Irrottaudu hektisestä kouluarjesta ja istahda vietnamilaiselle teelle. Hetki saadaan tunnelmallisen viihtyisäksi ihan rakkaan oppilaitoksemme käytävälläkin, kun seura ja tarjottavat ovat kohdallaan. Sopivan lämpimäksi juomaksi maistuu Trà hoa cúc, joka on varsin yleinen teemerkki Vietnamissa. Pikkupurtaviksi soveltuvat makeana vaihtoehtona sikäläisen ohjeen mukaan valmistettu Bánh Tiêu sekä suolaisempi Mứt gừng. Pikkurekvisiittoina mukaan ovat haalittu perinteinen Nón lá- olkihattu sekä Hoa cúc– kukkia. Pieni, mutta itselle sitäkin tutumpi seura kokoontuu paikalle. Mahdollisuus ”sukeltaa” aivan toiseen maailmaan mahdollistuu kolmen, eri puolilta Vietnamia olevan ystävän kautta.
Hồ Chí Minhin kaupunki sijaitsee maan eteläosassa. Se on maan monikulttuurisin ja väkirikkain kaupunki yli kymmenellä miljoonalla asukkaalla. Monet vietnamilaiset myös muuttavat kaupunkiin sen tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien perässä. Kaupungista voi löytää niin ranskalaisen ajan historiallisia rakennuksia, runsasta kiinalaista vaikutusta, kuin myös modernimpaa taidealaa.
Đà Nẵng on keski-Vietnamin rannikolla sijaitseva kaupunki, joka tunnetaan myös turistien suosimista hiekkarannoistaan. Kaupunkia on kutsuttu Vietnamin siisteimmäksi ja liikenteeltään järjestäytyneimmäksi kaupungiksi. Sijainniltaan kolmen Unescon virallisesti tunnustaman maailmanperintökohteen läheisyydessä, eli muinaiskaupunki Hội An, temppelialueiden Huế sekä myös muinaisista pyhäköistään tunnettu Mỹ Sơn tekee siitä erityisen.
Đắk Lắk edustaa puolestaan ehkä sitä kaikkein luonnonomaisinta ja kauempana turistien perinteisiltä reiteiltä olevaa seutua. Keski-Vietnamin sisämaan ylängöt voivat kohota 800 metriäkin merenpinnan yläpuolelle. Maisemaa hallitsevat metsät, kukkulat, vesiputoukset ja järvet.
Minun kielitaitoni vietnamiksi rajoittuu sanontoihin Xin chào (hei), Cảm ơn (kiitos) sekä Tôi là (minä olen). Kommunikointikielenä toimii ystävien kanssa pääasiassa englanti, mutta toki suomen kielen käyttöä kannustaen. Silti toisen kieleen ja kulttuuriin liittyvien tekijöiden omaksuminen on osa sitä vastavuoroista rikkautta, missä pääsee sisälle jotain aivan muuta. Ja, täällä SAMKissakin, voimme antaa itsellemme syyn pysähtyä hetkeksi, rauhoittua teen ja ystävien kanssa sekä tarjota itsellemme lyhyt pyrähdys toiseen paikkaan ja aikaan. Arki on usein muuten liian hektistä.
Petteri Ramstedt
detail of a world map on Thailand.the map is written in Chinese & English language
Joskus olet saattanut kuulla jonkun sanovan ”Oon niin OCD, mun on pakko organisoida kaikkea.” tai ”Oon niin OCD, ja siksi mun koti on aina siisti”.
OCD eli pakko-oireinen häiriö on kuitenkin moni ulotteisempi ja yltää paljon syvemmälle kuin halu siivota tai pitää värikynät järjestyksessä. Se ilmenee pakkotoimintoina eli kompulsioina, joita aiheuttavat pakkoajatukset eli obsessiot. Pakkoajatukset ovat usein toistuvia ja mieleen tunkeutuvia epämiellyttäviä, ahdistavia tai lamauttavia mielikuvia. Pakkotoiminnoilla taas pyritään ”lievittämään” tai ”hallitsemaan” pakkoajatuksia. Moni ihminen saattaa elämänsä aikana kokea näitä, mutta OCD:ssa obsessiot ja kompulsiot vievät huomattavan määrän aikaa arjesta ja ne vaikuttavat myös ihmissuhteisiin. Obsessiot saattavat olla epärealistisia ja yleensä OCD:ta sairastava henkilö tunnistaa pelon tai ahdistuksen aiheuttavan tekijän olevan järjetön, mutta hän ei silti pysty vastustamaan obsessiota tai kompulsiota. (Terveyskirjasto, 2025.)
OCD on aiemmin diagnosoitu ahdistushäiriöiden alle ICD10 luokkaan, mutta se on nyt omassa kategoriassaan ICD 11 luokituksessa koodilla 6B20. OCD diagnosoinnissa on usein viivettä vuosista vuosikymmeniin. Se alkaa useimmiten lapsuudessa, mutta se voi silti puhjeta missä iässä tahansa. OCD:n laukaisevana tekijänä toimii genetiikka, aivojen toimintahäiriöt sekä esimerkiksi stressi tai trauma. OCD:n obsessioissa on läsnä hyvin ahdistava ja lamauttavakin pelko kun pakko-oireisesta häiriöstä kärsivä kohtaa oman triggerinsä, joka taas aiheuttaa katastrofaalista ajattelua. (Lindroos, 2025.)
Obsessioita ovat muun muassa: kontaminaatio OCD, parisuhde OCD (ROCD), väärä muisto OCD, pedofilia OCD (POCD), hamstraaminen, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä OCD (SO-OCD), uskonto/tunnollisuus OCD, terveyteen liittyvä OCD, hit&run OCD, false memory OCD, real event OCD, itsemurha OCD, sensorimotor OCD, pakkoajatuspainotteinen OCD (pure o), responsibility OCD, ”Juuri oikea” OCD (Lindroos, 2025).
Kompulsioita ovat muun muassa: rituaalit joko pään sisällä tai ulkoset toiminnot, käsien pesu/puhdistaminen/siivoaminen, tarkistelu, ruminointi, vakuuttelun haku, analysointi, tunnustamisen tarve, välttely, rukoilu (Lindroos, 2025).
Esimerkkejä OCD:n esiintymisestä.
Toimivin hoitomuoto OCD:ssa on ERP eli Exposure and Response Prevention, jossa henkilö opetellee pikkuhiljaa kohtaamaan pakkomielteensä ilman pakkotoimintoja. Muista yleisiä ja toimivia hoitomuotoja ovat SSRI lääkkeet, ACT eli Acceptance and Commitment Therapy, jossa henkilö pyrkii hyväksymään pakkomielteensä, tämä kehittää psykologista joustavuutta. On myös olemassa The Bergen 4 day treatment – intensiiviterapia, jota kuvaillaan parhaiten ryhmässä annettavaksi yksilöhoidoksi. Myös isossa roolissa on psykoedukaatio niin sairastuneelle ja hänen läheisilleen, kuin myös ammattilaisille, jotta oikea diagnoosi ja tuki voidaan tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Lindroos, 2025.)
Itse sain OCD diagnoosin vasta 24-vuotiaana hakeuduttani avun piiriin YTHS:ssälle. Aluksi luulin, että olen vainoharhainen ja saisin harhaluuloisuus häiriön diagnoosin, koska pelkäsin ryöstetyksi tulemista. Minulla oli kuitenkin muita selkeitä OCD oireita, joita en itse silloin osannut tunnistaa OCD:ksi. Pakko-oireinen häiriö saattaa aiheuttaa myös päättämisen vaikeutta, jota minulla on ollut lapsesta saakka. Saatoin olla monia tunteja leluhyllyn edessä, koska en osannut tehdä oikeaa päätöstä, minkä lelun haluaisin. Se aiheutti minulle suurta ahdistusta, koska pelkäsin katuvani päätöstä ja valitsevani ”väärin”. Lapsena minulla myös esiintyi liiallista rukoilua, kun aloin pyytämään siunausta ja turvaa serkun kaverin kissoillekin, koska pelkäsin että jos en tee niin, heille sattuu jotain pahaa minun vuokseni.
Vaikka nyt tunnistan OCD:n piirteitä lapsuudestani niin oireeni syttyivät isosti vasta 22-vuotiaana, jolloin pelkäsin kadulla ryöstetyksi tulemista, kotini ryöstämistä, kotini syttymistä tuleen sekä työpaikkani ryöstetyksi tulemista. Nämä ovat suurimmat ja vahvimmat OCD oireeni, mutta minulla myös on välillä esiintyvää ROCD:ta, hamstraamista, uskontoon/hengellisyyteen liittyvää OCD:ta.
OCD:ssa on se absudri puoli, että aivoissa jokin kertoo, että nyt täytyy kokea tietty tunne asiasta x ja toimia sen mukaisesti. Pelko ja ahdistus saattavat olla niin suuria ja lamauttavia sekä todentuntuisia, että oma keskittyminen ja realistisuus omista tunteista ja maailmasta katoaa itselläni. Vaikka tiedän myös mielessäni, että olen tarkistanut ulko-oven jo, eikä se ole auki. Jokin kuitenkin sisälläni huutaa ja epäilee enkä pysty enää sisäistämään sitä, että juuri sekunti sitten näin omin silmin kuinka ovi meni kiinni ja kuulin sen naksahtavan lukkoon. ”Harrastan” myös sitä, että varmistelen läheisiltä ihmisiltä tai seurassa olevilta ihmisiltä asioita. ”Kai säkin näit että ovi meni kiinni?”, ”Vai mitä, että suljin hellan tänään ruuan laiton jälkeen?”. Illan istujaisten päätteeksi, kun lähden ystävieni kanssa ulos, kierrätän koko porukan kanssani katsomaan kuinka jääkaappi on kiinni ja hella ei ole päällä. Tämä helpottaa oloani aina hetkeksi, mutta oikeasti liiallinen varmistelu läheisiltä vahvistaa vain OCD:n kehää eikä se oikeasti pitkällä juoksulla auta pääsemään irti siitä. Olen luonteeltani tosi tiedonhaluinen ja sekä tykkään analysoida kokemiani asioita obsessiivisen paljon. Minulle psykoedukaation ja terveen tiedon hankkimisen raja on häilyvä ja koenkin hankalaksi tunnistaa missä vaiheessa se menee yli ja muuttuu omalla kohdallani kompulsioksi.
Itse päätin, että lähden hoitamaan OCD terapialla ja altistamalla itseäni, joka on mielestäni toiminut hyvin, vaikkakin OCD ei ole kokonaan poissa. Korostaisin itse myös psykoedukaation merkitystä, kun sen tekee terveitä rajoja kunnioittaen, jos on taipumusta liialliselle analysoinnille. Minulle on myös ollut tärkeää tavata muita OCD diagnoosin saaneita. Välillä OCD:ssa saatat tuntea itsesi pahaksi ihmiseksi, tai vainoharhaiseksi obsessioiden ja kompulsioiden takia, jolloin onkin tosi tärkeää päästä kohtaamaan muita, jotka kamppailevat täysin samojen asioiden kanssa.
6–12. lokakuuta 2025 vietetään Suomessa Vanhustenviikkoa teemalla ”Onni kasvaa yhteisössä”. Alun perin geronomiksi valmistuneena, sittemmin vielä sosionomiopintoihin lähteneenä ikäihmiset ovat aina itselle lähelle sydäntä. Yli 70-vuotiaiden ikäluokat ovat pitkälti eläneet elämäänsä yhteisöissä, missä kanssakäyminen on tapahtunut luonnollisesti kasvokkain. Tämä on korostunut maatalousvaltaisissa ympäristöissä, missä useampi sukupolvi on voinut asua samaan aikaan saman katon alla. Yhteiskunnan malli ja yhteisöt sen sisällä kuitenkin muuttuvat. Ikääntyessä ihmisen sosiaalinen verkosto tyypillisesti pienenee. Ensin vanhemmat ikäpolvet poistuvat lähipiiristä, minkä jälkeen oma ikäluokkakin alkaa vähetä. Mahdollisen jälkipolven merkitys korostuu. Tällöin kokemus omasta yhteisöstä, mihin voi kokea luontevasti kuuluvansa, vähintäänkin kapenee. Yhteisön merkitys ei kuitenkaan korostu ainoastaan ihmisen viimeisten elinvuosien aikana.
Myös nuorempien ikäpolvien luontainen tarve kuulua johonkin yhteisöön on merkittävä. Toisille sitä voi edustaa enemmän sähköisen maailman tarjoama yhteisö, mutta moni kaipaa ympärilleen fyysisesti tunnistettavaa ”perinteisempää” verkostoa. Olennaista on tuntemus siitä, että on yhteisö, joka on aina tarvittaessa lähellä. Tässä vaiheessa itsellä on takana runsas viikko Palvelukeskus Soteekin harjoittelusta. Omasta tutusta tutkintoryhmästä hyppääminen itsenäistä yrittäjyyttä painottavaan väliaikaiseen työyhteisöön voi olla jollekin aluksi shokki. Asiat ovat kuitenkin itsellä jo alkaneet paremmin selkiytyä ja palvelun tarjoamat erilaiset mahdollisuudet avautuvat enemmän. Osaltaan Satakunnan ammattikorkeakoulu kuvastaakin meille erilaisten yhteisöjen kokonaisuutta. Suomenkielisten tutkintojen päiväopiskelijat ovat ehkä lähtökohtaisesti homogeenisin ryhmä, mitä tulee ryhmien keski-ikään ja kulttuuritaustoihin. Monimuoto-opinnot sekä avoimen amk:n muut erilaiset opintorytmit mahdollistavat työn ohessa opiskelun monelle sellaiselle, joille päiväopinnot asettaisivat enemmän taloudellisia ja aikataulullisia paineita. Aivan oman lukunsa yhteisöjen keskellä muodostavat kansainväliset opiskelijat. SAMK ilmoittaa oppilaitoksessaan opiskelevan vuosittain yli 1000 nimenomaan kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Esim. suositut turismi- ja hoitotyön opinnot houkuttelevat tulijoita erityisesti Aasian maista. Viime vuosien taloudellinen kehitys Suomessa ei välttämättä annan kuvaa, missä kaikille halukkaille voisi helposti löytyä paikka työelämässä. Toisaalta taloussuhdanteet muuttuvat aika ajoin, ja esim. hoitoala tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä. SAMKin tehtävä on kouluttaa heidät osaaviksi oman alansa ammattilaisiksi. Kielitaito on usein tulijoiden suurin haaste, missä niin jokaisella yksilöllä kuin ympäröivällä yhteisölläkin on oma vastuunsa. Yksilön pitää panostaa kielen harjoitteluun riittävästi ja haastaa itseään sen päivittäisessä käytössä. Toisaalta myös yhteisöllä, mikä on uusille tulijoille aluksi täysin vieras, on oma korvaamaton roolinsa. Kun uusi yhteisö antaa tervetulleen vaikutelman, voi motivaatio ja usko itselle täysin vieraan kielen oppimiseen kasvaa. Dualingon kaltaiset aplikaatiot eivät tässä edusta sitä ”tervetulleeksi toivottavaa yhteisöä”, vaikka antavatkin ehkä pieniä apuja kielen joissain osa-alueissa. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne rakentaa kummasti mahdollisuuksien siltoja ihmisten välille eri suuntiin. Itse Suomen Punaisen Ristin monikulttuurityön vapaaehtoisena toimiessani mm. suomen kielen opiskelun ohjauksessa ulkomaalaisille, on ilokseen saanut huomata, että monilla SAMKin kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on varsinkin opintojen alkuvaiheessa intoa kielen oppimiseen. Partitiivin, KPT-sääntöjen ym. kieliopillisten tekijöiden liika painotus voi puolestaan pelästyttää joitain tulijoita. Kielen arkikäyttö, myös virheitä tehden, tuo helpommin opiskelijoita lähemmäksi suomalaista yhteisöä. Kyse ei ole siitä, että koulutusympäristö välttämättä painottaisi näitä liikaa, vaan miten ymmärrämme yhdessä luontevimman tavan käyttää arkikieltä. Kukaan ei pure, vaikka ääntäisitkin sanan väärin. Ei edes syntyperäinen porilainen.
Usein negatiivissävytteisesti uutisoitavassa maailmantilanteessa voi syntyä vaikutelma, missä eri yhteisöjen nähdään olevan aina liian etäällä toisistaan. Tärkeämpää olisi kuitenkin tarkastella tilanteita omin silmin niiden yhteisöjen kautta, mihin itsellä on mahdollisuus syventyä. Ja aina voi syventää tuntemustaan myös lisää toisista, aluksi itselleen ehkä vieraammista yhteisöistä. Kulttuurienvälinen oppiminen on varsin suositeltava kokemus. Yhteisön kaksisuuntainen merkitys toimii niin, että molemmilla osapuolilla, suomalaisilla ja uusilla tulijoilla, on aina jaettavaa toisilleen jokapäiväisessä arjessa. Me emme loppujen lopuksi ole lainkaan niin erilaisia, kuin helposti voi uskoa. Annetaan toisillemme mahdollisuus ja luotetaan valoisaan yhteiseen tulevaisuuteen. Onni kasvaa yhteisössä.
Opiskelijan arki voi herkästi muuttua kuormittavaksi. Monta päällekkäistä kurssia, tenttejä, päntättäviä kurssikirjoja, esseitä, sekä deadlineja. Jaksamisen kannalta on siis tärkeää, että huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, sekä kehon ja mielen palautumisesta. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä. Asia, mikä toisesta on lähtökohtaisesti stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa.
On tärkeää erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi. Aiemmin stressi on nähty enimmäkseen kuormittavana, eli kielteisenä distressinä. Kun stressiä on tutkittu enemmän voimavarojen näkökulmasta, sillä havaittiin olevan hyödyllinen tehtävä; tukea haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa sekä arjessa selviytymisessä. Tämä niin kutsuttu eustressi kannustaa ihmistä yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta. Tässä siis muutamia varteenotettavia vinkkejä hyvinvoinnin tukemiseen!
Uni
Riittävä ja laadukas uni on tärkeää, jotta elimistö palautuu rasituksesta, hermosto tasapainottuu sekä vastustuskyky vahvistuu. Ihmiset tarvitsevat noin 7–9 tuntia laadukasta unta joka yö. Unessa aivot lajittelevat tietoa edellisten päivien tapahtumista. Näin virikkeet ja tieto voivat jäsentyä ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi, ja opitut asiat tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Unta ja unen laatia voi itse yrittää parantaa huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla ilta rutiineilla, sekä käsittelemällä huolet ennen nukkumaan menoa. Myös rentoutumistaidot tukevat hyvää ja syvää unta. Jos noudatat jo näitä vinkkejä ja kärsit unen ja nukahtamisen vaikeuksista, kannattaa asiakasta keskustella ammattilaisen kanssa. Uniongelmat ovat tavallisia ja suurin osa ihmisistä kohtaa niitä jossain vaiheessa elämäänsä. Ongelmien pitkittyessä ne voivat kuitenkin haitata elämänlaatua, joten asiaan kannattaa puuttua ajoissa.
Liikunta
Henkisen palautumisen ja stressin lievittämisen kannalta myös fyysisellä aktiivisuudella on suuri rooli. Liikunta vapauttaa endorfiineja, eli hormoneja, jotka piristävät mielialaa ja vähentävät stressiä. Säännöllinen liikunta voi myös parantaa unen laatua. Liikunnan ei ole myöskään pakko olla mitään hikiliikuntaa, vaan myös kevyt kävelylenkki tai tanssiminen ajavat saman asian. Liikkuminen luonnossa on monille mieluisa tapa rentoutua. Onkin tärkeää pohtia, millaisesta liikunnasta itse nauttii. Kun oma liikuntamuoto on itselle mielekäs, liikkeelle lähdöstä on helpompi kehittää säännöllinen rutiini. Myönteiset ja iloa tuovat liikuntakokemukset auttavat motivaation ylläpitämistä. Kehon huoltoon kuuluu paitsi liikunta, myös venyttely sekä lihasten lämmittäminen ennen liikuntaa. Kehoa huoltavat myös asentojen vaihtelu päivän mittaan sekä itselle sopiva taukojumppa. Myös saunominen, hieronta ja muut kehoterapiat palauttavat ja rentouttavat kehoa.
Ravitsemus
Ruoan laadulla ja määrällä on tärkeä osa ihmisen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukena. Hyvinvointia tukeva ruoka on maukasta, monipuolista ja ravitsevaa. Ravitsemustieteilijä Anu Ruusunen on tutkinut väitöskirjassaan Depression – An Epidemiological Study (Itä-Suomen yliopisto 2013) miten ravinto vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvisi, että ruuan ja mielenterveyden välillä on yhteys. Muun muassa kasvikset, jotka sisältävät folaattia, kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, vahvistavat mielen hyvinvointia. Itselle sopiva ruokavalio voi vaatia kärsivällisyyttä. Esimerkiksi allergiat ja herkkyysreaktiot kuormittavat mieltä, ja niistä kärsivät joutuvat huomioimaan yksittäisetkin ravintoaineet, jotta löytävät itselleen sopivan ruokavalion. Toimiva ruokasuhde sisältää paitsi hyvinvointia vahvistavia jokapäiväisiä valintoja, myös sallivuutta, ruoasta nauttimista sekä syömistä ilman syyllisyyttä. Ruoka on myös nautinnon lähde ja siitä nauttiminen on osa hyvinvointia.
Ajanhallinta
Mikäli stressin taustasyynä on juuri opintojen kuormittavuus, on syytä myös keskittyä konkreettisin toimiin, joilla voit vähentää stressitekijöitä. Jos opinnot tuntuvat kaatuvan päälle, on hyvä idea olla yhteydessä esimerkiksi ohjaavaan opettajaan. Voit sopia esimerkiksi lisäajan saamisesta tehtävien suorittamiseen tai apua opintojen järkevään aikatauluttamiseen. Asioiden jättäminen viime tippaan on kuormittavaa ja aiheuttaa helposti kierteen, josta on hankala päästä pois. Olet niin stressaantunut, että et saa mitään aikaan, mikä taas pahentaa stressiäsi. On siis hyvä tarttua härkää sarvista, kun tiedostaa stressin lähteen. Voit myös löytää apua ajanhallintaan verkosta, esimerkiksi Mielenterveystalo.fi -nettisivuilta. Joitakin auttavat myös fyysiset ja digitaaliset kalenterit ja asioiden listaaminen prioriteettijärjestykseen.
Musiikki
Monille musiikki on toimiva tapa rentoutua. Rauhallinen musiikki voi auttaa rentoutumaan tai jopa nukahtamaan, mutta myös minkä tahansa muun tyyppinen itselle mieluisa musiikki on hyväksi. Jotkut rentoutuvat soittamalla itse jotain instrumenttia ja jotkut nauttivat vain kuuntelemisesta. Musiikkia hyödynnetäänkin myös kuntoutus- ja terapiakäytössä. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.
Mindfullness ja meditaatio
Mindfullness-menetelmät ja meditaatio sopivat toisille parhaiten. Ne rauhoittavat mieltä ja auttavat keskittymään nykyhetkeen. Ne voivat myös parantaa itsetuntemusta ja auttaa tunnistamaan stressin lähteet. Harjoituksia voit löytää mm. YouTubesta tai Mieli Ry:n sivuilta. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/mindfulness-harjoitukset/.
Meditaatio toimii samalla tavalla, ja siihenkin löytyy ohjausvideoita ja -nauhoitteita ympäri internettiä. Meditointi madaltaa stressihormoneja ja voi parantaa keskittymiskykyä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Näiden tekniikoiden hyvä puoli on se, että niitä voi harjoittaa missä vain ja milloin vain.
On tärkeää muistaa, että kaikki palautumistekniikat eivät sovi kaikille. Tapa, joka sopii jollekin erinomaisesti, ei välttämättä hyödytä toista. Etsi siis itselle toimiva tapa ja mieluinen tekeminen ja muista huolehtia sekä kehon että mielen palautumisesta! Tie kohti hyvinvointia ei ole suorittamista vaan itsestä huolehtimista, kohtuullisuutta, armollisuutta, itsensä arvostamista ja itsemyötätuntoa. Jos kuitenkin arki tuntuu kuormittavalta eivätkä omat voimavarat tunnu riittävän, on hyvä tukeutua ammattilaisen apuun.
Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan kokemusta mieleisistä ja turvallisista ihmissuhteista sekä tunnetta siitä, että tulee hyväksytyksi omana itsenään. Kun ihminen kokee kuuluvansa joukkoon ja voi olla aito, se vahvistaa luottamusta itseensä ja muihin. Sosiaalinen hyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja se lisää ihmisen jaksamista sekä miellekyyttä omaan elämään. (OP, 2025.)
Korkeakouluopiskelijoille sosiaalinen hyvinvointi on merkittävä voimavara, joka auttaa jaksamaan opintojen vaatimusten ja paineiden keskellä. Kun opiskelija kokee kuuluvansa yhteisöön, saa vertaistukea ja voi olla oma itsensä, opiskelu muuttuu mukavammaksi ja motivaatio opiskelua kohtaan vahvistuu. Myönteiset kokemukset esimerkiksi ryhmätöistä, opiskelijatapahtumista vahvistavat opiskelijoiden identiteettiä ja auttavat rakentamaan itseluottamusta. Sosiaaliset suhteet toimivat tärkeänä suojatekijänä opiskelupaineiden keskellä. Ystävien ja luokkalaisten kanssa jaetut kokemukset voivat lieventää stressiä, lisätä voimavaroja ja tukea psyykkistä jaksamista.
Meillä molemmilla on ollut ja on edelleen kolmannen opiskeluvuoden alussa paineita ryhmään kuulumisesta, uusien suhteiden luomisesta ja vuorovaikutustilanteista. Opintoihimme on kuulunut paljon ryhmäytymistä, mutta niiden väkinäisyyden vuoksi se on tuntunut vaivaannuttavalta. Tämän vuoksi ne eivät ole omalla kohdallamme synnyttäneet uusia suhteita. Vaikka koulun ryhmäytyminen tuntui aluksi väkinäiseltä, olemme siitä huolimatta saaneet luotua kaverisuhteita, joissa voimme olla aidosti omia itsejämme. Meidän ei tarvitse esittää olevamme jotain muuta kuin olemme, ja tämä on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Vapaa-ajalla tuemme sosiaalista hyvinvointiamme pysymällä aktiivisesti yhteyksissä perheeseen ja kavereihin sekä annamme tukea sitä tarvitseville. Tämä luo ympäristön vastavuoroiselle vuorovaikutukselle. Lisäksi teemme vapaaehtoistyötä sekä käymme töissä koulun ohella, nämä luovat tilanteita sosiaaliselle kanssakäymiselle. Näissä paikoissa koulun lisäksi koemme olevamme osa yhteisöä. Soteekissa suoritettava moniammatillinen harjoittelu tarjoaa jälleen mahdollisuuksia luoda uusia suhteita ja antaa mahdollisuuden kasvattaa sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi tämän myötä osaamme toimia monialaisessa ja monikulttuurisessa tiimissä.
Olemme huomanneet, että sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen voi opiskelijana olla välillä haastavaa. Meillä on usein vain vähän lähiopetustunteja koululla, ja suuri osa opetus toimii itsenäisenä opiskeluna ja etäopetuksena. Tämä vähentää kohtaamisia ja kaventaa mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, joka voi aiheuttaa yksinäisyyden tunteita.
Korkeakoulut voisivat tukea sosiaalista hyvinvointia järjestelmällä enemmän lähiopetuspäiviä, sillä säännöllinen läsnäolo kampukselle lisää kohtaamisia. Lähiopetus tuo myös arkeen rytmiä ja auttaa ylläpitämään opiskelumotivaatiota. Opetuksessa voitaisiin hyödyntää vielä enemmän ryhmätöitä. Ryhmätyöt tarjoavat tilaisuuden harjoitella vuorovaikutustaitoja, rakentaa luottamusta ja oppia tekemään yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.
5. syyskuuta vietetään jälleen Yrittäjän päivää. Kyseistä päivää on vietetty vuodesta 1997 lähtien. Päivän takana on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjätoimintaa ja edistää yrittäjyyden arvostamista. Vuoden 2025 Yrittäjän päivän järjestäjänä toimii Elinkeinoelämän keskusliitto. Päivän teemana on nuoret ja kasvu; miten Suomen talous saadaan yrittäjyydellä kasvuun ja miten nuoret kasvavat yrittäjiksi.
Suomen lamakauden jälkeen, vuosina 1995–1996 helsinkiläisessä yrittäjäjärjestössä pohdittiin, miten yrittäjyyden arvostamista saataisiin lisättyä ja sen toimintaedellytyksiä parannettua. Tämän johdosta päätettiin, että Yrittäjän päivää vietettäisiin vuosittain. Päivää toivottiin myös viralliseksi liputuspäiväksi, mutta vielä se ei ole toteutunut. Vuoden 2006 yrittäjän päivänä paljastettiin Eva Löfdalin suunnittelema yrittäjäveistos, joka sijaitsee Narinkkatorilla. Patsashankkeen suojelijana toimi silloinen pääministeri Matti Vanhanen.
Halusimme tuoda esille kyseisen päivämäärän, sillä se liittyy olennaisesti Soteekin Moniammatilliseen yrittäjyysharjoitteluun. Soteekki mallintaa yritystoimintaa ja opiskelijat toimivat harjoittelunsa ajan palvelukeskuksen pyörittäjinä muun muassa tuottaen palveluita.
Soteekki ei pyri kilpailemaan alueen muiden hyvinvointipalveluiden kanssa, vaan pyrkii toimimaan sellaisilla sektoreilla, jossa palvelutarjonta ei vastaa kysyntää tai palvelua ei ole tarjolla riittävästi tai lainkaan. Harjoittelua tekevät opiskelijat ovat päävastuussa palveluiden suunnitteluista ja toteutuksista, esihenkilötehtävistä ja muista yrittäjyyteen kuuluvista tehtävistä, tietysti palveluohjaajien tuella ja avulla. Soteekki ei voi siis toimia ilman meitä opiskelijoita, eli yrittäjiä.
Harjoittelu on varmasti monelle ensikosketus yrittäjyyden maailmaan ja auttaa vahvistamaan käsitystä siitä, mitä yrittäjyystoiminta voi esimerkiksi olla. Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyystoiminta poikkeaa muusta yrittäjyystoiminnasta, joten vaikka Soteekkilaisella olisi ennen tätä harjoittelua kokemusta jonkin toisen alan yrittäjätoiminnasta, tulee vastaan varmasti myös paljon uutta.
Nykyään Suomessa yrittäjyys voi olla erityisen haastavaa tämänhetkisen taloustilanteen aikana. Yrittäjyys vaatii muutenkin paljon vastuuta, aikaa, uhrauksia, sekä ponnisteluja. Siksi onkin tärkeää, että muistamme juhlistaa yrittäjyyttä ja tukea suomalaista yrittäjätoimintaa.
TAPAHTUMAT SATAKUNNASSA
Porin Yrittäjät järjestävät Yrittäjän päivän markkinat asiantuntijakeskus BePopin ostoskäytävällä 5.9. 12–15. Yrittäjillä on mahdollisuus esitellä toimintaansa ja tuotteitaan potentiaalisille asiakkaille
Yrittäjänpäivän brunssi Raumalla 5.9.2025 klo 8–10.
Yrittäjän päivän sadonkorjuubileet perjantaina 5.9. klo 19 Nakkilan Verstaalla
Ilta on tarkoitettu kaikille Satakunnan Yrittäjien jäsenille ja yhteistyökumppaneille aveceineen.
Tähän heti kärkeen haluan kertoa, ja muistuttaa, että seuraava teksti on kirjoittajan oma, henkilökohtainen kokemus asiasta. Meitä introvertteja on juuri niin monta erilaista, kuin on ihmisiäkin, ja koemme asiat jokainen omalla tavallamme. Eli kokemustani ei missään nimessä voi yleistää, että juuri näin kaikki introvertit kokisivat harjoittelunsa Soteekissa. Tätä tekstiä aloittaessani on kaksi viikkoa kulunut viiden viikon harjoittelusta. Olen havainnut, että omaa kokemustani ja olemistani täällä Soteekissa virittää vahvasti toinenkin piirre itsessäni, ja se on erityisherkkyys.
Mitä on introverttius? Kenties introverttiuden olennaisin piirre on se, että olemme sisäänpäin kääntyneitä, eli energia suuntautuu ajatteluun oman pään sisällä, asioiden pohdiskeluun ja käsittelyyn, kun taas ekstrovertillä energia suuntautuu ulospäin, eli sosiaalisuuteen ja toimintaan. Introvertin sisäinen maailma on vahva, ja se voi olla hyvinkin ”värikäs”, ja introvertti viihtyy erityisen hyvin tässä omassa sisäisessä maailmassaan. Halu pohtia, tarkkailla, ja harkita, on hyvin pitkälti koko ajan läsnä introvertin ajatuksissa.
Vaikka introvertti on siis sisäänpäin kääntynyt, tutussa ympäristössä, tuttujen ihmisten parissa, introvertti voi olla hyvinkin sosiaalinen ja puhelias. Ja esimerkiksi itselläni on sitten kuitenkin introversiosta huolimatta kyky olla esillä, ja ”esittää”. Tällä tarkoitan esimerkiksi työtäni ryhmäliikunnan ohjaajana. Se onkin tavallaan rooli, mihin astun, vaikka käsi sydämellä voin vakuuttaa, että olen ihan oma itseni ohjaajana. Jonkinlainen ekstrovertti minustakin kuoriutuu ohjatessa liikuntaa. Siinä on monta sellaista elementtiä, jotka saavat ns. syttymään, kuten musiikki, keholla tekeminen, ja se, että liikkujat ylittävät itsensä. Ryhmäliikuntaa ohjatessa tavallaan minulla itselläni on langat käsissäni, mistä tulee itselleni varmuus tekemiseen ja sosiaaliseen minuuteen. Voin puhua juuri niin paljon, kuin puhututtaa, tai pitää hiljaisempiakin hetkiä. Toki itselläni on myös ryhmiä, joissa asiakkaat ns. heittävät huulta, ja keskustelevat kanssani, mutta ne ovat minulle tutussa ympäristössä, ja he ovat minulle tuttuja ihmisiä, niin koen sen siinä mielessä hyvinkin positiivisena asiana. On kivaakin heittää vitsiä heidän kanssaan ja jutustella.
Toiminta Soteekissa on hyvin paljon ryhmä- ja parityöskentelyä. Itselleni on aivan valtavan kuormittavaa ja kuluttavaa olla koko ajan ryhmässä ja olla sosiaalinen. Tämä blogikirjoitus yhtenä tehtävänä valikoituikin itselleni juuri siitä syystä, että tätä voi tehdä yksin. 😊Palveluita suunniteltaessa olen todella mukavuusalueeni ulkopuolella. Palvelut pitävät sisällään mm. pelejä, leikkejä ja erilaista toimintaa. Koen olevani todella huono suunnittelemaan juuri näitä aktiviteetteja, koska itselleni on vaikea edes ajatella, että joku oikeasti nauttii peleistä ja leikeistä. 😊Introverttina esim. lapsena, olen itse ollut se, joka sivusta seuraa toimintaa. Toki, tässäkin taas, poikkeuksiakin tekemisestäni löytyy. Olen esim. ollut koukussa korttipeliin, jota perheen kanssa pelattiin. Tai vaikkapa lapsena kivointa välitunnilla oli pelata Kahden tulen välissä luokkakavereiden kanssa. Sosiaalista toimintaa siis, mutta taas kerran, tuttujen ihmisten kanssa nautin olla ja tehdä.
Palveluiden suunnitteluun käytettävä aika täällä Soteekissa on rajallista ja kaiken täytyy tapahtua suht vikkelään, kun suunnittelupalaveri on saatu sovittua. Itse kuitenkin tarvitsisin aikaa sisäistää ja tutustua palveluun/asiakkaaseen, johon olen menossa sekä rauhaa keskittymiseen. Tässä nousee pintaan myös erityisherkkyyspiirteeni, jolloin kaikki aistit voivat olla ylivirittyneitä ja ”tuntosarvet” ovat koko ajan pystyssä. Jos tilassa on paljon vaikkapa erilaista äänenlähdettä, oma toimintani melkeinpä loppuu siihen, koska virikkeitä on liikaa, enkä pysty keskittymään.
Palveluista Kamupalvelussa viihdyn eniten. Koska saa keskittyä yhteen ihmiseen, ja hänen tarpeisiinsa ja hänen kuuntelemiseensa. Läsnäolo ja rauhallisuus ovatkin tyypillisiä introvertin vahvuuksia. Pääosin onnekseni ikäihmiset, joiden luo olen saanut Kamupalvelussa mennä tuottamaan palvelua, ovatkin enimmäkseen halunneet keskusteluseuraa. Näin fysioterapeuttiopiskelijana tosi mielelläni ohjaan jumppaa, tai kuten ikäihmiset sitä kutsuvat: voimistelua, mutta pelit, leikit ja askarteluohjaus ovat sieltä toisesta ääripäästä. Kokemuksia nekin, ja esim. piirtely ja saksilla leikkaaminen ja se, kuinka ne onnistuvat, kertovat asiakkaan hienomotorisista taidoista paljonkin.
Kaikki sosiaaliset tilanteet eivät kuluta samalla tavalla introverttia. Omalla kohdallani uudet ihmiset, ja uusi ympäristö ovat sellaisia, joihin kuluu aikaa tottua, ja ne koen kuormittavana. Vinkkinä tuleville introverteille Soteekissa, kannattaa avoimesti kysyä ryhmän jäseniltä, voisiko esim. suunnittelua tehdä jossakin rauhallisemmassa ympäristössä. Soteekin toimisto on paikoitellen rauhaton. Ääntä maailmaan toki mahtuu, en minä sillä, mutta kaikille se ei ole se optimaalisin työskentelyalue.
Jos olen täysin rehellinen teille lukijoille ja myös itselleni, mikä on varmasti toivottavaakin, ensimmäisinä päivinäni Soteekissa ajattelin, että tästä tulee pitkät viisi viikkoa ja, että Soteekki on introvertin painajainen. 😊 Painajainen siinä mielessä, että ryhmätyöskentely aloitetaan heti, tutustuminen toisiin tapahtuu sitten siinä sivussa. Aluksi tuntui siltä, että päivässä ei ole tarpeeksi tunteja, jotta ehtisin palautua seuraavaa päivää varten. Toisaalta se, että tuntee itsensä, ja tuntee omat rajansa, ja sen, että tämä introversio on vain yksi piirre itsessäni, mikä ei kuitenkaan määritä kokonaan itseäni, auttaa tässäkin tilanteessa.
Introvertit usein haluavat ajatella asioita monelta eri kantilta ja loppuun asti, kunnes toimivat. Soteekissa tilanteet voivat muuttua nopeastikin, koska tilanteisiin vaikuttavat monet eri asiat. Onneksi usein myös itsellämme on Soteekissa sananvaltaa, ja toiveita ainakin yritetään ottaa tasapuolisesti huomioon. Ensireaktioni tällaisissa muuttuvissa tilanteissa voi olla negatiivissävytteinen, mutta kunhan saan aikaa sulatella, mieltäni rauhoittaa usein asennoituminen, että yleensä asioilla on tapana järjestyä. Tavalla tai toisella.
Tätä blogikirjoitusta tehdessä mietin introverttiutta, ja sitä, että vaikka onkin hyvä ymmärtää itseänsä, ja tunnistaa omia piirteitä ja temperamenttiaan, ei välttämättä ole hyvä asia ainakaan omalla kohdallani se, että lokeroisin itseni pelkästään sinne introverttilokeroon. Tiedän, että se on osa minua, mutta jos alan liian hanakasti lokeroimaan itseäni, ja suljen muut piirteet tavallaan kauemmas, niin kahlitsisin itseni sinne lokeroon. Ja sehän ei ole tarkoitus, vaan se, että elää omannäköistä elämää, piirteineen kaikkineen.
Suomen itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäisyyspäivää juhlitaan vuosittain 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on pyhäpäivä, jota vietetään valtakunnallisesti palkallisena vapaapäivänä. Tänä vuonna 2024 itsenäinen Suomi täyttää 107 vuotta!
Soteekkilaisten itsenäisyyspäivä
Kysyimme myös Soteekissa tällä hetkellä harjoittelussa olevilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan itsenäisyyspäivästä. Monet opiskelijat ajattelevat itsenäisyyspäivän olevan tärkeä päivä vuodessa, ehkä jopa merkittävin. Useat opiskelijat pohtivat, että mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä enemmän osaa itsenäisyyspäivää arvostaa. Itsenäisyyspäivä merkitsee Soteekin opiskelijoille suomalaisuutta, hyvää ruokaa sekä yhtenäisyyttä. Monet myös mainitsivat olevansa kiitollisia sotaveteraaneille ja lotille sekä ajattelevansa heitä erityisesti itsenäisyyspäivänä.
Entä miten Soteekin opiskelijat viettävät itsenäisyyspäivää ja millaisia perinteitä heillä on? Yleisimmät perinteet opiskelijoiden keskuudessa olivat Tuntemattoman sotilaan sekä Linnan juhlien katsominen. Monet leipovat vuoden ensimmäiset piparit sekä käyvät viemässä läheisten haudoille kukkia. Itsenäisyyspäivän vietto tapahtuu monella perheen ja ystävien kesken. Osalla opiskelijoista ei kuitenkaan ole ihmeellisiä suunnitelmia eikä itsenäisyyspäivä ole kaikille erityinen päivä.
Kurkkaa alta, miten Satakunnassa juhlitaan itsenäisyyspäivää!
Olemme molemmat toisen vuoden opiskelijoita sosiaalialan ja fysioterapian tutkinto-ohjelmista, mutta ennen Soteekki-harkkaa tila ei ollut meille tullut tutuksi syystä tai toisesta. Kysymys on siis meillekin lähihistoriasta tuttu. Peliselli on lähtökohtaisesti RoboAI tutkimuskeskuksen toimintaa, eikä se aikaisemmin ole ollut näkyvä osa opintojamme. Onneksi nyt Soteekissa pääsimme tutustumaan Peliselliin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Näin jälkikäteen hieman harmittaa, ettemme ole kuulleet tästä aiemmin. Olipa jopa tubettaja Roni Back ollut paikalla Pelisellin avajaisjuhlissa
No mikä Peliselli sitten on? Tässä suora lainaus SAMK:in sivuilta ”Peliselli on luovaan työskentelyyn suunniteltu muunneltava tila, jossa yhdistyy monen toimialan osaaminen. Ympäristö tarjoaa teknologiat sisällöntuotantoon, hyötypelien kehittämiseen, testaamiseen ja pelaamiseen. Pelisellissä voidaan tuottaa myös moniaistillisia elämyksiä, virtuaalimatkoja ja palveluprototyyppejä aktivointi- tai rentoutustarkoituksiin sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tueksi. Laboratorio toimii myös linkkinä muihin kehittämisympäristöihin ja tutkinto-ohjelmiin. Pelisellin kautta on mahdollista saada kontakteja, tukea ja ideoita teknologian ja uusien tapojen kokeilemiseen, testaamiseen ja soveltamiseen omalle toimialalle.” (Samk, n.d.)
Pelisellin avulla monialaisuutta voidaan hyödyntää vielä laajemmin ottamalla mukaan myös teknologian osaajat. Näimme, miten sote-alaan liittyvät ideat toteutuvat ja heräävät henkiin insinöörien käsissä. Luovia ideoita voi tulla keneltä tahansa, esimerkiksi asiakkailta, mitä voidaan lähteä työstämään monialaisesti. Esimerkiksi yksi asiakasryhmä halusi tehdä mielikuvamatkan Kreikkaan. Pelisellissä aiotaan tällainen matka järjestää heille, joille matka ei olisi muuten mahdollinen. Pelisellissä voi järjestää moneen eri tarkoitukseen tapahtumia eri ikäryhmille. Tapahtumia voi järjestää myös koulun sisällä, niin että opiskelijat voivat hyödyntää sitä opiskelussaan. Pelisellin tilaa voidaan muokata monin eri tavoin, kuten säätelemällä tilan valaistusta ja tilan keskellä olevaa suurta maisemaikkunaa. Valaistukset ja kuvat voidaan asettaa yhteensopiviksi, jonka avulla saadaan yhtenäisempi tunnelma. Esimerkiksi maisemaikkunaan voidaan laittaa halloween tai jouluteemainen kuva, jota voidaan hyödyntää teemajuhlissa ja tapahtumissa.
Kuvassa halloween juhlat ja maisemaikkunat valaistuksineen.
ANNAN JA IINAN TOP PICKS PELISELLISSÄ
Olemme molemmat päässeet tutustumaan Peliselliin sekä asiakkaan että palveluntuottajan roolissa. Pelisellissä on useita toiminallisia osioita, joita hyödynsimme meidän järjestämässä ohjauksessa koskien Pelisellin toimintoja. Peliselli on mitä mainioin tila rentoutumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Pelisellistä löytyy aistinurkka, aistiluola sekä monia rentoutumiseen sopivia välineitä. Aistivälineet, miten ihana lisä rentoutumishetkeen. Miltä kuulostaisi uppoutua välineiden ihmeellisen maailmaan? Entä sitten tärisevä tyyny, joka rauhoittaa hetkeen ja vie ajatukset ympäristöstäsi nykyhetkeen? Miltä tuntuisi rentoutuminen painopeiton alla lintujen laulun säestämänä? Tai aistiluolassa Taikofon-tyynyn ja sen kautta soivan äänikirjan luoman oman kuplan sisällä? Pysähtymisen ja rentoutumisen merkitystä ei varmaan kenellekään opiskelijalle tarvitse erikseen korostaa kiireisen arjen keskellä.
Kuvassa Pelisellin aistiluola ja aistinurkan halloween teemaan sopiva valaistus.
Neurosonic ja sen värähtelyt vievät sinut uusin ulottuvuuksiin. Sinun ei tarvitse kuin maata patjalla ja sulkea silmäsi, ja autonominen hermostosi kiittää!
Entä pelaaminen ja mitä kaikkea se voi olla? Oletko aikaisemmin nähnyt välkkyviä laattoja ja päässyt hyppimään niillä Roni Bäckin kanssa? No emme mekään ja olemme ikuisesti katkeria siitä😊. No siitä huolimatta, Moto Tiles -laatat ovat mitä erinomaisin tapa aktivoida kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan. Moto Tiles -laattojen avulla voidaan parantaa liikkuvuutta, voimaa, motoriikkaa ja tasapainoa (Meditas, n.d).
Moto Tiles -laattojen lisäksi uutta ulottuvuutta pelaamiseen antaa VR-lasit! Pelaaminen vie sinut mennessään, ja ajantaju katoaa. Kehon käyttäminen pelaamisessa herättää sisäisen lapsen uudelleen henkiin! Laseilla voi pelata erilaisia pelejä eri vaikeusasteilla, jonka avulla peleistä voi tehdä myös tavoitteellisia ja voit kilpailla kaverisi kanssa.
Kuvassa Vr-lasit kokeilussa ja Mototiles -liikuntalaatat.
MITEN HYÖDYNTÄÄ PELISELLIÄ OPINNOISSA?
Soteekki on antanut mahdollisuuden hyödyntää peliselliä harjoittelussamme ja täten myös opinnoissamme! Pääsimme järjestämään esimerkiksi Peliselli esittelyn, jossa näytimme ja ohjasimme erilaisia aktiviteettejä Pelisellin välineitä hyödyntäen. Käytimme sekä pelialuetta, rentoutumisaluetta ja niiden välineistöä hyväksi ohjauksessamme. Asiakkaat antoivat tästä positiivista palautetta ja kertoivat olleensa tyytyväisiä siihen, että Peliselli kehittyy koko ajan. Asiakkaat kertoivat jäävänsä odottamaan innolla, mitä uutta Pelisellissä on seuraavalla kerralla tarjolla!
Olisi mahtavaa, että Peliselliä hyödynnettäisiin enemmän, jotta se tavoittaisi enemmän ihmisiä. Tässä koulussa on varmasti paljon ihmisiä (kuten me), jotka eivät Pelisellistä ole aiemmin kuulleet. Toivottavasti tämä blogitekstimme tuo edes vähän lisää näkyvyyttä Pelisellille, joka on oikeasti niin mahtava, kun tästä postauksesta voi päätellä!
Soteekki on monipuolinen, monikäyttöinen oppimisympäristö, jonka avulla opiskelijat voivat kokea erilaisia tosielämän tilanteita, joita opiskelijat saattavat kohdata tulevissa ammateissaan. Se on avoin hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalityön opiskelijoille. Tämä harjoitteluympäristö sisältää useita palveluita ja asiakkaita lapsista ikääntyneisiin, jolloin opiskelijat voivat kokea monenlaisia erilaisia skenaarioita.
Soteekin ideana on integroida käytännön harjoittelu osaksi jo valmiiksi olevaa teoreettista tietoa. Opiskelijat pääsevät kokemaan yrittäjyyttä ja sen hallintoa. Soteekki auttaa opiskelijoita ymmärtämään, millaista on suunnitella ja toteuttaa toimintaa oikeiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa.
Jakautuminen Soteekissa
Soteekki toimii sekä harjoittelupaikkana että palveluntarjoajana. Siellä työskentelevät opiskelijat opettajien valvonnassa. Opiskelijat hankkivat kokemusta työskentelystä moniammatillisissa ryhmissä ja myötävaikuttavat samalla ihmisten arkeen tarjoamalla terveys- ja sosiaalipalveluja.
Roolit:
Soteekin opiskelijat on jaettu kahteen ryhmään – siniseen ja punaiseen tiimiin. Sininen joukkue keskittyy pääteemanaan fyysinen toimintakyky sekä terveyden edistäminen ja punaisen on mielen hyvinvointi ja sosiaalinen toimintakyky. Näissä ryhmissä kussakin on kaksi tiiminvetäjää, ja loput opiskelijat toimivat palvelujen suorittajina eli “rivijäseninä”, jotka käyvät suorittamassa palveluita todellisuudessa.
Tiiminvetäjien tehtäviin kuuluu opiskelijoiden aikataulujen laatiminen ja yhteydenotto asiakkaisiin sekä heidän sopimusten hallinta. He voivat keskittyä vain hallinnollisiin tehtäviin tai halutessaan myös suorittaa myös joitain palveluita. Rivijäsenet taas suunnittelevat palveluja ja lähtevät toteuttamaan niitä. He työskentelevät myös minitiimeissään ja voivat suunnitella työpajojaan tai projektejaan.
Tiimeille on tarjolla myös tiettyjä vastuualueita. Näitä ovat sosiaalinen media, blogi, podcast, työhyvinvointi, terveysteknologia ja mahdollinen workshop -tiimi (vaikka jokainen voi suunnitella sellaisen).
Soteekissa on myös palveluohjaajat, jotka seuraavat ja arvioivat opiskelijoiden edistymistä realistisessa ympäristössä. He käyvät läpi asiakkaiden suunnitelmat ennen niiden toteuttamista ja antavat vinkkejä sekä parannusideoita.
Arki Soteekissa + vinkit:
Opiskelijat palvelevat keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Tämä tarkoittaa, että niiden suunnittelu tapahtuu yleensä maanantaina ja tiistaina – suunnitteluajat päättävät opiskelijaryhmät itse.
Maanantaisin järjestetään myös tiimikokous, jossa käydään läpi viime viikon palvelut ja tiimiläiset kertovat etenemisestään sekä tulevista suunnitelmista omissa pienryhmissään.
Joissakin palveluissa, jonkun palvelussa olevan on ajettava tiimiläiset asiakkaan luo. Siksi Soteekki kysyy ennen aloittamista autokortteja – joskus voi joutua käyttämään opiskelijoiden omia autoja (matkakulut maksetaan takaisin).
Palvelu ja roolit usein jakautuvat suunnitteluvaiheessa – fysiot yleensä keskittyvät harjoitusosien suunnitteluun, esimerkiksi ”tuolijumppa” on osana useaa palvelua. Silloin sosiaalityöntekijät työskentelevät usein asiakkaiden laadunvalvojina, kuten huolehtivat siitä, että koti näyttää turvalliselta. He ovat myös esimerkiksi tehneet tietokilpailuja asiakkaille tai isännöineet bingoa. Sairaanhoitajat ovat usein vastuussa keskustelusta ja asiakkaan terveydentilasta palveluiden aikana.
