaikka antavatkin ehkä pieniä apuja kielen joissain osa-alueissa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa kummasti mahdollisuuksien siltoja ihmisten välille eri suuntiin. Itse Suomen Punaisen Ristin monikulttuurityön vapaaehtoisena toimiessani mm. suomen kielen opiskelun ohjauksessa ulkomaalaisille, on ilokseen saanut huomata, että monilla SAMKin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on varsinkin opintojen alkuvaiheessa intoa kielen oppimiseen. Partitiivin, KPT-sääntöjen ym. kieliopillisten tekijöiden liika painotus voi puolestaan pelästyttää joitain tulijoita. Kielen arkikäyttö, myös virheitä tehden, tuo helpommin opiskelijoita lähemmäksi suomalaista yhteisöä. Kyse ei ole siitä, että koulutusympäristö välttämättä painottaisi näitä liikaa, vaan miten ymmärrämme yhdessä luontevimman tavan käyttää arkikieltä. Kukaan ei pure, vaikka ääntäisitkin sanan väärin. Ei edes syntyperäinen porilainen.

Usein negatiivissävytteisesti uutisoitavassa maailmantilanteessa voi syntyä vaikutelma, missä eri yhteisöjen nähdään olevan aina liian etäällä toisistaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin tarkastella tilanteita omin silmin niiden yhteisöjen kautta, mihin itsellä on mahdollisuus syventyä. Ja aina voi syventää tuntemustaan myös lisää toisista, aluksi itselleen ehkä vieraammista yhteisöistä.  Kulttuurienvälinen oppiminen on varsin suositeltava kokemus. Yhteisön kaksisuuntainen merkitys toimii niin, että molemmilla osapuolilla, suomalaisilla ja uusilla tulijoilla, on aina jaettavaa toisilleen jokapäiväisessä arjessa. Me emme loppujen lopuksi ole lainkaan niin erilaisia, kuin helposti voi uskoa. Annetaan toisillemme mahdollisuus ja luotetaan valoisaan yhteiseen tulevaisuuteen. Onni kasvaa yhteisössä.

Petteri Ramstedt

Julkaistu

Hyvinvoinnista huolehtiminen

Opiskelijan arki voi herkästi muuttua kuormittavaksi. Monta päällekkäistä kurssia, tenttejä, päntättäviä kurssikirjoja, esseitä, sekä deadlineja. Jaksamisen kannalta on siis tärkeää, että huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, sekä kehon ja mielen palautumisesta. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Asia, mikä toisesta on lähtökohtaisesti stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa.

On tärkeää erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi. Aiemmin stressi on nähty enimmäkseen kuormittavana, eli kielteisenä distressinä. Kun stressiä on tutkittu enemmän voimavarojen näkökulmasta, sillä havaittiin olevan hyödyllinen tehtävä; tukea haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa sekä arjessa selviytymisessä. Tämä niin kutsuttu eustressi kannustaa ihmistä yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta. Tässä siis muutamia varteenotettavia vinkkejä hyvinvoinnin tukemiseen!

Uni

Riittävä ja laadukas uni on tärkeää, jotta elimistö palautuu rasituksesta, hermosto tasapainottuu sekä vastustuskyky vahvistuu. Ihmiset tarvitsevat noin 7–9 tuntia laadukasta unta joka yö. Unessa aivot lajittelevat tietoa edellisten päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unta ja unen laatia voi itse yrittää parantaa huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla ilta rutiineilla, sekä käsittelemällä huolet ennen nukkumaan menoa. Myös rentoutumistaidot tukevat hyvää ja syvää unta. Jos noudatat jo näitä vinkkejä ja kärsit unen ja nukahtamisen vaikeuksista, kannattaa asiakasta keskustella ammattilaisen kanssa. Uniongelmat ovat tavallisia ja suurin osa ihmisistä kohtaa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Ongelmien pitkittyessä ne voivat kuitenkin haitata elämänlaatua, joten asiaan kannattaa puuttua ajoissa.

Liikunta

Henkisen palautumisen ja stressin lievittämisen kannalta myös fyysisellä aktiivisuudella on suuri rooli. Liikunta vapauttaa endorfiineja, eli hormoneja, jotka piristävät mielialaa ja vähentävät stressiä. Säännöllinen liikunta voi myös parantaa unen laatua. Liikunnan ei ole myöskään pakko olla mitään hikiliikuntaa, vaan myös kevyt kävelylenkki tai tanssiminen ajavat saman asian. Liikkuminen luonnossa on monille mieluisa tapa rentoutua. Onkin tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta itse nauttii. Kun oma liikuntamuoto on itselle mielekäs, liikkeelle lähdöstä on helpompi kehittää säännöllinen rutiini. Myönteiset ja iloa tuovat liikuntakokemukset auttavat motivaation ylläpitämistä. Kehon huoltoon kuuluu paitsi liikunta, myös venyttely sekä lihasten lämmittäminen ennen liikuntaa. Kehoa huoltavat myös asentojen vaihtelu päivän mittaan sekä itselle sopiva taukojumppa. Myös saunominen, hieronta ja muut kehoterapiat palauttavat ja rentouttavat kehoa.

Ravitsemus

Ruoan laadulla ja määrällä on tärkeä osa ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena. Hyvinvointia tukeva ruoka on maukasta, monipuolista ja ravitsevaa. Ravitsemustieteilijä Anu Ruusunen on tutkinut väitöskirjassaan Depression – An Epidemiological Study (Itä-Suomen yliopisto 2013) miten ravinto vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi, että ruuan ja mielenterveyden välillä on yhteys. Muun muassa kasvikset, jotka sisältävät folaattia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, vahvistavat mielen hyvinvointia. Itselle sopiva ruokavalio voi vaatia kärsivällisyyttä. Esimerkiksi allergiat ja herkkyysreaktiot kuormittavat mieltä, ja niistä kärsivät joutuvat huomioimaan yksittäisetkin ravintoaineet, jotta löytävät itselleen sopivan ruokavalion. Toimiva ruokasuhde sisältää paitsi hyvinvointia vahvistavia jokapäiväisiä valintoja, myös sallivuutta, ruoasta nauttimista sekä syömistä ilman syyllisyyttä. Ruoka on myös nautinnon lähde ja siitä nauttiminen on osa hyvinvointia.

Ajanhallinta

Mikäli stressin taustasyynä on juuri opintojen kuormittavuus, on syytä myös keskittyä konkreettisin toimiin, joilla voit vähentää stressitekijöitä. Jos opinnot tuntuvat kaatuvan päälle, on hyvä idea olla yhteydessä esimerkiksi ohjaavaan opettajaan. Voit sopia esimerkiksi lisäajan saamisesta tehtävien suorittamiseen tai apua opintojen järkevään aikatauluttamiseen. Asioiden jättäminen viime tippaan on kuormittavaa ja aiheuttaa helposti kierteen, josta on hankala päästä pois. Olet niin stressaantunut, että et saa mitään aikaan, mikä taas pahentaa stressiäsi. On siis hyvä tarttua härkää sarvista, kun tiedostaa stressin lähteen. Voit myös löytää apua ajanhallintaan verkosta, esimerkiksi Mielenterveystalo.fi -nettisivuilta. Joitakin auttavat myös fyysiset ja digitaaliset kalenterit ja asioiden listaaminen prioriteettijärjestykseen.

Musiikki

Monille musiikki on toimiva tapa rentoutua. Rauhallinen musiikki voi auttaa rentoutumaan tai jopa nukahtamaan, mutta myös minkä tahansa muun tyyppinen itselle mieluisa musiikki on hyväksi. Jotkut rentoutuvat soittamalla itse jotain instrumenttia ja jotkut nauttivat vain kuuntelemisesta. Musiikkia hyödynnetäänkin myös kuntoutus- ja terapiakäytössä. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.

Mindfullness ja meditaatio

Mindfullness-menetelmät ja meditaatio sopivat toisille parhaiten. Ne rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään nykyhetkeen. Ne voivat myös parantaa itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan stressin lähteet. Harjoituksia voit löytää mm. YouTubesta tai Mieli Ry:n sivuilta. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/.

Meditaatio toimii samalla tavalla, ja siihenkin löytyy ohjausvideoita ja -nauhoitteita ympäri internettiä. Meditointi madaltaa stressihormoneja ja voi parantaa keskittymiskykyä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näiden tekniikoiden hyvä puoli on se, että niitä voi harjoittaa missä vain ja milloin vain.

On tärkeää muistaa, että kaikki palautumistekniikat eivät sovi kaikille. Tapa, joka sopii jollekin erinomaisesti, ei välttämättä hyödytä toista. Etsi siis itselle toimiva tapa ja mieluinen tekeminen ja muista huolehtia sekä kehon että mielen palautumisesta! Tie kohti hyvinvointia ei ole suorittamista vaan itsestä huolehtimista, kohtuullisuutta, armollisuutta, itsensä arvostamista ja itsemyötätuntoa. Jos kuitenkin arki tuntuu kuormittavalta eivätkä omat voimavarat tunnu riittävän, on hyvä tukeutua ammattilaisen apuun.

LÄHTEET

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset

https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/opiskelu-uupumuksen-ehkaisyn-omahoito-ohjelma/4-opi-ajanhallintaa

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/palauttava-uni/keinoja-parempaan-uneen

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/millainen-ruoka-on-hyvaksi

https://www.elakeliitto.fi/tekemista/musiikki/musiikin-hyvinvointivaikutukset

https://www.duodecimlehti.fi/duo18031

Julkaistu

Kokemuksemme sosiaalisesta hyvinvoinnista korkeakouluopiskelijoina

Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokemusta mieleisistä ja turvallisista ihmissuhteista sekä tunnetta siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon ja voi olla aito, se vahvistaa luottamusta itseensä ja muihin. Sosiaalinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja se lisää ihmisen jaksamista sekä miellekyyttä omaan elämään. (OP, 2025.)

Korkeakouluopiskelijoille sosiaalinen hyvinvointi on merkittävä voimavara, joka auttaa jaksamaan opintojen vaatimusten ja paineiden keskellä. Kun opiskelija kokee kuuluvansa yhteisöön, saa vertaistukea ja voi olla oma itsensä, opiskelu muuttuu mukavammaksi ja motivaatio opiskelua kohtaan vahvistuu. Myönteiset kokemukset esimerkiksi ryhmätöistä, opiskelijatapahtumista vahvistavat opiskelijoiden identiteettiä ja auttavat rakentamaan itseluottamusta. Sosiaaliset suhteet toimivat tärkeänä suojatekijänä opiskelupaineiden keskellä. Ystävien ja luokkalaisten kanssa jaetut kokemukset voivat lieventää stressiä, lisätä voimavaroja ja tukea psyykkistä jaksamista.

Meillä molemmilla on ollut ja on edelleen kolmannen opiskeluvuoden alussa paineita ryhmään kuulumisesta, uusien suhteiden luomisesta ja vuorovaikutustilanteista. Opintoihimme on kuulunut paljon ryhmäytymistä, mutta niiden väkinäisyyden vuoksi se on tuntunut vaivaannuttavalta. Tämän vuoksi ne eivät ole omalla kohdallamme synnyttäneet uusia suhteita. Vaikka koulun ryhmäytyminen tuntui aluksi väkinäiseltä, olemme siitä huolimatta saaneet luotua kaverisuhteita, joissa voimme olla aidosti omia itsejämme. Meidän ei tarvitse esittää olevamme jotain muuta kuin olemme, ja tämä on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Vapaa-ajalla tuemme sosiaalista hyvinvointiamme pysymällä aktiivisesti yhteyksissä perheeseen ja kavereihin sekä annamme tukea sitä tarvitseville. Tämä luo ympäristön vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Lisäksi teemme vapaaehtoistyötä sekä käymme töissä koulun ohella, nämä luovat tilanteita sosiaaliselle kanssakäymiselle. Näissä paikoissa koulun lisäksi koemme olevamme osa yhteisöä.  Soteekissa suoritettava moniammatillinen harjoittelu tarjoaa jälleen mahdollisuuksia luoda uusia suhteita ja antaa mahdollisuuden kasvattaa sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi tämän myötä osaamme toimia monialaisessa ja monikulttuurisessa tiimissä.

Olemme huomanneet, että sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen voi opiskelijana olla välillä haastavaa. Meillä on usein vain vähän lähiopetustunteja koululla, ja suuri osa opetus toimii itsenäisenä opiskeluna ja etäopetuksena. Tämä vähentää kohtaamisia ja kaventaa mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, joka voi aiheuttaa yksinäisyyden tunteita.

Korkeakoulut voisivat tukea sosiaalista hyvinvointia järjestelmällä enemmän lähiopetuspäiviä, sillä säännöllinen läsnäolo kampukselle lisää kohtaamisia. Lähiopetus tuo myös arkeen rytmiä ja auttaa ylläpitämään opiskelumotivaatiota.  Opetuksessa voitaisiin hyödyntää vielä enemmän ryhmätöitä. Ryhmätyöt tarjoavat tilaisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja, rakentaa luottamusta ja oppia tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.  

Pipsa Kivi & Ida Mäki

Sosionomiopiskelijat

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lähteet: Op- media, 2.7.2025,  https://www.op-media.fi/op-hame/sosiaalinen-hyvinvointi-ja-suorituskyky–yhdessa-kohti-parempaa-arkea/

Julkaistu

Hyvää Yrittäjän päivää!

5. syyskuuta vietetään jälleen Yrittäjän päivää. Kyseistä päivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien. Päivän takana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjätoimintaa ja edistää yrittäjyyden arvostamista. Vuoden 2025 Yrittäjän päivän järjestäjänä toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Päivän teemana on nuoret ja kasvu; miten Suomen talous saadaan yrittäjyydellä kasvuun ja miten nuoret kasvavat yrittäjiksi.

Suomen lamakauden jälkeen, vuosina 1995–1996 helsinkiläisessä yrittäjäjärjestössä pohdittiin, miten yrittäjyyden arvostamista saataisiin lisättyä ja sen toimintaedellytyksiä parannettua. Tämän johdosta päätettiin, että Yrittäjän päivää vietettäisiin vuosittain. Päivää toivottiin myös viralliseksi liputuspäiväksi, mutta vielä se ei ole toteutunut. Vuoden 2006 yrittäjän päivänä paljastettiin Eva Löfdalin suunnittelema yrittäjäveistos, joka sijaitsee Narinkkatorilla. Patsashankkeen suojelijana toimi silloinen pääministeri Matti Vanhanen.

Eva Löfdahl: Yrittäjäveistos, 2006. © Kuva: HAM Helsingin taidemuseo / Yehia Eweis

Halusimme tuoda esille kyseisen päivämäärän, sillä se liittyy olennaisesti Soteekin Moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun. Soteekki mallintaa yritystoimintaa ja opiskelijat toimivat harjoittelunsa ajan palvelukeskuksen pyörittäjinä muun muassa tuottaen palveluita.

Soteekki ei pyri kilpailemaan alueen muiden hyvinvointipalveluiden kanssa, vaan pyrkii toimimaan sellaisilla sektoreilla, jossa palvelutarjonta ei vastaa kysyntää tai palvelua ei ole tarjolla riittävästi tai lainkaan. Harjoittelua tekevät opiskelijat ovat päävastuussa palveluiden suunnitteluista ja toteutuksista, esihenkilötehtävistä ja muista yrittäjyyteen kuuluvista tehtävistä, tietysti palveluohjaajien tuella ja avulla. Soteekki ei voi siis toimia ilman meitä opiskelijoita, eli yrittäjiä.

Harjoittelu on varmasti monelle ensikosketus yrittäjyyden maailmaan ja auttaa vahvistamaan käsitystä siitä, mitä yrittäjyystoiminta voi esimerkiksi olla. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyystoiminta poikkeaa muusta yrittäjyystoiminnasta, joten vaikka Soteekkilaisella olisi ennen tätä harjoittelua kokemusta jonkin toisen alan yrittäjätoiminnasta, tulee vastaan varmasti myös paljon uutta.

Nykyään Suomessa yrittäjyys voi olla erityisen haastavaa tämänhetkisen taloustilanteen aikana. Yrittäjyys vaatii muutenkin paljon vastuuta, aikaa, uhrauksia, sekä ponnisteluja. Siksi onkin tärkeää, että muistamme juhlistaa yrittäjyyttä ja tukea suomalaista yrittäjätoimintaa. 

TAPAHTUMAT SATAKUNNASSA

Porin Yrittäjät järjestävät Yrittäjän päivän markkinat asiantuntijakeskus BePopin ostoskäytävällä 5.9. 12–15. Yrittäjillä on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan potentiaalisille asiakkaille

Yrittäjänpäivän brunssi Raumalla 5.9.2025 klo 8–10.

Yrittäjän päivän sadonkorjuubileet perjantaina 5.9. klo 19 Nakkilan Verstaalla

Ilta on tarkoitettu kaikille Satakunnan Yrittäjien jäsenille ja yhteistyökumppaneille aveceineen.

Huittinen – Yritysaamukahvit Wanhalla WPK:lla

Lähteet:

Yrittäjän Päivän tapahtumat Satakunnassa 5.9.
Yrittäjän päivä
Home
Yrittäjän päivän historia

Julkaistu

INTROVERTTINA SOTEEKISSA

Tähän heti kärkeen haluan kertoa, ja muistuttaa, että seuraava teksti on kirjoittajan oma, henkilökohtainen kokemus asiasta. Meitä introvertteja on juuri niin monta erilaista, kuin on ihmisiäkin, ja koemme asiat jokainen omalla tavallamme. Eli kokemustani ei missään nimessä voi yleistää, että juuri näin kaikki introvertit kokisivat harjoittelunsa Soteekissa. Tätä tekstiä aloittaessani on kaksi viikkoa kulunut viiden viikon harjoittelusta. Olen havainnut, että omaa kokemustani ja olemistani täällä Soteekissa virittää vahvasti toinenkin piirre itsessäni, ja se on erityisherkkyys.

Mitä on introverttius? Kenties introverttiuden olennaisin piirre on se, että olemme sisäänpäin kääntyneitä, eli energia suuntautuu ajatteluun oman pään sisällä, asioiden pohdiskeluun ja käsittelyyn, kun taas ekstrovertillä energia suuntautuu ulospäin, eli sosiaalisuuteen ja toimintaan. Introvertin sisäinen maailma on vahva, ja se voi olla hyvinkin ”värikäs”, ja introvertti viihtyy erityisen hyvin tässä omassa sisäisessä maailmassaan. Halu pohtia, tarkkailla, ja harkita, on hyvin pitkälti koko ajan läsnä introvertin ajatuksissa.

Vaikka introvertti on siis sisäänpäin kääntynyt, tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten parissa, introvertti voi olla hyvinkin sosiaalinen ja puhelias. Ja esimerkiksi itselläni on sitten kuitenkin introversiosta huolimatta kyky olla esillä, ja ”esittää”. Tällä tarkoitan esimerkiksi työtäni ryhmäliikunnan ohjaajana. Se onkin tavallaan rooli, mihin astun, vaikka käsi sydämellä voin vakuuttaa, että olen ihan oma itseni ohjaajana. Jonkinlainen ekstrovertti minustakin kuoriutuu ohjatessa liikuntaa. Siinä on monta sellaista elementtiä, jotka saavat ns. syttymään, kuten musiikki, keholla tekeminen, ja se, että liikkujat ylittävät itsensä. Ryhmäliikuntaa ohjatessa tavallaan minulla itselläni on langat käsissäni, mistä tulee itselleni varmuus tekemiseen ja sosiaaliseen minuuteen. Voin puhua juuri niin paljon, kuin puhututtaa, tai pitää hiljaisempiakin hetkiä. Toki itselläni on myös ryhmiä, joissa asiakkaat ns. heittävät huulta, ja keskustelevat kanssani, mutta ne ovat minulle tutussa ympäristössä, ja he ovat minulle tuttuja ihmisiä, niin koen sen siinä mielessä hyvinkin positiivisena asiana. On kivaakin heittää vitsiä heidän kanssaan ja jutustella.

Toiminta Soteekissa on hyvin paljon ryhmä- ja parityöskentelyä. Itselleni on aivan valtavan kuormittavaa ja kuluttavaa olla koko ajan ryhmässä ja olla sosiaalinen. Tämä blogikirjoitus yhtenä tehtävänä valikoituikin itselleni juuri siitä syystä, että tätä voi tehdä yksin. 😊Palveluita suunniteltaessa olen todella mukavuusalueeni ulkopuolella. Palvelut pitävät sisällään mm. pelejä, leikkejä ja erilaista toimintaa. Koen olevani todella huono suunnittelemaan juuri näitä aktiviteetteja, koska itselleni on vaikea edes ajatella, että joku oikeasti nauttii peleistä ja leikeistä. 😊Introverttina esim. lapsena, olen itse ollut se, joka sivusta seuraa toimintaa. Toki, tässäkin taas, poikkeuksiakin tekemisestäni löytyy. Olen esim. ollut koukussa korttipeliin, jota perheen kanssa pelattiin. Tai vaikkapa lapsena kivointa välitunnilla oli pelata Kahden tulen välissä luokkakavereiden kanssa. Sosiaalista toimintaa siis, mutta taas kerran, tuttujen ihmisten kanssa nautin olla ja tehdä.

Palveluiden suunnitteluun käytettävä aika täällä Soteekissa on rajallista ja kaiken täytyy tapahtua suht vikkelään, kun suunnittelupalaveri on saatu sovittua. Itse kuitenkin tarvitsisin aikaa sisäistää ja tutustua palveluun/asiakkaaseen, johon olen menossa sekä rauhaa keskittymiseen. Tässä nousee pintaan myös erityisherkkyyspiirteeni, jolloin kaikki aistit voivat olla ylivirittyneitä ja ”tuntosarvet” ovat koko ajan pystyssä. Jos tilassa on paljon vaikkapa erilaista äänenlähdettä, oma toimintani melkeinpä loppuu siihen, koska virikkeitä on liikaa, enkä pysty keskittymään.

Palveluista Kamupalvelussa viihdyn eniten. Koska saa keskittyä yhteen ihmiseen, ja hänen tarpeisiinsa ja hänen kuuntelemiseensa. Läsnäolo ja rauhallisuus ovatkin tyypillisiä introvertin vahvuuksia. Pääosin onnekseni ikäihmiset, joiden luo olen saanut Kamupalvelussa mennä tuottamaan palvelua, ovatkin enimmäkseen halunneet keskusteluseuraa. Näin fysioterapeuttiopiskelijana tosi mielelläni ohjaan jumppaa, tai kuten ikäihmiset sitä kutsuvat: voimistelua, mutta pelit, leikit ja askarteluohjaus ovat sieltä toisesta ääripäästä. Kokemuksia nekin, ja esim. piirtely ja saksilla leikkaaminen ja se, kuinka ne onnistuvat, kertovat asiakkaan hienomotorisista taidoista paljonkin.

Kaikki sosiaaliset tilanteet eivät kuluta samalla tavalla introverttia. Omalla kohdallani uudet ihmiset, ja uusi ympäristö ovat sellaisia, joihin kuluu aikaa tottua, ja ne koen kuormittavana. Vinkkinä tuleville introverteille Soteekissa, kannattaa avoimesti kysyä ryhmän jäseniltä, voisiko esim. suunnittelua tehdä jossakin rauhallisemmassa ympäristössä. Soteekin toimisto on paikoitellen rauhaton. Ääntä maailmaan toki mahtuu, en minä sillä, mutta kaikille se ei ole se optimaalisin työskentelyalue.

Jos olen täysin rehellinen teille lukijoille ja myös itselleni, mikä on varmasti toivottavaakin, ensimmäisinä päivinäni Soteekissa ajattelin, että tästä tulee pitkät viisi viikkoa ja, että Soteekki on introvertin painajainen. 😊 Painajainen siinä mielessä, että ryhmätyöskentely aloitetaan heti, tutustuminen toisiin tapahtuu sitten siinä sivussa. Aluksi tuntui siltä, että päivässä ei ole tarpeeksi tunteja, jotta ehtisin palautua seuraavaa päivää varten. Toisaalta se, että tuntee itsensä, ja tuntee omat rajansa, ja sen, että tämä introversio on vain yksi piirre itsessäni, mikä ei kuitenkaan määritä kokonaan itseäni, auttaa tässäkin tilanteessa.

Introvertit usein haluavat ajatella asioita monelta eri kantilta ja loppuun asti, kunnes toimivat. Soteekissa tilanteet voivat muuttua nopeastikin, koska tilanteisiin vaikuttavat monet eri asiat. Onneksi usein myös itsellämme on Soteekissa sananvaltaa, ja toiveita ainakin yritetään ottaa tasapuolisesti huomioon. Ensireaktioni tällaisissa muuttuvissa tilanteissa voi olla negatiivissävytteinen, mutta kunhan saan aikaa sulatella, mieltäni rauhoittaa usein asennoituminen, että yleensä asioilla on tapana järjestyä. Tavalla tai toisella.

Tätä blogikirjoitusta tehdessä mietin introverttiutta, ja sitä, että vaikka onkin hyvä ymmärtää itseänsä, ja tunnistaa omia piirteitä ja temperamenttiaan, ei välttämättä ole hyvä asia ainakaan omalla kohdallani se, että lokeroisin itseni pelkästään sinne introverttilokeroon. Tiedän, että se on osa minua, mutta jos alan liian hanakasti lokeroimaan itseäni, ja suljen muut piirteet tavallaan kauemmas, niin kahlitsisin itseni sinne lokeroon. Ja sehän ei ole tarkoitus, vaan se, että elää omannäköistä elämää, piirteineen kaikkineen.

Heli Saine

Fysioterapeuttiopiskelija

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lähteet:

https://www.hyvanmielentalo.fi/blogi/introvertin-elamaa-mita-introverttius-on.html

Kuvat:

https://www.pexels.com/fi-fi

Julkaistu

Suomen itsenäisyyspäivä

Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäisyyspäivää juhlitaan vuosittain 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on pyhäpäivä, jota vietetään valtakunnallisesti palkallisena vapaapäivänä. Tänä vuonna 2024 itsenäinen Suomi täyttää 107 vuotta!

Soteekkilaisten itsenäisyyspäivä

Kysyimme myös Soteekissa tällä hetkellä harjoittelussa olevilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan itsenäisyyspäivästä. Monet opiskelijat ajattelevat itsenäisyyspäivän olevan tärkeä päivä vuodessa, ehkä jopa merkittävin. Useat opiskelijat pohtivat, että mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä enemmän osaa itsenäisyyspäivää arvostaa. Itsenäisyyspäivä merkitsee Soteekin opiskelijoille suomalaisuutta, hyvää ruokaa sekä yhtenäisyyttä. Monet myös mainitsivat olevansa kiitollisia sotaveteraaneille ja lotille sekä ajattelevansa heitä erityisesti itsenäisyyspäivänä.

Entä miten Soteekin opiskelijat viettävät itsenäisyyspäivää ja millaisia perinteitä heillä on? Yleisimmät perinteet opiskelijoiden keskuudessa olivat Tuntemattoman sotilaan sekä Linnan juhlien katsominen. Monet leipovat vuoden ensimmäiset piparit sekä käyvät viemässä läheisten haudoille kukkia. Itsenäisyyspäivän vietto tapahtuu monella perheen ja ystävien kesken. Osalla opiskelijoista ei kuitenkaan ole ihmeellisiä suunnitelmia eikä itsenäisyyspäivä ole kaikille erityinen päivä.

Kurkkaa alta, miten Satakunnassa juhlitaan itsenäisyyspäivää!

Lisätietoa tapahtumista:

  • 6.12.2024 Raumalla itsenäisyyspäivän suunnistus, Kolla, Kylmäkorventie 230- Rauma

https://www.satakunnansuunnistus.fi/?event=itsenaisyyspaivan-suunnistus

  • 6.12.2024 klo 13.00-14.30 Porin kaupungin itsenäisyyspäivän juhla, Promenadisali, Yrjönkatu 17, Pori

https://tapahtumat.pori.fi/fi/tapahtumat/porin-kaupungin-itsenaisyyspaivan-juhla-2024-12-06

  • 5.12.2024 klo 18.00 Isänmaallinen konsertti, Keski-Porin kirkko, Hallituskatu 1A, Pori

https://pml.fi/tapahtumat/2024/isanmaallinen-konsertti-2024

  • 6.12.2024 klo 16.00-0.00 Itsenäsisyyspäivän konsertti, Risto Ryti- Sali, Risto Rytin katu 70, Huittinen

https://www.huittinen.fi/matkailu/huittisissa_tapahtuu?entryid_3891=3045&seq_3891

  • 6.12.2024 klo 12.30-13.30 Pohjantähden alla- konsertti, Nakkilan kirkko, Kirkkokatu 4, Nakkila

https://nakkila.fi/events/petri-laaksonen-taalla-pohjantahden-alla-konsertti-nakkilan-kirkossa-klo-12-3

  • 6.12.2024 klo 15.00-16.00 Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, Kokemäen kirkko, Tulkkilantie 21 32800

https://kokemaki.fi/tapahtumakalenteri/lista

Julkaistu

MITÄ TAPAHTUU SAMK:IN MYSTEERIHUONEESSA?

MIKÄ ON PELISELLI?

Olemme molemmat toisen vuoden opiskelijoita sosiaalialan ja fysioterapian tutkinto-ohjelmista, mutta ennen Soteekki-harkkaa tila ei ollut meille tullut tutuksi syystä tai toisesta. Kysymys on siis meillekin lähihistoriasta tuttu. Peliselli on lähtökohtaisesti RoboAI tutkimuskeskuksen toimintaa, eikä se aikaisemmin ole ollut näkyvä osa opintojamme. Onneksi nyt Soteekissa pääsimme tutustumaan Peliselliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen hieman harmittaa, ettemme ole kuulleet tästä aiemmin. Olipa jopa tubettaja Roni Back ollut paikalla Pelisellin avajaisjuhlissa

No mikä Peliselli sitten on? Tässä suora lainaus SAMK:in sivuilta ”Peliselli on luovaan työskentelyyn suunniteltu muunneltava tila, jossa yhdistyy monen toimialan osaaminen. Ympäristö tarjoaa teknologiat sisällöntuotantoon, hyötypelien kehittämiseen, testaamiseen ja pelaamiseen. Pelisellissä voidaan tuottaa myös moniaistillisia elämyksiä, virtuaalimatkoja ja palveluprototyyppejä aktivointi- tai rentoutustarkoituksiin sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tueksi. Laboratorio toimii myös linkkinä muihin kehittämisympäristöihin ja tutkinto-ohjelmiin. Pelisellin kautta on mahdollista saada kontakteja, tukea ja ideoita teknologian ja uusien tapojen kokeilemiseen, testaamiseen ja soveltamiseen omalle toimialalle.”  (Samk, n.d.)

Pelisellin avulla monialaisuutta voidaan hyödyntää vielä laajemmin ottamalla mukaan myös teknologian osaajat. Näimme, miten sote-alaan liittyvät ideat toteutuvat ja heräävät henkiin insinöörien käsissä. Luovia ideoita voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi asiakkailta, mitä voidaan lähteä työstämään monialaisesti. Esimerkiksi yksi asiakasryhmä halusi tehdä mielikuvamatkan Kreikkaan. Pelisellissä aiotaan tällainen matka järjestää heille, joille matka ei olisi muuten mahdollinen. Pelisellissä voi järjestää moneen eri tarkoitukseen tapahtumia eri ikäryhmille. Tapahtumia voi järjestää myös koulun sisällä, niin että opiskelijat voivat hyödyntää sitä opiskelussaan. Pelisellin tilaa voidaan muokata monin eri tavoin, kuten säätelemällä tilan valaistusta ja tilan keskellä olevaa suurta maisemaikkunaa. Valaistukset ja kuvat voidaan asettaa yhteensopiviksi, jonka avulla saadaan yhtenäisempi tunnelma. Esimerkiksi maisemaikkunaan voidaan laittaa halloween tai jouluteemainen kuva, jota voidaan hyödyntää teemajuhlissa ja tapahtumissa.

Kuvassa halloween juhlat ja maisemaikkunat valaistuksineen.

ANNAN JA IINAN TOP PICKS PELISELLISSÄ

Olemme molemmat päässeet tutustumaan Peliselliin sekä asiakkaan että palveluntuottajan roolissa. Pelisellissä on useita toiminallisia osioita, joita hyödynsimme meidän järjestämässä ohjauksessa koskien Pelisellin toimintoja. Peliselli on mitä mainioin tila rentoutumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Pelisellistä löytyy aistinurkka, aistiluola sekä monia rentoutumiseen sopivia välineitä. Aistivälineet, miten ihana lisä rentoutumishetkeen. Miltä kuulostaisi uppoutua välineiden ihmeellisen maailmaan? Entä sitten tärisevä tyyny, joka rauhoittaa hetkeen ja vie ajatukset ympäristöstäsi nykyhetkeen? Miltä tuntuisi rentoutuminen painopeiton alla lintujen laulun säestämänä? Tai aistiluolassa Taikofon-tyynyn ja sen kautta soivan äänikirjan luoman oman kuplan sisällä? Pysähtymisen ja rentoutumisen merkitystä ei varmaan kenellekään opiskelijalle tarvitse erikseen korostaa kiireisen arjen keskellä.

Kuvassa Pelisellin aistiluola ja aistinurkan halloween teemaan sopiva valaistus.

Neurosonic ja sen värähtelyt vievät sinut uusin ulottuvuuksiin. Sinun ei tarvitse kuin maata patjalla ja sulkea silmäsi, ja autonominen hermostosi kiittää!

Entä pelaaminen ja mitä kaikkea se voi olla? Oletko aikaisemmin nähnyt välkkyviä laattoja ja päässyt hyppimään niillä Roni Bäckin kanssa? No emme mekään ja olemme ikuisesti katkeria siitä😊. No siitä huolimatta, Moto Tiles -laatat ovat mitä erinomaisin tapa aktivoida kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Moto Tiles -laattojen avulla voidaan parantaa liikkuvuutta, voimaa, motoriikkaa ja tasapainoa (Meditas, n.d).

Moto Tiles -laattojen lisäksi uutta ulottuvuutta pelaamiseen antaa VR-lasit! Pelaaminen vie sinut mennessään, ja ajantaju katoaa. Kehon käyttäminen pelaamisessa herättää sisäisen lapsen uudelleen henkiin! Laseilla voi pelata erilaisia pelejä eri vaikeusasteilla, jonka avulla peleistä voi tehdä myös tavoitteellisia ja voit kilpailla kaverisi kanssa.

Kuvassa Vr-lasit kokeilussa ja Mototiles -liikuntalaatat.

MITEN HYÖDYNTÄÄ PELISELLIÄ OPINNOISSA?

Soteekki on antanut mahdollisuuden hyödyntää peliselliä harjoittelussamme ja täten myös opinnoissamme! Pääsimme järjestämään esimerkiksi Peliselli esittelyn, jossa näytimme ja ohjasimme erilaisia aktiviteettejä Pelisellin välineitä hyödyntäen. Käytimme sekä pelialuetta, rentoutumisaluetta ja niiden välineistöä hyväksi ohjauksessamme. Asiakkaat antoivat tästä positiivista palautetta ja kertoivat olleensa tyytyväisiä siihen, että Peliselli kehittyy koko ajan. Asiakkaat kertoivat jäävänsä odottamaan innolla, mitä uutta Pelisellissä on seuraavalla kerralla tarjolla!

Olisi mahtavaa, että Peliselliä hyödynnettäisiin enemmän, jotta se tavoittaisi enemmän ihmisiä. Tässä koulussa on varmasti paljon ihmisiä (kuten me), jotka eivät Pelisellistä ole aiemmin kuulleet. Toivottavasti tämä blogitekstimme tuo edes vähän lisää näkyvyyttä Pelisellille, joka on oikeasti niin mahtava, kun tästä postauksesta voi päätellä!

Lähteet:

Meditas. (n.d). Moto Tiles -liikuntalaatat. https://www.meditas.fi/moto-tiles

Samk. (n.d). Hyötypeli- ja elämyslaboratorio. https://www.samk.fi/palvelut/laboratoriot-ja-simulaatiot/peliselli/

Julkaistu

Soteekki – Yksinkertaistettuna

Soteekin konsepti

Soteekki on monipuolinen, monikäyttöinen oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat voivat kokea erilaisia ​​tosielämän tilanteita, joita opiskelijat saattavat kohdata tulevissa ammateissaan. Se on avoin hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalityön opiskelijoille. Tämä harjoitteluympäristö sisältää useita palveluita ja asiakkaita lapsista ikääntyneisiin, jolloin opiskelijat voivat kokea monenlaisia erilaisia ​​skenaarioita.

Soteekin ideana on integroida käytännön harjoittelu osaksi jo valmiiksi olevaa teoreettista tietoa. Opiskelijat pääsevät kokemaan yrittäjyyttä ja sen hallintoa. Soteekki auttaa opiskelijoita ymmärtämään, millaista on suunnitella ja toteuttaa toimintaa oikeiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa.

Jakautuminen Soteekissa

Soteekki toimii sekä harjoittelupaikkana että palveluntarjoajana. Siellä työskentelevät opiskelijat opettajien valvonnassa. Opiskelijat hankkivat kokemusta työskentelystä moniammatillisissa ryhmissä ja myötävaikuttavat samalla ihmisten arkeen tarjoamalla terveys- ja sosiaalipalveluja.

Roolit:

Soteekin opiskelijat on jaettu kahteen ryhmään – siniseen ja punaiseen tiimiin. Sininen joukkue keskittyy pääteemanaan fyysinen toimintakyky sekä terveyden edistäminen ja punaisen on mielen hyvinvointi ja sosiaalinen toimintakyky. Näissä ryhmissä kussakin on kaksi tiiminvetäjää, ja loput opiskelijat toimivat palvelujen suorittajina eli “rivijäseninä”, jotka käyvät suorittamassa palveluita todellisuudessa.

Tiiminvetäjien tehtäviin kuuluu opiskelijoiden aikataulujen laatiminen ja yhteydenotto asiakkaisiin sekä heidän sopimusten hallinta. He voivat keskittyä vain hallinnollisiin tehtäviin tai halutessaan myös suorittaa myös joitain palveluita. Rivijäsenet taas suunnittelevat palveluja ja lähtevät toteuttamaan niitä. He työskentelevät myös minitiimeissään ja voivat suunnitella työpajojaan tai projektejaan.

Tiimeille on tarjolla myös tiettyjä vastuualueita. Näitä ovat sosiaalinen media, blogi, podcast, työhyvinvointi, terveysteknologia ja mahdollinen workshop -tiimi (vaikka jokainen voi suunnitella sellaisen).

Soteekissa on myös palveluohjaajat, jotka seuraavat ja arvioivat opiskelijoiden edistymistä realistisessa ympäristössä. He käyvät läpi asiakkaiden suunnitelmat ennen niiden toteuttamista ja antavat vinkkejä sekä parannusideoita.

Arki Soteekissa + vinkit:

Opiskelijat palvelevat keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Tämä tarkoittaa, että niiden suunnittelu tapahtuu yleensä maanantaina ja tiistaina – suunnitteluajat päättävät opiskelijaryhmät itse.

Maanantaisin järjestetään myös tiimikokous, jossa käydään läpi viime viikon palvelut ja tiimiläiset kertovat etenemisestään sekä tulevista suunnitelmista omissa pienryhmissään.

Joissakin palveluissa, jonkun palvelussa olevan on ajettava tiimiläiset asiakkaan luo. Siksi Soteekki kysyy ennen aloittamista autokortteja – joskus voi joutua käyttämään opiskelijoiden omia autoja (matkakulut maksetaan takaisin).

Palvelu ja roolit usein jakautuvat suunnitteluvaiheessa – fysiot yleensä keskittyvät harjoitusosien suunnitteluun, esimerkiksi ”tuolijumppa” on osana useaa palvelua. Silloin sosiaalityöntekijät työskentelevät usein asiakkaiden laadunvalvojina, kuten huolehtivat siitä, että koti näyttää turvalliselta. He ovat myös esimerkiksi tehneet tietokilpailuja asiakkaille tai isännöineet bingoa. Sairaanhoitajat ovat usein vastuussa keskustelusta ja asiakkaan terveydentilasta palveluiden aikana.

Julkaistu

Sosiaalinen media ja Sotealan ammattilaiset

Jos nyt olisi vuosi 2014, sanoisin, että Some on nouseva trendi. Vuonna 2024 se on jotain paljon vaikeammin määriteltävää. Se on jotain, mitä osa ihmisistä hengittää huomaamattaan. Toiset suhtautuvat siihen uteliaasti (arastellen tai innoissaan), osa taas turhakkeena. Sukupolvi vaikuttaa suhtautumiseen, mutta ei välttämättä siten, kuin luulisi. Nuori työntekijä ei ole automaattisesti innoissaan, eikä viisikymppinen välttämättä suhtaudu uuteen torjuvasti. Erot ovat myös yksilöllisiä. Virkaikä (kuten fyysinen ikäkin) vaikuttaa silti väistämättä siihen, onko työntekijällä kokemus maailmasta ja työelämästä ilman somen vaikutusta.

Soteekin podcastin jaksossa 9/2024 haastatellaan Satasairaalan synnytysosaston somevastaavaa, kätilö Suvi Kyyröä (linkki tekstin lopussa). Suvi kertoo siitä, kuinka ihmisillä on erilaisia odotuksia sairaalan sometilien sisältöä kohtaan. Tämä haastaa työntekijöitä, joiden tehtävä on tunnistaa tuottamansa sisällön sopivuus ja asiallisuus. Ei ole ihme, että joku kysyy sairaalan sometililtä neuvoja omaan tilanteeseensa. Tällöin tilin ylläpitäjän tulee ymmärtää, että somen kautta ei anneta terveysneuvontaa ja kehottaa henkilöä kääntymään vastaanoton puoleen.

(Soteekkipodcast: Hertta Aalto, Suvi Kyyrö, Katariina Mäkinen ja Alina Ala-Tuori)

Jäin miettimään sen haastavuutta, että kaikkiin tilanteisiin ei ole, eikä voi olla, sääntöä. Minkä verran sisällöntuottaja antaa itsestään? Miten vedetään raja ajankäytön suhteen? Jos alkuinnostuksessa vastaillaan ihmisten kommentteihin vielä juuri ennen nukkumaanmenoakin, onko siihen velvollisuutta innostuksen laannuttua? Jossain mielessä sisällöntuottamisen maailmaan tuleminen vastaa uuteen työyhteisöön saapumista. On olemassa yhteisiä sääntöjä, mutta myös yhteisön omia sosiaalisia lainalaisuuksia, käyttäytymiskoodeja, jotka opitaan ajan myötä.

Sote-alan näkökulmasta lisähaaste tulee siinä, että sisällöntuottaja ei saa unohtaa rooliansa. Hänellä on vastuu, vaikka tilien seuraajat eivät sitä ymmärtäisikään. Ajatellaan vaikka potilaiden tietoturvaa. Suomessa ihmisillä on oikeus olettaa, että heidän potilastietojaan käsitellään äärimmäisen huolellisesti. Vastaamon tietomurron kaltaisista skandaaleista huolimatta tietoturva ja siihen liittyvät ammattilaiskäytännöt ovat varmasti yleisesti ottaen Suomessa hyvällä tolalla.

Henkilö, joka on tottunut toimimaan someympäristössä voi omaksua saman toimintaympäristön luontevasti osaksi työelämää. Tietoturvan näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, millä alustalla milloinkin operoidaan. Voit kysyä Chat GPT:ltä ideoita potilaan kanssa kohtaamiisi vuorovaikutushaasteisiin, mutta et voi kertoa yksilöitäviä potilastietoja tekoälyrobotille. Jäin miettimään sitä, että mitä enemmän työ- ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy sometilien äärellä, sitä tärkeämpää on tehdä itselleen selväksi ne rajat, joita ei voi ylittää. Epäilykseni ei kohdistu sotealan työntekijöiden ammattietiikkaan vaan inhimillisten virheiden mahdollistumiseen epähuomiossa.

Onneksi nykyään myös työnantajat suhtautuvat usein, sotealallakin, myönteisesti sosiaalisen median hyödyntämiseen. Tämä näkyy mielestäni mm. siinä, että työpaikoilla tunnistetaan työntekijöiden halu osallistua sisällöntuottamiseen ja myönteisen kuvan luomiseen omasta työstä. Sotealalla tämä on erityisen tärkeää, koska sen palveluita käyttävät kaikki ihmiset eri elämänvaiheissa. Myönteisellä somesisällöllä voidaan madaltaa kynnystä hakeutua avun piiriin ja tuoda lakisääteisiä palveluita saavutettavammiksi.

Tommi Törnroos

Sosionomiopiskelija
Satakunnan Ammattikorkeakoulu

Kuuntele Suvi Kyyrön haastattelu: https://open.spotify.com/episode/7CyO8miJ8VI84UwbhlJ4Jo?si=78c38ed9d7564ea3

Julkaistu

Blogisarja: fitnesstä ja fysioterapiaa (osa 5)

Fitneksen varjopuolet

Ensimmäisenä haluamme korostaa, että monet seuraavista asioista, joita käsittelemme, perustuvat urheilijoiden omiin kokemuksiin sekä osa tiedoista on viitattu lähteeseen. Jokainen kokee lajin omalla tavalla ja jokaisella on varmasti omanlaisensa haasteensa lajin parissa, jos niitä esiintyy. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei varjopuolia aina esiinny! Haluamme tuoda vain esille mahdolliset varjopuolet, jotka on hyvä olla tiedossa, kun lajin pariin lähteen.

Off-kaudella en ole kokenut mitään negatiivista ja kaikki sujui kuten piti. Suurin ongelma off-kaudella lähinnä oli se, että kuinka jaksan syödä kaiken ruoan, mitä piti 😀 Kokemusta kisadieetin varjopuolista ei vielä ole, sillä ensimmäistä kisadieettiäni on kulunut vasta reilu 5 viikkoa. Kaikki on sujunut tähän mennessä hyvin ja paino on lähtenyt laskuun tasaisesti. Ensimmäiset kaksi viikkoa tunsin enemmän nälkää, sillä kehoni ei ollut vielä tottunut miinuskaloreihin. Nyt kuitenkin tilanne on tasaantunut ja nälkä ei enää vaivaa. Kaloreita on pudotettu kohdallani vasta 300 kaloria treenipäivien kohdalla verrattuna off-kauteen eli muutos ei ole vielä suuri. Lepopäivinä kaloreita on pudotettu 600 kalorilla.

Lajin vuoksi on riski sairastua syömishäiriöön, sillä ulkonäkö ja ruoka ovat niin suuressa roolissa lajissa. Tämän vuoksi on tärkeää, että lähtökohdat ovat kunnossa lajin pariin siirtyessä! Syömishäiriön riski on suuri muissakin urheilulajeissa kuten voimistelussa. Tiedän voimistelun kautta usean tytön, jotka sairastuivat voimistelu aikana anoreksiaan tai muuhun syömishäiriöön. Syömishäiriöoireiluun altistavia tekijöitä voivat olla muun muassa täydellisyyden tavoittelu, kehonkuvaan liittyvät paineet sekä valmentajan urheilijalle luomat paineet (Juntunen, 2019, s. 13). Lajeissa, joissa tavoitellaan vähärasvaista vartaloa, on havaittu olevan enemmän häiriintyneen syömiskäyttäytymisen piirteitä kuin lajeissa, joissa kehon rasvaprosentilla ei ole merkitystä (Juntunen, 2019, s. 14). Fitness kuuluu tietysti niihin lajeihin, joissa tavoitteena on vähärasvainen vartalo.

Erityisesti naisilla kisadieetillä voi olla negatiivisia vaikutuksia hormonitoimintaan. Olen kuullut, kuinka osalla kuukautiset ovat jääneet kokonaan pois dieetin loppuvaiheilla, mutta tulleet takaisin painon palautuessa omaan normaaliin. Hormonitoiminnan häiriöiden ja syömishäiriön sairastumisriskin lisäksi varmasti jokainen dieettiläinen kokee enemmän tai vähemmän väsymystä. Väsymyksen vuoksi energiatasot ovat alhaalla ja energiaa ei riitä enää kaikkeen samalla tavalla kuin aikaisemmin. Esimerkiksi joutuu mahdollisesti jättämään joitain juhlia välistä ja muutenkin sosiaalinen elämä jää mahdollisesti pienemmälle. Keskittyminen on vain dieetissä, treeneissä ja kisoissa. Tämä kaikki on kuitenkin väliaikaista, eikä ole tervettä ylläpitää kisakuntoa kauaa. Eikä kisakunto ole sellainen, mistä pitäisi haaveilla tai ajatella, että haluaisi saavuttaa samanlaisen kunnon muuten vain. Dieetin etenemisestä ja dieetin jälkeisestä palautumisesta pitää huolen ammattitaitoinen valmentaja.

Usein itse dieetti on monelle helpompi kuin reverse-dieetti kisadieetin jälkeen. Reverse-dieetillä aloitetaan palautuminen kisakaudesta ja maltilla aloitetaan nostamaan kaloreita takaisin jokaisen omaan normaaliin. Ongelmia voi siis vasta esiintyä reverse-dieetin kohdalla, kun kunto pehmenee ja oma silmä on tottunut kireään kisakuntoon. Tässä vaiheessa on erityisen tärkeää valmentajan tuki ja tietotaito. Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa on todettu, että naisurheilijan keho toipuu kilpailuista noin 3–4 kuukaudessa. Tutkimuksessa kerrottiin myös, että urheilijoiden paino ja kaikki hormonit lukuun ottamatta T3:a ja testosteronia palasivat 3-4 kuukauden jälkeen normaalille tasolle. (Hulmi ym., 2016)

Suurin osa negatiivisista puolista liittyy terveyteen, mutta lisäksi rahan käyttö on melko suurta läpi vuoden, kuten aikaisempien haastattelujen perusteella tuli ilmi. Lajia ei voi harrastaa, jos rahaa ei ole riittävästi, sillä jo pelkästään valmennusmaksuihin kuluu vähintään 150 €/kk. Kallein yksittäinen ostos itsellä on ehdottomasti tällä hetkellä olleet kisabikinit, jotka maksoivat 495€. Alla on myös kuva kyseisistä kisabikineistä.

Fysioterapeutti pystyy auttamaan fitnessurheilijoita samalla tavalla kuin muidenkin lajien urheilijoita mahdollisissa urheiluvammoissa. Fysioterapeutilla on myös oma osuutensa syömishäiriöpotilaiden hoidossa. Fysioterapeutti tutkii syömishäiriöpotilailta heidän toimintakykynsä. Tutkimukseen sisältyy mm. nivelten liikkuvuuden testaus, voiman ja kestävyyden testaus, painon mittaus, sykkeen mittaus ja sykkeen nousun mittaus rasituksessa sekä kävelykyvyn, tasapainon ja vartalon hallinnan tarkkailu. (Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus 2014.) Fysioterapeutti voi tehdä erilaisia harjoitteita, joissa keskitytään positiivisella tavalla omaan kehoon ja koitetaan sulkea ulkopuolelle kaikki negatiiviset ajatukset. Mindfulness-harjoittelu on yksi tapa auttaa potilasta. Harjoituksen aikana yritetään olla tarkoituksellisesti ja arvostelematta läsnä kyseisessä hetkessä. (Kumlin & Väntti, 2015, s. 17.) Fysioterapeutti ei ole kuitenkaan ensimmäinen terveydenalan ammattilainen, jonka luokse mennään sairastuessaan syömishäiriöön. Fysioterapeutti on ennemmin hyvä apu siinä vaiheessa, kun sairaus on jo paranemaan päin.

Tämä oli viimeinen postaus blogisarjastamme, toivottavasti blogisarjaa oli mielekästä lukea ja ymmärrätte nyt enemmän fitneksestä urheilulajina. Lopuksi vielä muutamat kuvat minusta ennen kuin kunto alkaa muuttumaan kohti kisakuntoa.

Ideointi, kirjoitus ja suunnittelu: Sarianna Virtanen, Suvi Rantala & Heini Lehtiranta

Osa asiasisällöstä: Sarianna Virtanen

Lähteet

Hulmi, J., Isola, V., Suonpää, M., Järvinen, N., Kokkonen, M., Wennerström, A., Nyman, K., Perola, M., Ahtiainen, J. & Häkkinen, K. (2016). The effects of intensive weight reduction on body composition and serum hormones in female fitness competitors. Pubmed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28119632/

Juntunen, T. (2019).  Bikini Fitness-urheilijoiden syömiskäyttäytyminen. [Pro gradu- työ, Itä- Suomen yliopisto]. UEF//EREPOSITORY  http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190576

Kumlin, E. & Väntti, J. (2015). Rentoutustuntien kehittäminen HUS:n syömishäiriöklinikalla. [AMK-opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu]. Theseus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120218899

Syömishäiriöt: Käypä hoito – suositus. (2014). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi50101?tab=suositus