Sosionomiopiskelijat Anni Mäkilä, Emma Ilola ja Sanni Kilponen

Ystävänpäivää vietetään 14. Helmikuuta. Tänä vuonna ystävänpäivä osuu tiistaille. Ystävänpäivää on juhlittu vuodesta 1980 asti Suomessa. Viralliseksi päiväksi se on merkitty kalenteriin vuonna 1996. Ystävänpäivä on joulun jälkeen toiseksi suosituin korttipäivä.

Kansainvälisesti ystävänpäivä on Valentinuksen päivä. Ystävänpäivä on myös kansainvälisesti tavallisesti rakastavaisten juhla, Suomessa kuitenkin tätä pidetään yleisesti ystävien muistamisen juhlapäivänä.

Ystävänpäivää symboloi punainen sydän. Sydän kuvaa rakkautta, ystävyyttä ja ihailua. Punainen sydän symboloi ympäri maailman ystävyyttä. Suomen Punainen Risti on ensimmäinen, joka on painattanut ystävänpäiväkortit.

Perinteisesti ystäviä muistetaan ystävänpäivänä kortilla tai pienillä lahjoilla, kuten jollakin makealla herkulla. Lahjan sijaan voi muistaa myös teoilla. Esimerkiksi tekemällä yhdessä ruokaa, katsoa elokuvaa tai kertoa kuinka tärkeä on.

Ajatus ystävänpäivästä on alkuperin lähtöisin jo antiikin Rooman ajoilta, jolloin vietettiin keväistä hedelmällisyysjuhlaa Lupercaliaa. Silloin juhlittiin roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta sekä luonnon jumalaa.

Kyselimme opiskelijoilta kampuksella mitä ajatuksia ystävänpäivä herättää tai miten aikovat viettää sitä.

Opiskelijoiden vastauksia:

“Rakastajien päivä muualla maailmassa ja Suomessa oikeasti ystävänpäivä, jolloin muistetaan ystävää näkemällä, lähettämällä viestiä tai ystävänpäiväkortilla.”

“Ranskalainen opiskelijamme kyseli, onko päivä Suomessa ystävien vai pariskuntien?”

“Ystävänpäivänä ajattelee enemmän ystäviä”

”Lähetän ystävänpäiväkortin”

”Käyn ystävän kanssa kahvilla”

”Muistan ystävää pienellä lahjalla”

“Aion viettää aikaa ystävien kanssa”

“Ystävänpäivä aiheuttaa stressin, jos ei näe ystäviä”

“Paine lahjan ostosta, koska nykyään ystävänpäivä on liian materialistinen”

”Ystävänpäivänä ajattelee enemmän, miten etuoikeutetussa asemassa on, kun on ystäviä”

“Amerikkalainen hapetus ja syrjäyttää ja luo paineita. Eri arvoistaa valmiiksi yksinäisiä ja sinkkuja, joilla ei ole seuraa. Ystäviä ja läheisiä tulisi muistaa jokaisena päivänä eikä vain ystävänpäivänä. Lisäksi liika suklaan syönti vaarantaa kansanterveyttä”

Muistetaan muistaa ystäviä ystävänpäivänä. Haastetaan jokainen kertomaan ystävilleen, kuinka tärkeitä he ovat.

Hyvää ystävänpäivää kaikille! <3

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-taman-ystavanpaivasta-lue-miksi-tanaan-juhlitaan/3194940 https://fi.wikipedia.org/wiki/Yst%C3%A4v%C3%A4np%C3%A4iv%C3%A4

Kirjoittaja: Sairaanhoitajaopiskelija Hanna Rauvola

Viikolla 47 (20.11.-27.11.2022) vietettiin valtakunnallista mielenterveysviikkoa. Mielenterveysviikko on muodostunut vuosittaiseksi valtakunnalliseksi perinteeksi, joka on ajoittunut viikolle 47 jo vuodesta 1974 lähtien. Mielenterveysviikko alkaa vuosittain viikon 46 sunnuntain kynttilätapahtumalla, jossa kynttilät syttyvät ympäri Suomea itsemurhan tehneiden muistoksi. Tänä vuonna teemaksi valittiin toivo: ”hyvä alkaa ennen kuin vaikeudet loppuvat”. Tarkoituksena on muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse olla täysin ehjä kokeakseen myös elämän hyvät puolet, aina on toivoa ja aina on olemassa joku, joka ymmärtää.

Mielenterveys koskettaa meistä jokaista sekä herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Mielenterveyden ollessa kunnossa, sitä ei ehkä niinkään aktiivisesti tule ajateltua, mutta mielenterveyden haasteita voi ilmetä kaikissa elämänvaiheissa ikään katsomatta. Mielenterveysviikko muistuttaakin meistä jokaista sekä oman että toisten mielen hyvinvoinnin tärkeydestä, sen vaalimisesta ja oikeudesta saada tukea vaikeina hetkinä, joka päivä ja ympäri vuoden.

Pandemiavuodet, sota Euroopassa, yksinäisyys, ilmastoahdistus, taloushuolet…Muutamaan viimeiseen vuoteen on mahtunut monia yksilöön ja ympäristöön kohdistuvia haasteita, jotka ovat kuormittaneet ihmisten jaksamista ennennäkemättömällä tavalla, ja moni saattaakin olla kokenut erilaisia vaikeuksia tai haasteita mielenterveyden kanssa juuri näiden muutaman viimeisen vuoden aikana, unohtamatta jo ilman näitä lisähaasteitakin erilaisten mielen haasteiden kanssa kamppailevia.

Mitä mielenterveys on?

Mielenterveys on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. WHO määrittelee mielenterveyden hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään erilaisista elämän haasteista sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisön toimintaan. Se pitää sisällään myös tiedon omista kyvyistä ja rajoista, taidot tunnistaa ja käsitellä omia tunteita sekä psyykkisen joustavuuden ongelma- ja muutostilanteissa.

Mielenterveyteen vaikuttavat monet asiat ja kokemus omasta mielenterveydestä on hyvin yksilöllinen, sillä jokaisella meistä on myös täysin yksilöllinen ja ainutlaatuinen elämänpolkumme, joka vaikuttaa vahvasti omiin voimavaroihin.

Mielenterveyttä suojaavat- ja heikentävät tekijät

Suoja- ja riskitekijät voidaan jakaa sekä sisäisiin että ulkoisiin. Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat fyysinen terveys ja perimä, omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, itselle hyväksi olevat arjen valinnat, hyvä itsetunto ja ongelmanratkaisutaidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky luoda ja ylläpitää hyviä ihmissuhteita sekä omien arvojen mukaan toimiminen. Ulkoisia suojaavia tekijöitä puolestaan ovat hyvät varhaiset ihmissuhteet ja myönteiset perhesuhteet, sosiaalinen tuki ja hyväksytyksi tulemisen kokemus, koulutusmahdollisuudet, työ ja toimeentulo, työyhteisön tuki, kuulluksi tuleminen ja vaikutusmahdollisuudet, turvallinen elinympäristö sekä lähellä olevat ja helposti tavoitettavissa olevat yhteiskunnan auttamisjärjestelmät. 

Sisäisillä riskitekijöillä tarkoitetaan yksilön geneettisiä riskejä ja alttiuksia sairastumiseen tai sairastumisen toteutumista. Ulkoiset riskitekijät ovat yksilöstä riippumattomia, joita ovat esimerkiksi talousvaikeudet, asunnottomuus kuormittavat ihmissuhteet, vaaralliset elinolosuhteet, syrjintä ja vähemmistöstressi sekä traumaattiset kokemukset.

Erilaisia tukimuotoja ja -palveluita

Tärkeänä lähtökohtana on yksilön arjen hallinta ja terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen: riittävä unensaanti, laadukas ja riittävä ravinto sekä liikunta. Lisäksi sosiaalinen verkosto ja hyvät ihmissuhteet, harrastukset sekä itselle mielihyvää tuottavien asioiden sisällyttäminen arkeen vahvistavat ja ylläpitävät omaa mielenterveyttä. Joillekin saattaa sopia myös erilaiset rentoutumis- ja mindfulness -harjoitukset, joita löydät esimerkiksi Suomen mielenterveys ry:n nettisivuilta. Joskus omat voimavarat eivät kuitenkaan riitä korjaamaan alentunutta mielenterveyttä ja ulkopuolinen tuki on tarpeen.

Korkeakouluopiskelijoille on tarjolla YTHS:n terveydenhuollon ammattilaisten etä- ja lähivastaanotot. YTHS:n palveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi koostuen useista eri alojen terveydenhuollon ammattilaisista. Aluksi tulee ottaa yhteyttä hoidontarpeen arviointiin joko Selfchatissa tai puhelimitse, jossa tilanne ja hoidon kiireellisyys kartoitetaan, annetaan itsehoito-ohjeita sekä yksilö ohjataan tarvittavien palveluiden tai hoidon piiriin. Vaihtoehtoisesti, mikäli ajanvarauslupa on jo olemassa, voi ajan varata itsenäisesti Self-verkkopalvelussa.

Porin perusturvan aikuisten vastaanotto toimii 23 vuotta täyttäneiden lyhytaikaisissa hoidon- ja tuen tarpeissa esimerkiksi elämän kriisitilanteissa, ihmissuhdeongelmissa sekä mielenterveyttä tai päihteiden käyttöä koskevissa tilanteissa. Alle 23-vuotiaat kuuluvat nuorten vastaanoton piiriin, jossa toiminta vastaa aikuisten vastaanoton toimintaa Käynnit ovat maksuttomia ja keskustelut luottamuksellisia. Vastaanotolle voi olla puhelimitse yhteydessä, varata ajan lääkärin lähetteellä tai vaihtoehtoisesti mennä vastaanotolle ajanvarauksettomalla vastaanottoajalla:

• Aikuisten vastaanotto
  • Keskiviikkoisin klo 9-11.30 ja 12.30-14.30
  • Perjantaisin klo 8.30-11.00
• Nuorten vastaanotto
  • Torstaisin klo 12.00–15.00

Kyseiset ajat ovat pääsääntöisesti vakiintuneita, mutta poikkeuksiakin saattaa esiintyä. Googlettamalla löydät aina helposti tiedon ajankohtaisesta aukioloajasta.

Kolmas sektori eli järjestöt tuottavat lisäksi erilaisia matalan kynnyksen palveluita valtakunnallisesti. Näitä palveluita ovat esimerkiksi MIELI ry:n kriisipuhelin, Sekasin-chat ja Sekasin Gaming sekä Solmussa-chat. Lisäksi on tarjolla erilaisia vertaistukiryhmiä, nettiterapioita ja itsehoitokoulutuksia. Sinun tulee vain pohtia itsellesi sopivin palvelu, joka tarjoaa omiin tarpeisiisi sopivaa apua tai tukea.

• MIELI ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuoden ja on saatavilla suomeksi 24/7 sekä myös ruotsiksi, englanniksi, arabiaksi, ukrainaksi että venäjäksi arkipäivisin rajoitetun ajan. Kriisipuhelimeen soittaminen onnistuu nimettömästi ja luottamuksellisesti. Eri kielien kriisipuhelinten numerot löydät alla olevasta linkistä:

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

• Sekasin-chat on 12-29-vuotiaille suunnattu valtakunnallinen keskustelualusta, jossa pääsee keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimivat järjestöjen ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset. Chat on auki vuoden jokaisena päivänä maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15-24.

• Sekasin Gaming toimii Discord-yhteisönä 13-29-vuotiaille, jonka tavoitteena on jakaa sosiaalista tukea sitä tarvitseville: keskusteluseuraa ja vertaistukea turvallisella ja ammatillisesti moderoidulla aktiivisella alustalla.

• Tukinetin Solmussa-chat palvelee kaikenikäisiä aikuisia maanantaista torstaihin klo 15-19. Palvelu on maksutonta, tapahtuu nimettömänä ja siellä voit keskustella mieltä askarruttavista asioista tai hankalasta elämäntilanteesta täysin luottamuksellisesti. Chatin toisessa päässä toimii koulutettu vapaaehtoinen tai sosiaali- ja terveysalan ammattilainen.

Mikäli sinulla nousee huoli omasta tai läheisen jaksamisesta, on vaikeasta aiheesta huolimatta tärkeää ottaa asia puheeksi. Mielenterveyden ongelmat eivät usein oireile näkyvästi, mutta niitä tulisi hoitaa aivan kuten muitakin sairauksia sekä joskus välitetyksi tulemisen kokemus on yksilölle ratkaisevan tärkeää. Muistetaan pitää huolta itsestämme ja toisista!

Lähteet ja lisätietoa:

https://www.mtkl.fi/tiedotteet/mielenterveysviikko-starttaa-teemana-on-tana-vuonna-toivo/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/mista-mielenterveys-rakentuu/

https://sekasin247.fi

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/aikuisten-vastaanotto

https://www.pori.fi/sosiaali-ja-terveys/mielenterveys-ja-paihdetyo/nuorten-vastaanotto

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/

https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/auttavat-puhelimet-ja-palvelut-kotimaassa/

https://terapiatalonoste.fi/tietopankki/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

https://tukinet.net/teemat/solmussa-chat-783075200/

https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/materiaalit/kriisipuhelin-juliste/

Kirjoittaja: sosionomiopiskelija Tia-Maria Rantamäki

Tänään 20.10 vietetään kansainvälisen vertaistuen päivää. Päivä on lähtöisin Yhdysvalloista ja sitä on vietetty vuodesta 2015 asti. Päivää vietetään maailmanlaajuisesti joka vuosi aina lokakuun kolmantena torstaina. Päivän tarkoituksena on juhlia ja huomioida vertaistukea, vertaustukijoita ja heidän arvokasta työtään muiden auttamiseksi. 

Mitä vertaistuki sitten oikein on? Vertaistuki on kertomista, jakamista ja kuuntelemista. Se on sitä että, ihmiset, jotka ovat kokeneet saman kuin jotkut toiset jakavat kokemuksiaan ja ajatuksiaan sellaisille, jotka ovat juuri kokemassa samaa. Se on sitä, että saman kokeneet ihmiset oikeasti kuuntelevat toisiaan ja ymmärtävät, mitä toinen on käynyt tai käymässä läpi. Vertaistuesta on apua monenlaisiin haasteisiin; mielenterveyden ongelmiin, päihderiippuvuuteen ja erilaisiin traumaattisiin tapahtumiin. 

Vertaistukea on olemassa monenlaista, henkilökohtaista vertaistukea tai ryhmässä tapahtuvaa. Nykyään on mahdollista saada vertaistukea myös netissä. Henkilökohtaisessa vertaistuessa vertaistukija ja vertaistuettava tapaavat kasvotusten kahden kesken, kun taas ryhmässä tapahtuvassa vertaistuessa kokoonnutaan isommalla porukalla puhumaan asioista. Vertaistukea voi periaatteessa antaa kuka tahansa kohtalontoveri toinen toiselleen mutta jotta vertaistuki olisi kunnolla organisoitua vertaistukea yleensä antaa vapaaehtoinen vertaistuen antamiseen koulutettu henkilö, joka on vaitiolovelvollinen. Vertaistukija on kokenut saman kuin vertaistuettava, mutta hän ei ole enää omassa kokemuksessaan akuutissa vaiheessa, vaan hän on jo käsitellyt asiaa pitkälle. 

Monet vertaistukea saaneet ovat kertoneet vertaistuen auttaneen heitä paljon. Vertaistuesta tehdyt tutkimukset kertovat samaa. Mikä siis on vertaistuen salaisuus, miksi siitä saa niin paljon hyötyä? Yksi vertaistuen salaisuuksista piilee varmasti siinä, että sen kautta voi tajuta, ettei ole yksin. Ei ole maailman ainoa ihminen, jolle on käynyt jotain todella ikävää. On monia saman kohtalon omaavia. Vertaistuki luo myös toivoa ja rohkaisee eteenpäin, kun kuulee ja näkee kuinka toinen, saman läpikäynyt, on selvinnyt. Silloin itsellekin herää tunne, että minäkin voin selvitä. Toinen salaisuus piilee luultavastikin siinä, että vertaistuen kautta saa myös osakseen ymmärrystä ja tukea, jota ei muulta saa. Vain toinen ihminen, joka on kokenut saman kuin itse voi oikeasti todella ymmärtää, mitä toinen käy läpi ja miltä hänestä tuntuu. Kaikki muut voivat vain arvailla. Sen takia he eivät aina myöskään osaa tukea oikealla tavalla. Saman asian läpi käynyt tietää millaista tukea tilanne vaatii. Vertaistuen avulla saa myös paljon tietoa asioista ja käytännön vinkkejä yms. Vertaustuen antaminen ei ainoastaan anna paljon vertaistuen saajalle vaan se antaa paljon myös vertaistuen antajalle. Vertaistukea antamalla voi auttaa toisia ihmisiä, mitä parempaa tunnetta tuskin on. Samalla myös kokemus ja oma tieto asioista karttuu. Vertaustuki voimaannuttaa myös sen antajaa. 

Vertaistuki on kyllä päivänsä ansainnut. 

Lähteet: 

https://kansalaisareena.fi/vertaistuen-paiva/

https://www.peersupportworks.org/about/global-peer-supporters-celebration-day/

https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä työonnen viikkoa. Se on saanut alkunsa vuonna 2015 kahden hollantilaisnaisen, Fennande van der Meulenin sekä Maartje Wolffin toimesta. Viikon tarkoituksena on sisällyttää onnellisuutta työympäristöön ja tällä tavoin parantaa työntekijöiden hyvinvointia.

Lähde https://nationaltoday.com/international-week-of-happiness-at-work/

Selvitimme, mitkä asiat erityisesti saavat ihmiset viihtymään ja tuntemaan onnellisuutta työssään sekä halusimme myös koota vinkkejä, joilla jokainen pystyisi siihen itse vaikuttamaan. On tutkittu, että hyvinvoivat ja onnelliset työntekijät ovat lojaalimpia, yhteistyökykyisempiä, aikaansaavampia sekä luovempia.

Mitkä asiat sitten auttavat työntekijöiden onnellisuuteen työssään?

Monet asiat voi suoraan ajatella olevan liitoksissa esimiehen käytökseen ja tapaan johtaa, mutta jokaisella on myös itsellään iso vastuu omasta käytöksestään sekä ilmapiirin luomisesta. Pitää muistaa, että jokainen työntekijä arvottaa itse omaan työssä viihtyvyyteen vaikuttavat asiat, esimerkiksi jollekin hyvä palkka ja vakituinen työsuhde ovat tärkeämpää kuin muut asiat sen ohella.

• Tasa-arvoinen käytös jokaista työntekijää kohtaan, heidän taitojaan tai taustojaan huomioimatta. Tässä on hyvä esimerkki, johon molemmat, sekä esimies, että työntekijät voivat vaikuttaa.
• Etenemismahdollisuudet antavat työntekijöilleen lisää motivaatiota työn suorittamiseen. Motivaatio on yksi suurimpia tapoja pitää työntekijöiden mielenkiintoa yllä.
• Riittävä määrä resursseja, jolloin työntekijät kokevat pystyvänsä keskittymään itse työhön, eikä energiaa mene kaaoksen selättämiseen. Tämän ottaessa huomioon vältetään myös työuupumusta.
• Työn monipuolisuus lisää mielekkyyttä sekä antaa mahdollisuuksia erilaisten työtehtävien tekemiseen. Tällä tavoin työntekijät pystyvät myös kehittämään itseään, eivätkä passivoidu.
• Joustavuus työpaikalla ja työntekijöiden kesken antaa tunteen arvostuksesta. Se voi näkyä pieninäkin asioina, kuten antamalla mahdollisuuden työntekijälle esittää vapaatoiveita, tai jopa vapauden suunnitella omat työpäivät ja -viikot.
• Arvostus työntekijöitä kohtaan ja avoin keskusteleva ilmapiiri mahdollistaa vapaamman keskustelun, jolloin myös ristiriidat ovat helpommin ratkaistavissa. Työntekijöiden keskinäinen arvostus kehittyy hitaasti, toisinaan sen etenemiseen voidaan tarvita apua johdolta.
• Sosiaalisten tapahtumien järjestäminen on erinomainen tapa auttaa työntekijöitä rakentamaan ystäväsuhteita keskenään. Vaikka sydänystäviä ei syntyisi, hyvät suhteet auttavat aikaisemmin mainittuun avoimeen ilmapiiriin
• Hyvät työsuhde-edut, kuten liikunta- ja kulttuurisetelit ovat erinomainen tapa tukea työntekijän vapaa-aikaa, ja antaa työntekijälle mahdollisuuden itse valita mieluisan kohteen seteleiden käyttöön
• Omasta työstä tunnistetuksi ja palkituksi antaa työntekijälle tunteen, että tekemällään työllään on merkitystä.
• Positiivinen tapa viestiä lisää tiedon vastaanottamista. Omalla esimerkillään esimies pystyy työpaikalla lisäämään positiivista työilmapiiriä, esim. kulkemalla hymyillen ja keskustelemalla rakentavasti.

Lähde https://www.virginincentives.com/blog/10-ways-to-recognise-international-week-of-happiness-at-work-with-your-teams/

Halusimme jakaa vielä sellaisia vinkkejä, joiden avulla jokainen työssäkäyvä pystyisi parantamaan omaa hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti ja tällä tavoin lisäämään onnellisuuttaan työpaikalla.

Hyvien sosiaalisten suhteiden lisäksi ravinteikas ruoka sekä riittävä uni auttavat jaksamaan työssä. Ulkoilu, raitis ilma sekä liikunta antavat meille enemmän energiaa mitä uskottekaan. Monesti työpäivän jälkeen olo on väsynyt ja sohva houkuttelee, mutta kannustamme silti lähtemään pienelle happihyppelylle, esimerkiksi lyhyelle kävelylle.

Oma asenne on meillä suurimpia suunnan näyttäjiä päivämme kulkuun. Yksityiselämässä tapahtuvat käänteet sekä tasapaino näkyvät jokaisen työminässä. Kaikkeen emme pysty vaikuttamaan, eikä jokainen asia mene aina niin kuin haluamme, mutta voimme muuttaa asennettamme ja tapaa nähdä asioita.  

Soteekkilaiset toivottavat onnellista työviikkoa!